Naisvuori - Mikkelin kaupungin maamerkki

Versio 30. tammikuuta 2013 kello 09.46

Mikkelin kaupungin korkein kohta on keskustassa sijaitseva Naisvuori, joka on 43 metriä Saimaan pintaa korkeammalla. Tarina kertoo, että Naisvuori ja sen pohjoispuolella oleva Akkavuori olisivat saaneet nimensä naisista, jotka näiltä korkeilta paikoilta seurasivat Porrassalmen taistelun (1789) kulkua. Tarinan mukaan silloisen Mikkelin kirkonkylän vanhimmat naiset kiipesivät Akkavuorelle ja nuoremmat Naisvuorelle nähdäkseen edes jotain kuuden kilometrin päässä riehuvasta taistelusta. Ainakin Naisvuori-nimi esiintyy kuitenkin jo vuonna 1775 piirretyssä kartassa. Tarina antaa hauskaa lisäväriä näihin nimiin, vaikkei se paikkaansa pidäkään.

Naisvuoren rakentamista puistoksi alettiin suunnitella Mikkelin säätyläisten keskuudessa 1850-luvulla. Ajatus toteutui kuitenkin vasta 1880-luvulla. Vuonna 1881 perustettiin Naisvuori-yhdistys, jonka päämääränä oli Naisvuoren kaunistamisen lisäksi paviljongin rakentaminen kaupunkilaisten käyttöön. Paviljongin rakentaminen tuli mahdolliseksi tohtori Richard Salingren lahjoituksen turvin. Lisäksi saatiin avustusta kaupungilta, sillä ehdolla, että paviljongin yhteyteen rakennetaan palotorni, kuten tehtiinkin.

Lääninarkkitehti A. Loenbaumin suunnittelema paviljonkirakennus valmistui vuonna 1883. Ravintolan juhlallisia avajaisia vietettiin seuraavana vappuna virvokkeita nauttien ja kuunnellen tarkk'ampujapataljoonan soittokunnan ja kaupunkilaisista muodostetun sekakuoron esityksiä. Yleisön käytössä oli ravintolahuoneiston lisäksi sen katolla sijainnut näköalatasanne. Palotornissa suoritti palokunta ympärivuorokautista palovalvontaa.

Joos. Sajaniemi johtaa kuoroa Naisvuoren vanhalla tornilla

Naisvuoren puistosta tuli kaupunkilaisten keskuudessa suosittu kävelypaikka ja Mikkelin hienoimpiin kuuluneessa ravintolassa poikettiin siemailemassa virvokkeita ja samalla ihailemassa näköaloja.

Puisto siirtyi paviljonkeineen Mikkelin kaupungille vuonna 1888, ja seuraavina vuosina käytettiin kaupungin varoja Naisvuoren kaunistamiseen. Vuonna 1894 rakennettiin länsirinteelle keilarata ja ennen kesän 1897 laulujuhlia laajennettiin ravintolaa arkkitehti J. Lybeckin piirustusten mukaan.

Kaupungin laajentuessa jäi Naisvuori asutuksen ja muun rakentamisen keskelle. Esimerkiksi Mikkelin Työväenyhdistyksen työväen talo on sijainnut vuoren kupeessa vuosisadan alusta lähtien.

Vuonna 1911 paviljongin paikalle rakennettiin vesitorni. Vesitornin pohjakerrokseen sijoitettiin keittiö ja sen reunaan katoksellinen paviljonkihuone. Tämän Suomen ensimmäisen teräsbetonirakennuksen avajaisia vietettiin vappuna 1912.

Yleisö sai kiivetä 27 metriä korkeaan torniin ihailemaan näköaloja pääsymaksua vastaan. Ravintola tornin juurella tarjosi palvelujaan yhä useammin myös matkailijoille, joiden määrä lisääntyi etenkin maailmansotien välillä. Naisvuori alkoikin saada aiempaa enemmän matkailukohteen leiman.

Talvi- ja jatkosodan aikana Naisvuoressa toimi päämajakaupunkia suojannut ilmavalvonta. Välirauhan aikana louhittiin Naisvuoren matalampaan osaan - Pikku-Naisvuoreen - luolasto, johon jatkosodan sytyttyä sijoitettiin päämajan viestikeskus Lokki. Uudelleen rakennettu Lokki avattiin yleisölle vuonna 1996.

Vuonna 1949 Naisvuoren torni sai nykyisen asunsa kaupunginarkkitehti Eero Jokilehdon kynästä. Uuden vesitornin rakentamisen jälkeen (1953) ja palovalvonnan loputtua Naisvuoren torni on toiminut matkailunähtävyytenä. Naisvuoren alkuperäistä tehtävää - virkistäytymistä tukee myös vuodesta 1956 lähtien vuorella sijainnut Mikkelin kesäteatteri.

Sotien jälkeen vuoreen louhittuja luolastoja on laajennettu. Kesällä 1971 Naisvuoren kallion sisään rakennettiin maanalainen uimala, Mikkelin uimahalli, "maailman vahvin uimahalli". Lisäksi Naisvuoren luolia käyttää mm. Mikkelin maakunta-arkisto.


Lähteet:

Kankaanpää, Kaarina - Lahtinen, Salme, Kotiseutuaapinen. 1985. s. 27 Kotiseutuni Mikkeli.

Kotiseutuopin työkirja. Laatineet: Raili ja Seppo Häkkinen sekä Sisko ja Teuvo Tiihonen. Oy Länsi-Savo, Mikkeli 1969. s. 28.

Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. s. 236-238.

Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. s. 632.

Naisvuori - Mikkelin maamerkki kautta aikojen (esite). Mikkelin Matkailu Oy 1996.


© Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998