Pankkitoiminnan alkuvaiheita Mikkelissä
Maaseudulla elettiin ennen 1800-luvun puoliväliä omavaraisessa luontaistaloudessa, jossa ei juurikaan rahaa tarvinnut liikutella. Ensimmäiset pankit maassamme olivat säästöpankkeja, joita alettiin perustaa 1820-luvulla. Säästöpankkien perustamisajatus syntyi yleensä seudun säätyläisväestön keskuudessa ja niiden perustamisella tahdottiin edistää säästäväisyyttä etenkin alempien sosiaaliryhmien keskuudessa.
1840-luvulla säästöpankkien perustaminen lisääntyi ja niitä perustettiin moneen kaupunkiin. Vuonna 1842 perustettiin esimerkiksi Porvoon säästöpankki. Mikkelissä säästöpankin perustamiseen ryhtyivät Mikkelin läänin kuvernööri Otto Boije, lääninsihteeri C. V. Cederhwarf, kirkkoherra A. G. Nordqvist ja Paukkulan tilanomistaja Sev. Em. Schlüter. Pankin nimeksi otettiin Mikkelin läänin Säästö-Rahasto, koska sen toiminta-alueeksi ajateltiin koko lääniä. Pankin 162 perustajaa olivatkin kotoisin kahdestatoista eri pitäjästä. Perustava kokous pidettiin 23.2.1847 ja se avasi ovensa ensimmäisen kerran 4.9.1847. Pankin sääntöjen esikuvana oli Porvoon pankin säännöt, sillä lääninsihteeri Cederhwarf oli entinen Porvoon pormestari. Ensimmäisen kolmen kuukauden aikana pankki sai 1500 hopearuplan talletukset "enimmäkseen rahvaalta ja palvelusväeltä". Aukioloaika oli aluksi vain lauantai-iltaisin kaksi tuntia. Pankki sijaitsi ensi alkuun samalla paikalla kuin viimeiset vuotensa ennen sen yhdistymistä Postipankkiin eli torin laidalla silloin sijainneessa kauppias A. W. Sawanderin talossa.
Pian alkoi säästöpankkeja ilmestyä myös muualle Mikkelin läänin alueelle ja Mikkelin läänin säästöpankin alueeksi vakiintui lähinnä Mikkelin kaupunki ja maalaiskunta. Vuonna 1896 pankki muuttikin nimensä Mikkelin säästöpankiksi. Mikkelin säästöpankilla ei ollut kuin yksi konttori, kunnes vuonna 1948 perustettiin ensimmäinen haarakonttori Otavaan. 1950-luvun lopulta lähtien perustettiin kaupunkiin pankille useita sivukonttoreita (Lähemäki 1959, Nuijamies 1960, Siekkilä 1972, Urskin konttori 1975 ja ensimmäinen ns. tavaratalopankki Maxi 1975). Konttoreiden laajennusvaihe päättyi 1980-luvulla, sillä pikapankit ja ns. korttiraha vähensivät tarvetta asioida henkilökohtaisesti pankissa. Sivukonttoreita jouduttiinkin 1980-luvulta lähtien lakkauttamaan. 1970-luvulta lähtien alettiin säästöpankkialalla pyrkiä yhä suurempiin yksiköihin ja Mikkelin säästöpankkiin liitettiin useita lähikuntien pankkeja. Vuonna 1975 Mikkelin säästöpankin uudeksi nimeksi tuli Etelä-Savon säästöpankki. 1980-luvun puoliväliin tultaessa Etelä-Savon säästöpankki oli fuusioiden myötä kasvanut Suomen kuudenneksi suurimmaksi säästöpankiksi. Suomen Säästöpankki Oy:n lopettua toimintansa 1990-luvun alussa sen Mikkelin alueen konttorit liitettiin Postipankkiin.
Toisena pankkina Mikkelissä aloitti toimintansa Suomen Yhdyspankki (myöh. Pohjoismaiden Yhdyspankki ja sittemmin taas Suomen Yhdyspankki) vuonna 1862. Pankin perustamistoimissa ansioitui etenkin varalääninkamreeri Emil Schlüter. Pankin toimialue oli aluksi koko Mikkelin lääni Savonlinnan puolta lukuunottamatta, mutta myöhemmin toimialue pieneni, kun sille perustettiin uusia haarakonttoreita. Aluksi pankki toimi Mikkelissä vuokrahuoneistoissa. Pankin Mikkelin pääkonttori oli mm. 40 vuotta Porrassalmenkatu 18, kunnes se siirtyi toiselle puolelle katua Porrassalmenkatu 17:aan. Helsingin Osakepankki sijaitsi Porrassalmenkatu 27:ssä ja pankki fuusioitui Suomen Yhdyspankkiin 1980-luvulla ja toimipiste siirtyi Porrassalmenkatu 17:sta. Helsingin Osakepankilla oli ollut Mikkelissä myös sivukonttori vuodesta 1968 lähtien. Suomen Yhdyspankki ja Kansallis-Osakepankki fuusioituivat Meritaksi ja edelleen Nordeaksi ja pankki toimii edelleen Porrassalmenkatu 23:ssa. 1800-luvun lopulta lähtien pankkitoiminta laajeni Mikkelissä voimakkaasti ja esimerkiksi vuonna 1887 Mikkeliin saatiin Suomen Pankin haarakonttori, vuonna 1893 perustettiin Kansallis-Osake-Pankin konttori, vuonna 1915 Suomen Kauppapankin (sittemmin Helsingin Osakepankki) konttori , vuonna 1919 Suomen Maatalous-Osake-Pankin konttori ja vuonna 1921 Savo-Karjalan Osakepankin konttori. Vanhastaan toimi myös postin yhteydessä ollut Postipankki, josta vuonna 1976 tuli täyden palvelupankin konttori. Kummallakin osuuskaupalla oli kaupungissa säästökassa: Mikkelin Työväen Osuuskaupan säästökassa (per. 1920) ja Suur-Savon Osuuskaupan säästökassa (per. 1923). Lainaustoimintaa kaupungissa harjoittivat 1890-luvulla perustettu Mikkelin kaupungin kauppaseuran eläke- ja apukassa ja vuonna 1905 perustettu Mikkelin kaupungin käsityöläisten osuuskassa. Vuonna 1973 aloitti kaupungissa toimintansa Suomen Työväen Säästöpankki. Useimmat edellä mainituista pankeista on lakkautettu ja fuusioitu suurempiin pankkialan yrityksiin.
Osuuskassatoiminta Mikkelin seudulla alkoi maalta lähinnä pientilallisten ja- yrittäjien toimesta. Osuuskassatoiminta lähti käyntiin Suomessa 1900-luvun alkuvuosina ja Mikkelin maalaiskunnassakin perustettiin vuosina 1904-1925 peräti kuusi osuuskassaa, jotka olivat pieniä nk. Kyläkassoja ja toimivat lähinnä yhden kylän alueella. Mikkelin maalaiskunnan ensimmäinen osuuskassa perustettiin Rämälään 30.4.1904. Kyläkassat jäivät usein varsin pieniksi ja merkityksettömiksi. Tästä syystä osuuskassajärjestö pyrki ohjaamaan kyläkassoja yhdistymään suuremmiksi kokonaisuuksiksi.
Mikkelin maalaiskunnan Kovalaan perustettiin Osuuskassa 20.9.1925. Siitä kehittyi pian Mikkelin ympäristön keskuskassa. Kovalan Osuuskassan toiminta laajeni nopeasti, kun sen jäseniksi liittyivät mm. Mikkelissä toimineet osuusteurastamo ja osuusmeijeri. Vuonna 1927 kassan toimipaikka siirrettiin Mikkeliin ja samalla kassan nimeksi muutettiin Mikkelin Seudun Osuuskassa. Evakkona sodan jälkeen Mikkeliin tulleet rautulaiset osuuskassat sulautuivat silloiseen Mikkelin Seudun Osuuskassaan. Vuonna 1946 Mikkelin Seudun Osuuskassa oli viidenneksi suurin maan osuuskassojen joukossa. Sodan jälkeen paikalliset osuuskassat fuusioituivat yksi toisensa jälkeen Mikkelin Seudun Osuuskassaan. 1970-luvun alkuun mennessä siihen yli yhdistynyt 23 osuuskassaa. Koska siitä oli tullut maakunnallinen osuuskassa, sen uudeksi nimeksi muutettiin vuonna 1971 Etelä-Savon Osuuspankki.
Lähteet
- Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. s. 217-218.
- Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. s. 137 ja 168-171.
- Mikkelin kaupungin juhlavuoden näyttely 9.-31.3.1988. Luettelon kirjoittajat: Pirjo Julkunen, Anja Jääskeläinen, Hannu Lähde, Pentti Nousiainen, Raili Veikkanen. Näyttelyn järjestäjä: Mikkelin kaupunki. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1988. s. 25.
- Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. s. 40-43 ja 360-370.
- Lummelahti, Jukka, "Mikkelin maalaiskunnan kauppa- ja pankkitoiminta 1860-luvulta nykypäiviin". Mikkelin maalaiskunnan kirja. JYY:n kotiseutusarja N:o 30. Toimittanut Teppo Vihola. Kustantajat Mikkelin maalaiskunta ja maaseurakunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1992. s. 173-188. s. 183-185.
Aiheesta muualla
© Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998
