Tärkeitä tapahtumia Mikkelin seudun historiassa

Seutuwiki
Versio hetkellä 6. maaliskuuta 2013 kello 13.32 – tehnyt SeutuSisalto2 (keskustelu | muokkaukset)

Loikkaa: valikkoon, hakuun


Noin 6500-4200 eKr

  • ensimmäiset esihistorialliset löydöt Etelä-Savossa


Noin 4000-2000 eKr

  • esihistoriallisia löytöjä Etelä-Savossa yli 40 kappaletta


Noin 2000-1000 eKr

  • Ristiinan Astuvansalmen kalliomaalaus


Noin 900 jKr

  • pysyvää asutusta oli jo Mikkelin seudulla [hautaröykkiöt (Kyyhkylä) ja ns. kenttäkalmistot (Moisio)]


Noin 1100-1300

  • ruumiskalmistot Tuukkalassa ja Visulahdessa


1200-luvulla

  • Novgorod muodosti Savon pogostakseen Jaroslav II:n tekemän sotaretken jälkeen


Noin 1300

  • ensimmäiset tiedot kristillisyydestä Mikkelin tienoilla
  • Sairilan ja Otralan linnavuorille rakennettiin varustukset


1323

  • Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa mainitaan, että Novgorod luovutti Ruotsille kolme kihlakuntaa: Äyräpään, Jääsken ja Savolahden ("Savolax")


1329

  • kuninkaallisessa kirjeessä, jolla määriteltiin Ruotsin yhteydessä olleen roomalaiskatolisen seurakunnan kirkollisista velvollisuuksista, puhutaan Savilahden kirkkopitäjästä, joka käsitti koko Savon alueen


1300-luvun loppu tai 1400-luvun alku

  • Kivisakasti rakennettiin


1430- tai 1440-luku

  • rakennettiin pappila Kenkäveron saareen


1442

  • perustettiin Savoon toinen kirkkopitäjä, Juva, Maunu II Tavastin ollessa Turun piispana


1475

  • Eerik Akselinpoika Tott alkoi rakentaa itärajan suojaksi Olavinlinnaa


1496

  • ns. vanhan vihan aikainen venäläisten mahdollinen hävitysretki Mikkelin seudulle


Noin 1510

  • Säämingin kirkkopitäjä perustettiin


1500-luvun alussa

  • Savilahti jaettiin kahdeksi hallintopitäjäksi Visulahdeksi ja Pellosniemeksi


1534

  • Savo erosi Viipurin linnaläänistä omaksi läänikseen


1537

  • Savon linnalääni jaettiin kahteen maavoutikuntaan, jotka olivat Suur-Savo ja Pien-Savo


1541

  • ensimmäinen maakirja Mikkelin pitäjässä


1542

  • kuningas Kustaa Vaasa nimitti Savonlinnan voudiksi ja päälliköksi Klemetti Henrikinpoika Krookin eli suomalaisittain Klemetti-kirjurin, joka sai ajatuksen levittää savolaista uudisasutusta yhä kauemmas itään ja pohjoiseen yli rajalinjan


1547

  • kuningas Kustaa Vaasa nimitti Savon ja Savonlinnan käskynhaltijaksi Kustaa Fincken, jonka erityiseksi tehtäväksi tuli Sisä-Suomen erämaiden asuttaminen


1549

  • Mikael Agricola tarkastuskäynnillä Savilahdella


1552

  • Tavinsalmen kirkkopitäjä perustettiin


1554

  • Savo siirrettiin Viipurin piispan hallintaan


1556

  • Sairilan ja Kiialan (myöh Moisio) kuninkaankartanot perustettiin


1561

  • toteutettiin Savon takamaiden ja kaskien verollepano
  • Rautalammin kirkkopitäjä perustettiin


1560-luvun loppu

  • Moision salpietarikeittimö perustettiin


1572

  • mahdollinen venäläishyökkäys Mikkelin pitäjään


1574

  • Pieksämäen kirkkopitäjä perustettiin
  • rakennettiin vaivaistupa Mikkelin pitäjään Kivisakastin vierelle


1578

  • Rantasalmen kirkkopitäjä perustettiin


1590-luvun alku

  • venäläiset tekivät hävitysretken Vehmaskylään


1595

  • Mäntyharjun kirkkopitäjä perustettiin


1597

  • Nuijasodan Suur-Savon pappilan verilöyly Kenkäverossa 231


1604

  • Mikkeli-nimi mainitaan ensimmäisen kerran Suur-Savon sijaan Ruotsin kuninkaallisessa registratuurassa, kun Arvid Eerikinpoika sai hallitsijalta mm. Olkkolan tilan "vthi Store Saulax i S: Michills Kyrck Sochn"


Noin 1608

  • Puumalan kirkkopitäjä perustettiin


1620-luvulla

  • Suomi oli jaettu kolmeen maaherrakuntaan: Turun maaherrakunta, Hämeen maaherrakunta ja Viipurin maaherrakunta, jossa oli Viipurin, Savonlinnan ja Kyminkartanon läänit ja jonka hallintokeskus oli Viipuri


1634

  • asetettiin Karjalan maaherra Viipurin, Savonlinnan ja Kyminkartanon lääniä varten


1639

  • Savonlinnan kaupunki perustettiin


1641

  • Savonlinnan lääni perustettiin (käsitti Suur- ja Vähä-Savon) Lääni lakkautettiin vuonna 1651 ja siirtyi osaksi Viipurin maaherrakuntaa


1643

  • Mikkelin pitäjässä siirryttiin talojen ryhmittelyssä neljännes- ja kymmenkuntajaosta kyläjakoon


1649

  • Lappeenrannan kaupunki perustettiin Ristiinan kirkkopitäjä perustettiin


1650-luku

  • Hirvensalmesta muodostettiin Mikkelin pitäjän kappeliseurakunta


1653

  • Savo jaettiin kahteen tuomiokuntaan, Suursavon ja Piensavon tuomiokuntiin


1664

  • maanomistusolot vakiinnutettiin Mikkelistä tuli myös hallintopitäjän nimi Kivisakastin puukirkko rakennettiin


Noin 1680

  • sotilasvirkatalot ja ratsutilat perustettiin


Noin 1690

  • Peitsari ja Sutela tulivat kappalaisten pappiloiksi


1697

  • nälkävuonna yli 1/4 Mikkelin pitäjän asukkaista kuoli nälkään


1699

  • ensimmäinen Mikkelin pitäjän koulumestari Josias Soniander aloitti opetustyönsä


1713-21

  • isonvihan aikainen venäläismiehitys


1721

  • uudeksi rajalääniksi muodostettiin Kyminkartanon ja Savonlinnan lääni, jonka hallintokeskus sijoitettiin Lappeenrantaan


1743

  • Kyminkartanon läänin hallintokeskus Loviisaan


1744

  • Mikkelin kirkonkylä sai markkinaoikeudet Rajatullikamari perustettiin Postikonttori perustettiin


1747-1748

  • talvikaudella Mikkelin kirkonkylässä toimi oppikoulu, triviaalikoulu


1754

  • Kirkkopuiston kirkko valmistui


1756

  • ensimmäinen Mikkelin pitäjänkokouksen pöytäkirja


1757

  • päätettiin perustaa puinen viljamakasiini Mikkelin pitäjään


1760

  • Kirkkopuiston hautausmaa perustettiin


1764

  • Mikkelin pitäjässä otettiin käyttöön vaivaisruotujärjestelmä


1770

  • perustettiin Savon jääkärirykmentti, josta vuonna 1775 tuli Savon prikaati


1775

  • Kyminkartanon läänin hallintokeskus Heinolaan ja Savo-Karjalan läänin hallintokeskus Kuopioon


1779

  • Kivisakastin puukirkko purettiin


1780-luvun alusta vuoteen 1859

  • saakka toimitettiin Mikkelin pitäjässä isojako


1789

  • kesäkuussa (13.6.) Porrassalmen taistelu ja venäläismiehityksen kausi


1789 ja 1790

  • Kustaa III vieraili Mikkelin pitäjässä


1802

  • Kustaa IV Adolf ja kuningatar Fredrika vierailivat Mikkelin pitäjässä


1806

  • Kirkkopuiston kirkko paloi, väliaikainen rukoushuone rakennettiin


1808

  • Suomen sodan aikainen venäläismiehitys


1816

  • Mikkelin pitäjään perustettiin vaivaishoitojohtokunta


1817

  • nykyinen Mikkelin maaseurakunnan kirkko valmistui Hautausmaa perustettiin Kaukolan kankaalle


1829

  • pitäjäntupa valmistui Mikkelin pitäjän kirkon vierelle


1831

  • perustettiin Mikkelin lääni


1838

  • Mikkelin kaupunki perustettiin Kirkonkylän Olkkolan ja Maunukselan talojen maille
  • Heinolan vuonna 1798 perustettu apteekki siirrettiin Mikkeliin


1840

  • Mikkelin kaupungin ensimmäiseksi piirilääkäriksi nimitettiin Anders Magnus Höglund. Hän muutti Heinolasta Mikkeliin vuonna 1844


1842

  • Mikkelin kaupunki sai oman vaakunan


1843

  • lääninhallitus siirtyi Heinolasta Mikkeliin
  • lääninsairaala rakennettiin Mikkeliin


1845

  • yksityinen ruotsinkielinen lastenkoulu aloitti toimintansa Mikkelissä


1846

  • lääninvankila rakennettiin Mikkeliin
  • Mikkeliin perustettiin ensimmäinen kirjapaino- ja kauppa (J. Cederwaller & poika)


1847

  • Mikkelin ensimmäinen pankki, Mikkelin läänin säästöpankki, perustettiin
  • vaivaishuutokauppojen pitäminen alkoi Mikkelin pitäjässä
  • ala-alkeiskoulu aloitti toimintansa Mikkelin kaupungissa
  • pyhäkoulutoiminta alkoi Mikkelin pitäjässä


1848

  • kivinen viljamakasiini valmistui Mikkeliin


1849

  • sunnuntaikoulu eli käsityöläiskoulu perustettiin. Koulu toimi vuoden 1922 loppuun saakka


1851

  • Mikkelin maalaiskunnan Riiskan kylään perustettiin lainakirjasto


1854-1914

  • Antellien neitien tyttökoulu Mikkelissä


1855-68

  • viides ruotujakoinen tarkk'ampujapataljoona Mikkelissä


1855-72

  • köyhien lasten koulu toimi Mikkelissä


1858

  • Rietrikki Polén kirjoitti ensimmäisen suomenkielisen väitöskirjan. Myöhemmin hän toimi pitkäaikaisena opettajana ja toimittajana Mikkelissä ja oli perustamassa mm. Mikkelin tyttölyseota.


1859

  • tsaarin kasakkakomennuskunta saapui vartioimaan Mikkelin kaupunkia. Heille rakennettiin kasarmi nykyisen musiikkiopiston paikalla olleelle tontille
  • ensimmäinen suomenkielinen Mikkelin pitäjänkokouksen pöytäkirja
  • Otavan maanviljelys- ja karjanhoitokoulun toiminta alkoi


1861

  • Mikkelin läänin maanviljelysseura perustettiin


1862

  • Mikkelin läänin ensimmäisen lehden, "Mikkelin ilmoituslehden", ensinumero ilmestyi 4.1. (Näytenumero 23.11.1861). Lehti jatkoi "Mikkelin Wiikko-Sanomia" -nimisenä 1863-1866.


1864
- Mikkeliin saatiin maistraatti ja pormestari
- Mikkelin kaupunginkirjasto perustettiin
- ensimmäinen höyrylaiva Wilkas saapui Savonlinnasta Mikkeliin
- Pirttiniemen kylpylälaitos rakennettiin
- oluttehdas "Toivo" perustettiin Likolammen rannalle

1865
- Mikkelin lennätinasema avattiin

1866
- perustettiin kuumesairaala Mikkelin kaupunkiin

1867
- Hirvensalmi itsenäistyi omaksi seurakunnakseen
- Suomen ensimmäinen moderni maatilakunnalliskoti perustettiin Mikkelin maalaiskunnan Suonsaareen
- avattiin majatalo ja työtalo köyhille Mikkelin kaupungissa

1868
- kunnallisen itsehallintolain mukaisia kuntakokouksia alettiin pitää Mikkelin maalaiskunnassa

1869
- Mikkelin maaseurakunnan Iso-Pappila rakennettiin Kenkäveronniemeen

1870
- Mikkelin maalaiskunnan kansakoulu rakennettiin Linnanmäen rinteelle pappilan maalle. Syksyllä aloitti maalaiskunnassa Linnanmäen koulun lisäksi toimintansa Suonsaaren vaivaishuoneen kansakoulu siellä asuville orpolapsille.

1872
- Anttolan seurakunta perustettiin
- ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa Mikkelin kaupungissa Maaherran- ja Savilahdenkadun kulmassa.
- Mikkelin lyseo aloitti toimintansa ruotsinkielisenä (tuli täysin suomenkieliseksi 1903)

1873
- Mikkelin maalaiskuntaan myönnettiin ensimmäinen maakauppalupa. Ensimmäinen maakauppias oli suutari Michel Tiusanen Parkkilan kylässä.

1875
- ensimmäinen kaupunginvaltuusto kokoontui Mikkelissä
- Mikkelin käsityöläisten ja tehtailijoiden yhdistys perustettiin

1876
- St. Michels Veckoblad ilmestyi

1879
- Mikkelin kaupungin Wapaehtoinen Palosammutuskunta (WPK) perustettiin.
- Mikkelin suomenkielinen tyttökoulu (nyk. Urheilupuiston yläaste) aloitti toimintansa

1879-1881
- rakennettiin kasarmirakennukset nykyiselle Vanhalle kasarmialueelle

1882
- Mikkelin 6. tarkk'ampujapataljoona perustettiin

1883
- Mikkelin kaupunki sai katuvalaistuksen. Aluksi valaistus hoidettiin petroleumlampuilla, mutta vuonna 1901 ryhdyttiin käyttämään sähköä myös katuvalaistuksessa.
- Mikkelin poliisilaitos perustettiin

1884
- Mikkelin Naisvuori sai paviljonkinsa ja palotorninsa

1886
- Mikkelin ensimmäinen urheiluseura "Mikkelin läänin metsästys- ja ampumaseura" (vuodesta 1948 "Mikkelin ampujat") perustettiin

1888
- Mikkelin Telefoniyhdistys perustettiin

1889
- Savon rata valmistui ja ensimmäiset junat saapuivat Mikkeliin
- ensimmäinen höyrysaha, Saksalan höyrysaha, aloitti toimintansa Mikkelin pitäjässä
- Sanomalehti "Suomi" alkoi ilmestyä. Vuodesta 1893 lehden nimi oli "Mikkeli" ja vuodesta 1906 "Suur-Savo". Vuonna 1917 lehti otti nimekseen "Länsi-Savo".

1890
- Mikkelin työväenyhdistys perustettiin

1892
- Keski-Savon kansanopisto aloitti toimintansa Joroisissa. Vuonna 1897 opisto päätettiin siirtää Joroisista Otavaan. Siirto tapahtui vuonna 1901. Vuonna 1926 opiston nimi muutettiin Otavan opistoksi.
- Suomi-lehden enismmäinen numero ilmestyi

1893
- Pankalammen rannalle rakennettiin vaivaistalo
- Mikkelin kuuromykkäinkoulu aloitti toimintansa
- Mikkeli-lehti aloitti ilmestymisen

1896
- Mikkelin maalaiskunnan ensimmäinen nuorisoseura perustettiin Otavaan

1897
- valtakunnalliset laulu- ja soittojuhlat järjestettiin Mikkelissä 17.-19.6
- Mikkelin kaupunkilaisille valmistui oma kirkko Ristimäelle

1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku
- esikaupunkiasutus syntyi Rouhialaan ja Lähemäelle

1901
- Venäläinen sotaväki muutti Mikkelin kaupungin kasarmialueelle
- Mikkelin sähkölaitos oy. aloitti toimintansa

1901-05 ja 1910-17
- sortovuodet voimakkaimmillaan Mikkelissä

1903
- Otavaan perustettiin Mikkelin läänin maaseudun ensimmäinen työväenyhdistys
- Mikkelin Musiikinystäväin yhdistys perustettiin

1905
- Mikkelin Yhteiskoulu aloitti toimintansa
- Mikkelin maalaiskunnan ensimmäinen vapaaehtoinen palokunta, Mikkelin esikaupungin Vapaaehtoinen Palosammutuskunta perustettiin

1906
- Venäläiset rakensivat Pyhän valloittajan Gregoriuksen nimelle pyhitetyn ortodoksisen kirkon Linnamäen huipulle Mikkelin kaupunkiin. "Ryssän kirkko" purettiin vuonna 1958
- Maalaistavarainkauppa siirtyi Hallitustorille
- Suur-Savo-lehden ensimmäinen numero julkaistiin

1907
- sosiaalidemokraatit alkoivat julkaista Mikkelissä "Vapaus"-lehteä
- ensimmäinen Mikkelin pitäjän osuuskauppa perustettiin Otavan kylälle

1908
- Mikkelin kaupunkiseurakunta perustettiin

1909
- perustettiin Mikkelin Osuusmeijeri

1910
- Suur-Savon museo perustettiin
- Mikkelin kaupungin siihenastisen historian suurin tulipalo tuhosi Ristimäen-, Raatihuoneen-, Mikon- ja Hallituskadun välisen korttelin

1911
- Mikkelin vesijohtolaitos rakennettiin. Naisvuoren vesitorni rakennettiin
- kauppias J. Vanonen osti ensimmäisen auton Mikkeliin

1912
- Mikkelin kaupungintalo valmistui
- Mikkelin kauppahalli valmistui
- nykyisen Yrittäjänkadun kohdalla otettiin käyttöön kilpa-ajorata paviljonkeineen

1914
- venäläiset sotilaat poistuivat Mikkelistä
- Mikkelin karjanmyyntiosuuskunta (nyk. Karjaportti) perustettiin
- Mikkelissä päätettiin pitää toripäivät joka kuukauden 1. lauantaina

1917
- päätoiminen kaupunginlääkärin virka perustettiin
- Hänninhaudan urheilukenttä valmistui Mikkeliin
- marraskuun suurlakko saavutti myös Mikkelin
- vuoden lopulla Mikkeliin muodostuivat punakaarti ja suojeluskunta
- Länsi-Savo ilmestyi nykyisellä nimellään

1918
- kansalaissota
- Mikkelin punakaartilaiset antautuivat suojeluskunnalle 29.1
- Mikkelin suojeluskunnan joukot osallistuivat taisteluihin mm. Mäntyharjulla ja Heinolassa
- Valkoisen armeijan korkein johto, kenraali Mannerheim esikuntineen, piti päämajaa Mikkelin seurahuoneella 11.4.-16.5

1919
- Mikkelin Työväen Näyttämö (vuodesta 1940 Mikkelin Teatteri) aloitti toimintansa

1920
- Mikkelin kansalaisopisto perustettiin

1922
- Mikkelin kaupunki sai uuden vaakunan
- Suomen Nuoriso-Opisto aloitti toimintansa Uudenkirkon kansanopistolla ja jatkoi sitä seuraavana vuonna Otavan kansanopiston tiloissa. Vuonna 1926 Suomen Nuorison Liitto osti opiston tyyssijaksi Paukkulan kartanon

1923
- koulupoika A.V. Luukkonen aloitti ensimmäisenä Suomessa radiotoiminnan lähettämällä itse rakentamallaan radiolähettimellä jumalanpalveluksia Mikkelin kirkosta

1925
- ensimmäinen kuntaliitos
- linja-autoliikenne alkoi Mikkelissä

1927
- Moision piirimielisairaala aloitti toimintansa

1929
- Mikkelin ensimmäiseksi kaupunginjohtajaksi valittiin Arvo Johannes Haapasalo
- uusi kauppahalli valmistui Mikkeliin
- Otavan kyläkirkko rakennettiin
- Mikkelin kauppakoulu aloitti toimintansa

1931
- esikaupunkiliitos, jolla Mikkelin kaupungin alue lähes kolminkertaistui

1934
- linja-autoasema valmistui Pikkutorille Mikkelin kaupunkiin

1936
- Mikkelin lentokenttä otettiin käyttöön

1939
- Suomen armeijan päämaja siirrettiin Mikkeliin 3.12

1940
- talvisodan suurpommitukset Mikkelissä alkoivat 5.1. klo 10.48. Muita pienempiä pommituksia 20.2., 2.-3.3., 5.3. ja 11.3
- Käkisalmen naisteollisuuskoulu (nyk. Mikkelin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos) siirtyi Mikkeliin.
- Boråsista tuli Mikkelin kummikaupunki

1941-44
- Suomen armeijan päämaja sijaitsi Mikkelissä jatkosodan aikana

1941
- valtioneuvoston päätöksellä Mikkeli julistettiin sotatoimialueeksi 28.6

1943
- Mikkelin ammattikoulu aloitti toimintansa

1944
- Jalkaväkirykmentti 7 siirtyi Mikkeliin kokonaisuudessaan toukokuuhun 1948 mennessä. Vuoden 1952 lopulla sen nimeksi tuli Kuudes prikaati ja vuoden 1957 alusta alkaen Savon prikaati
- Suomen Marsalkka myönsi vapauden ristin Mikkelin kaupungille vaakunaan liitettäväksi

1945
- Viipurin hiippakunnan piispanistuin sijoitettiin Mikkeliin ja Viipurin hiippakunnnan nimi muutettiin Mikkelin hiippakunnaksi.

1946
- Suur-Savon Sähkö Oy perustettiin
- Mikkelin apuhoitajakurssit alkoivat. Vuonna 1971 aloitti toimintansa Mikkelin sairaanhoitokoulu (nyk. Mikkelin sairaanhoito-oppilaitos)
- Tanskan Vejlestä ja Norjan Moldesta tuli Mikkelin ystävyyskaupunkeja

1949
- Mikkelin ortodoksinen seurakunta perustettiin

1951
- säännöllinen reittilentoliikenne aloitettiin Mikkeliin
- Mikkeli-Seura perustettiin

1952
- Mikkelin maakunta-arkisto siirtyi välivaiheiden jälkeen Mikkeliin Viipurista

1953
- alettiin rakentaa Mikkelin uutta ravirataa ampumaradan pohjoispäähän

1956
- alkaen varuskunta siirtyi Mikkelin vanhalta kasarmialueelta Karkialammelle. Kokonaisuudessaan varuskunta siirtyi Karkialammelle vuonna 1976
- Mikkelin Keskikoulu (nyk. Kalevankankaan yläaste) aloitti toimintansa

1957
- ortodoksinen kirkko rakennettiin Mikkeliin

1960
- Mikkelin musiikkiopisto aloitti toimintansa

1964
- Mikkelin teknillinen koulu aloitti toimintansa
- Venäjän Lugasta tuli Mikkelin ystävyyskaupunki

1967
- Mikkelin maalaiskunnan kunnallinen keskikoulu aloitti toimintansa väliaikaisesti Loukeen kansakoulun tiloissa. Syksyllä 1969 valmistui Rantakylään uusi keski- ja kansalaiskoulurakennus

1968
- Tornimäen laskettelurinne raivattiin
- Mikkelin talouskoulu (nyk. Mikkelin kotitalousoppilaitos) aloitti toimintansa,

1970
- ensimmäiset Rapu ja Muikku -festivaalit Mikkelissä

1971
- Mikkelin uimahalli valmistui
- Mikkelin kesäkauppakorkeakoulu aloitti toimintansa

1974
- Mikkelin alueella siirryttiin syksyllä peruskoulujärjestelmään

1976
- Mikkelin kaupungin kirjastotalo valmistui

1978
- Etelä-Savon metsäkoulun Mikkelin toimipaikka aloitti toimintansa

1980
- Helsingin kauppakorkeakoulun pienyrityskeskus aloitti toimintansa Mikkelissä

1981
- Unkarin Békéscabasta tuli Mikkelin ystävyyskaupunki

1982
- jalkaväkimuseo avattiin Mikkelin vanhalla kasarmialueella
- Mikkelin jäähalli valmistui

1983
- Visulahden vahakabinetti ja minimaa avattiin

1985
- Mikkelin kaupungin ja maalaiskunnan välinen osaliitos lähes kolminkertaisti kaupungin pinta-alan. Liitoksen jälkeen kaupungin pinta-ala oli 88,6 neliökilometriä ja asukasluku oli 31 442

1986
- Mikkelin pamaus - Helsingin Jakomäestä alkanut panttivankivälikohtaus päättyi Mikkelin Maaherrankadulla, kun pattivankeja ottanut pankkiryöstäjä räjäytti auton, jossa hänen lisäkseen oli yksi panttivanki, sekä ryöstäjä että panttivanki saivat surmansa

1987
- Dinosaurock-festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran Visulahdessa

1988
- Konserttitalo Mikael valmistui.
- Otavan sosiaalialan oppilaitos aloitti toimintansa

1989
- Mikkelin maalaiskunnan uusi kunnantalo valmistui

1992
- Mikkelin musiikkijuhlat alkoivat. Vuodesta 1993 lähtien juhlien taiteellisena johtajana on toiminut Mariinski-teatterin johtaja Valeri Gergijev

1995
- Imperial Russian Ballet ensimmäisen kerran Mikkelissä

1997
- lääninhallintouudistuksessa Mikkelin, Kuopion ja Pohjois-Karjalan lääneistä muodostettiin Itä-Suomen lääni, jonka hallintokeskukseksi tuli Mikkeli
- Mikkelin Ammattikorkeakoulun toiminta vakinaistettiin
- Mikkelin Ammatti-instituutti aloitti toimintansa


Lähteet:

Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. 353 s. + kalvopohjia.

Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. 480 s.

Mikkelin lääni 150 vuotta. Juhlajulkaisu läänin täyttäessä 150 vuotta. Itä-Suomen Instituutti A:7. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1981. 425 s.

Mikkelin maalaiskunnan kirja. JYY:n kotiseutusarja N:o 30. Toimittanut Teppo Vihola. Kustantajat Mikkelin maalaiskunta ja maaseurakunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1992. 520 s.

Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. 708 s.

Wirilander, Hannele, Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865. Julkaissut Mikkelin maalaiskunta, Mikkelin maaseurakunta. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1982. 707 s.


© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura


Henkilökohtaiset työkalut
Vipuvoimaa EU:lta
Vipuvoimaa EU:lta

Mikkelin seudun
kulttuuriperintöohjelma