Mikael "Sarkoff" Sarkonsalo
(Ak: Uusi sivu: Category:Ihmisiä Etelä-Savosta Mihail Jevstgefejev Ŝarkov syntyi 7.11.1889 Venäjällä Savinokin kylässä Arkangelin kuvernementissa. Hän sai mekaanikon koulutuksen ja to...) |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Category:Ihmisiä Etelä-Savosta]] | [[Category:Ihmisiä Etelä-Savosta]] | ||
Mihail Jevstgefejev Ŝarkov syntyi 7.11.1889 Venäjällä Savinokin kylässä Arkangelin kuvernementissa. Hän sai mekaanikon koulutuksen ja toimi jonkin aikaa viilaajana ennen armeijaa. Sarkov tuli Suomeen 1910 suorittamaan asepalvelusta Mikkelin 5. tarkk'ampujarykmentissä. Kolmen vuoden asepalveluksen jälkeen hän asettui asumaan Mikkeliin, toimien varsinaisen työnsä ohessa iltaisin "masinistina" elokuvateatterissa Maailma kuvissa. Ensimmäisessä maailmansodassa hän palveli Saksassa, Itävallassa. Puolassa ja Karpaateilla aseseppänä ja moottoripyörälähettinä. | Mihail Jevstgefejev Ŝarkov syntyi 7.11.1889 Venäjällä Savinokin kylässä Arkangelin kuvernementissa. Hän sai mekaanikon koulutuksen ja toimi jonkin aikaa viilaajana ennen armeijaa. Sarkov tuli Suomeen 1910 suorittamaan asepalvelusta Mikkelin 5. tarkk'ampujarykmentissä. Kolmen vuoden asepalveluksen jälkeen hän asettui asumaan Mikkeliin, toimien varsinaisen työnsä ohessa iltaisin "masinistina" elokuvateatterissa Maailma kuvissa. Ensimmäisessä maailmansodassa hän palveli Saksassa, Itävallassa. Puolassa ja Karpaateilla aseseppänä ja moottoripyörälähettinä. | ||
| + | |||
Sodan jälkeen Sarkov palasi Mikkeliin mennäkseen naimisiin kihlattunsa Ida Maria Mieskolaisen kanssa. Heidät vihittiin Mikkelissä 17.9.1917. Sodan jälkeen Sarkov toimi levyseppänä ja lukkoseppänä. Mannerheimin kehotuksesta hän jäi Suomeen ja hänet opittiin tuntemaan kaupungin taitavimpana lukkoseppänä, vaikka hänen pääansionsa tulivatkin peltisepän töistä, ensin levyseppä Kalle Laitisen palveluksessa ja sittemmin yksityisenä yrittäjänä pajassansa Lamminmäenkadulla. Muun toimensa ohessa hän korjasi myös mm. aseita ja autoja, kauppojen vaakoja ja kassakoneita sekä teki erilaisia koristetaontatöitä. | Sodan jälkeen Sarkov palasi Mikkeliin mennäkseen naimisiin kihlattunsa Ida Maria Mieskolaisen kanssa. Heidät vihittiin Mikkelissä 17.9.1917. Sodan jälkeen Sarkov toimi levyseppänä ja lukkoseppänä. Mannerheimin kehotuksesta hän jäi Suomeen ja hänet opittiin tuntemaan kaupungin taitavimpana lukkoseppänä, vaikka hänen pääansionsa tulivatkin peltisepän töistä, ensin levyseppä Kalle Laitisen palveluksessa ja sittemmin yksityisenä yrittäjänä pajassansa Lamminmäenkadulla. Muun toimensa ohessa hän korjasi myös mm. aseita ja autoja, kauppojen vaakoja ja kassakoneita sekä teki erilaisia koristetaontatöitä. | ||
| + | |||
Sarkov jäi leskeksi 1931 ja meni pian, 26.11. uusiin naimisiin Saima Piiran kanssa. Ensimmäisestä avioliitosta hänelle syntyi lapsia Leo (16.6.1918-16.5.1919), Margareta (20.6.1920), Vera (11.12.1921), Pauli (4.4.1923-11.11.1954) ja Antonina (23.12.1925) ja toisesta Marjatta (9.6.1933), Kaija (7.12.1935), Raija (24.12.1940), Leena (30.6.1945) ja Eero (2.11.1949). Hän sai lapsineen Suomen kansalaisuuden 1937, muuttaen samalla nimensä Sarkonsaloksi, joskin hänet kansan suussa edelleen tunnettiin Sarkoffina. Sodan aikana hän toimi väestönsuojelutehtävissä. Sarkonsalo kuoli äkilliseen sairaskohtaukseen 22.4.1971 ja haudattiin Mikkelin ortodoksiselle hautausmaalle. | Sarkov jäi leskeksi 1931 ja meni pian, 26.11. uusiin naimisiin Saima Piiran kanssa. Ensimmäisestä avioliitosta hänelle syntyi lapsia Leo (16.6.1918-16.5.1919), Margareta (20.6.1920), Vera (11.12.1921), Pauli (4.4.1923-11.11.1954) ja Antonina (23.12.1925) ja toisesta Marjatta (9.6.1933), Kaija (7.12.1935), Raija (24.12.1940), Leena (30.6.1945) ja Eero (2.11.1949). Hän sai lapsineen Suomen kansalaisuuden 1937, muuttaen samalla nimensä Sarkonsaloksi, joskin hänet kansan suussa edelleen tunnettiin Sarkoffina. Sodan aikana hän toimi väestönsuojelutehtävissä. Sarkonsalo kuoli äkilliseen sairaskohtaukseen 22.4.1971 ja haudattiin Mikkelin ortodoksiselle hautausmaalle. | ||
Nykyinen versio 10. huhtikuuta 2013 kello 13.10
Mihail Jevstgefejev Ŝarkov syntyi 7.11.1889 Venäjällä Savinokin kylässä Arkangelin kuvernementissa. Hän sai mekaanikon koulutuksen ja toimi jonkin aikaa viilaajana ennen armeijaa. Sarkov tuli Suomeen 1910 suorittamaan asepalvelusta Mikkelin 5. tarkk'ampujarykmentissä. Kolmen vuoden asepalveluksen jälkeen hän asettui asumaan Mikkeliin, toimien varsinaisen työnsä ohessa iltaisin "masinistina" elokuvateatterissa Maailma kuvissa. Ensimmäisessä maailmansodassa hän palveli Saksassa, Itävallassa. Puolassa ja Karpaateilla aseseppänä ja moottoripyörälähettinä.
Sodan jälkeen Sarkov palasi Mikkeliin mennäkseen naimisiin kihlattunsa Ida Maria Mieskolaisen kanssa. Heidät vihittiin Mikkelissä 17.9.1917. Sodan jälkeen Sarkov toimi levyseppänä ja lukkoseppänä. Mannerheimin kehotuksesta hän jäi Suomeen ja hänet opittiin tuntemaan kaupungin taitavimpana lukkoseppänä, vaikka hänen pääansionsa tulivatkin peltisepän töistä, ensin levyseppä Kalle Laitisen palveluksessa ja sittemmin yksityisenä yrittäjänä pajassansa Lamminmäenkadulla. Muun toimensa ohessa hän korjasi myös mm. aseita ja autoja, kauppojen vaakoja ja kassakoneita sekä teki erilaisia koristetaontatöitä.
Sarkov jäi leskeksi 1931 ja meni pian, 26.11. uusiin naimisiin Saima Piiran kanssa. Ensimmäisestä avioliitosta hänelle syntyi lapsia Leo (16.6.1918-16.5.1919), Margareta (20.6.1920), Vera (11.12.1921), Pauli (4.4.1923-11.11.1954) ja Antonina (23.12.1925) ja toisesta Marjatta (9.6.1933), Kaija (7.12.1935), Raija (24.12.1940), Leena (30.6.1945) ja Eero (2.11.1949). Hän sai lapsineen Suomen kansalaisuuden 1937, muuttaen samalla nimensä Sarkonsaloksi, joskin hänet kansan suussa edelleen tunnettiin Sarkoffina. Sodan aikana hän toimi väestönsuojelutehtävissä. Sarkonsalo kuoli äkilliseen sairaskohtaukseen 22.4.1971 ja haudattiin Mikkelin ortodoksiselle hautausmaalle.
