Mikä kulttuuriperintö?

SeutuWikin osion "Mikkelin seudun kulttuuriperintö" on laatinut EU-rahoitteinen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke, jonka taustalla on ollut visio Mikkelin, Ristiinan ja Hirvensalmen vetovoimaisuuden lisääminen hyödyntämällä alueen kulttuuriperintöä. Yhtenä tavoitteena on ollut kulttuuriperinnön tunnetuksi tekeminen, tiedon lisääminen ja säilyminen. Sivusto on syntynyt osaltaan täyttämään tätä tarvetta. Kyseessä on portaalityyppinen kokonaisuus, johon on eri teemojen alle kerätty keskeisiä alueemme kulttuuriperinnön osasia. Linkit johdattavat eteenpäin tiedon lähteille.

Sisällysluettelo

1 Kulttuuriperintö = perinne + kulttuurin osaset + arvot
- 1.1 Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelmahanke
- 1.2 Kulttuuriperintöportaali

Kulttuuriperintö = perinne + kulttuurin osaset + arvot

Kulttuuriperintö on käsitteenä monitahoinen. Siihen liittyy arvoja, eettisiä valintoja ja valtaa. Siksi käsitteen määritteleminen on tärkeää, etenkin silloin kun on kyse kulttuuriperinnön hyödyntämisestä. Käsite muodostuu sanoista kulttuuri ja perintö. Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma –hankkeessa kulttuuri on käsitetty sen laajimmassa mahdollisessa merkityksessä kaikkena toimintana, mitä ihminen yhteisönsä jäsenenä tekee - arjen merkityksinä ja merkityksenantoina. Kulttuuri ei ole selvärajainen ja pysyvä kokonaisuus, vaan alati muuntuva prosessi. Niinpä kulttuurin elävyys ja jatkuvuudet niin ajallisessa, paikallisessa kuin sosiaalisessa kentässä on haluttu ottaa huomioon.

Hankkeessa kulttuuriperintö on siis määritelty laajan kulttuurikäsityksen pohjalta. Kulttuuriperintöohjelmaan sopii käsitys kulttuurista konstruktiona eli rakennelmana. Kulttuuri on niin sanotusti tuotettu ja sitä tuotetaan koko ajan. Esimerkiksi käsityksemme kansakunnasta on luotu tiettyjen näkemysten pohjalta. Ajan mukaan konstruktiosta on tullut ”tosi”, se on alettu mieltää itsestään selväksi. Samalla tavoin voidaan ajatella, että esimerkiksi paikallisuus ja kotiseutu ovat luotuja, tuotettuja, eli konstruoituja. Hankkeessa on kartoitettu, mistä alueemme kulttuuriperintö on konstruoitunut. Samalla on tiedostettu se, että ohjelmassa tehtävillä valinnoilla ja painotuksilla olemme olleet itse konstruoimassa (koti)seudun paikallisuutta ja alueellista kulttuuriperintöä. Kulttuuriperintö-käsitteen taustalla on perinteen käsite. Perinnettä ja kulttuuriperintöä käytetään usein sekaisin ja synonyymeina. Kulttuuritieteellisinä termeinä niillä kuitenkin on eroa. Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelmassa perinne on ymmärretty kuten perinnetieteissä nykyään: perinne on prosessi. Se on suullisia ja aineellisia kulttuurituotteita, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle. Perinneprosesseille on ominaista muuttuvuus eli jokainen sukupolvi jättää jollakin tavalla jälkensä perinteeseen jatkaessaan sitä. Perinne ei siis ole pysyvää, vaan se elää ja muuttuu, sitä synnytetään ja elätetään, perinteitä myös kuolee ja häviää. Perinteen ominaisuuksia ovat jatkuvuus ja kollektiivisuus, mutta sitä luonnehtii myös yksilöllisyys, omalaatuisuus, vaihtuvuus ja muuntuvuus. Perinne elää konkreettisissa asioissa ja esineissä, mutta myös mentaalitasolla arvoina ja merkityksinä.

Perinne liittyy aikaan ja paikkaan. Se siirtyy ajassa sukupolvelta toiselle, ja on luomassa jatkuvuutta muutoksessa. Perinteen kautta myös rajataan alueita ja vedetään rajaa tutun ja vieraan välille; perinne on aina jossakin mielessä kiinni alkuperänsä ja tärkeiden paikkojensa viitekehyksessä. Perinne on tärkeä paikallisidentiteetin rakennuspuu – sillä on paljon tunneperäistä merkitystä kantajalleen.

Perinne elää kuntalaisten arjessa. Kulttuuriperintö taas muotoutuu tarkoituksella tästä perinteestä ja historiasta valituista, merkittäviksi katsotuista elementeistä, joita käytetään julkisiin poliittisiin ja taloudellisiin tarkoituksiin. Kulttuuriperintö on siis historiallisen ja nykypäivän perinteen pohjalta muodostuneita kohteita tai käytäntöjä, joita pidetään säilyttämisen arvoisina, ja joiden kautta tarjotaan ja tuotetaan tietoisen valitusti hyvinvointia ja identiteetin ja paikallisuuden kiinnittymiskohtia kuntalaisille, sekä kiinnostavuutta ja vetovoimaa ulkopuolisille ja matkailijoille. Kulttuuriperinnön käsitteen kansainvälisessä määrittämisessä on UNESCOlla(Yhdistyneiden kansa-kuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö, perustettu 1945) ollut merkittävä rooli. Unesco hyväksyi 1972 maailmanperintösopimuksen, joka on kansainvälinen yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi. Sen luomisen taustalla oli huoli uhanalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön säilymisestä tuleville sukupolville. Unescon määritelmät ovat vaikuttaneet sen jäsenmaiden, kuten Suomen, toimintaan. Suomen perustuslain mukaan vastuu kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.

Mikkelin torilla yhdistyvät aineellinen ja henkinen kulttuuriperintö monlla tasolla. Kuva Mikkelin markkinoilta 1930-luvulta (Mikkelin kaupungin museot).

Kulttuuriperintö jaetaan aineelliseen ja aineettomaan perinteeseen. Aineellinen kulttuuriperintö on joko kiinteää, kuten esim. rakennukset, taideteokset, kulttuurimaisemat, muistomerkit ja muinaisjäännökset, tai irtainta, esim. esineet, arkistoaineistot ja museokokoelmat. Aineettoman kulttuuriperinnön laajaan ryhmään sisältyvät esimerkiksi filosofia, uskonto, runous, kansanperinne, kirjallisuus, historia, tavat, musiikki, elokuvat, kuvataide jne. Jako aineelliseen ja aineettomaan perinteeseen on kuitenkin teoreettinen – ne kietoutuvat erottamattomasti toisiinsa. Jokaisella aineellisen kulttuurin ilmentymällä on aineettomia merkityksiä. Samaten aineetonta kulttuuria ei voi ilmentää ilman aineellisia elementtejä. Kulttuuriperintöä tulee tallettaa ja vaalia tulevien sukupolvien saataville. Kulttuuriperintöohjelmatyössä on katsottu, että paitsi mennyttä, kulttuuriperintö on myös ajassamme elävää ja hyvinvoivaa perinnettä, jolla on merkitystä alueen omaleimaisuuden ja vetovoiman kannalta.

Kulttuuriperintökäsitteeseen liittyvät arvot. Kun puhutaan tahdosta säilyttää, vaalia tai edistää jotakin, sitä pidetään yleensä arvokkaana. Tällöin tehdään arvovalintoja. Kulttuuriperinnön vaalijoita on Suomessa monia yksityishenkilöistä ja yhdistyksistä aina valtion virastoihin, jolloin arvokkaina pidettyjen asioiden kirjo on myös laaja. Vaikka kulttuuriperinnön perusta muodostuu valinnasta riippumattomista sisällöistä, olemassa oleva yhteiskunta päättää, mitä se valitsee ja miten se tulkitsee kulttuuriperintöä. Peruslähtökohtana on, että kulttuuriperinnön tulee aina pohjautua olemassa olleisiin tai oleviin asioihin, sitä ei voi keksiä. Kulttuuriperinnön valikoitumiseen sisältyy vahvasti vallan kysymys. Kenellä on valta määrittää kulttuuriperinnön sisältö ja arvo?

Vallan käsitteen kautta kulttuuriperintöön liittyy eettisiä kysymyksiä koskien mm. ihmisten identiteettiä ja julkisen ja yksityisyyden rajoja. Ideaalitapauksessa vahva kulttuurinen identiteetti tukee taloudellisia toimia ja tarjoaa niin materiaalista kuin aineetonta hedelmällistä perustaa erilaisille tuotteille ja palveluille.

Kulttuuriperintö on

periytyvään kulttuuriin ja historiaan pohjautuvaa
aineellista tai aineetonta
monien toimijoiden leikkauspiste
arvolähtöisesti valikoitunutta
taloudellisesti ja henkisesti hyödynnettävissä, eli tuotteistettavissa

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelmahanke

Vuonna 2009 hyväksytyssä Mikkelin kaupungin strategiassa nähtiin ”vetovoimaisen kasvukeskuksen hyödyntävän kulttuuriperintöään”. Välineeksi tuolle visiolle päätettiin laatia kulttuuriperintöohjelma, jossa käsiteltäisiin kulttuuriperinnön sisältöjä sekä niitä tehtäviä, toimintatapoja ja vastuita, joita kulttuuriperinnön hyödyntäminen edellyttää.

Kaksivuotinen EU-rahoitteinen hanke alkoi huhtikuun alussa 2011. Hankkeessa työskenteli projektipäällikkö ja asiantuntija-assistentti, lisäksi yhteensä kahdeksan henkilöä teki joko lyhyissä määräaikaisuuksissa tai ostopalveluna hankkeen sisältöön liittyviä töitä. Hankkeen kotipesä oli Mikkelin kaupungin keskushallinnossa, Elinvoima ja kilpailukyky -palveluissa. Lisäksi Ristiinan ja HIrvensalmen kunnat osallistuivat osuuksillaan.

Kulttuuriperintöohjelman hankesuunnitelmassa oli kuusi kokonaisuutta:

Alueen kulttuuriperinnön systemaattinen kartoitus

Kulttuuriperinnön systemaattista tarkastelua on tehty historian- ja kulttuurintutkimuksen asiantuntijavoimin, sekä myös kyselemällä yleistöltä heidän mielipiteitään heille tärkeästä kulttuuriperinnöstä. Näillä keinoin kerätty kulttuuriperintö hahmoittui kuuteen eri teemaan: Savon syntyseutu, Rajalla, Kaskikansan perilliset, Kaupunki ja kaupunkilaiset, Torilla ja kaupanteossa sekä Moderni Mikkeli. Teemojen sisältöä on esitelty näillä sivuilla sekä julkaisussa LINKKI

Kulttuuriperintökasvatus – oppimateriaalit

Hankkeessa toimi kulttuuriperintökasvatustyöryhmä, joka pohti kulttuuriperintö- ja kotiseutukasvatuksen roolia ja käytäntöjä alueen varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, lukioissa sekä aikuiskasvatuksessa. Kulttuuriperintökasvatus on tärkeää asukkaiden identiteetin kehittymisen kannalta - on hyvä tuntea juurensa, jotta voi kurottaa maailmalle. Perusopetukseen syntyi oppimateriaalia sekä toimintamalli kulttuuriperintökasvatuksen toteuttamiseen. Oppimateriaalit ovat SeutuWikin etusivulla Opetus-osiossa. Varhaiskasvatuksen käyttöön tehtiin yhteistyössä Mikkelin työpajatoiminnan kanssa lorupussit perinneloruista sekä perinneleikkilaatikot aiheista "entisajan työt" sekä "arkeologileikki". Lisäksi laadittiin alueelliset listaukset kulttuuriperintökohteista, joihin päivähoidon yksiköistä voi tehdä esim. retkiä. Tiedosto:Kulttuuriperintokohteita varhaiskasvatuksen kayttoon.pdf Lisäksi työryhmä työeskenteli kulttuuriperintökasvatuksen saamiseksi uusiutuviin opetussuunnitelman perusteisiin, sekä paikallisiin opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmiin (s. 27-28) . Kansalaisopiston kanssa suunniteltiin aiheeseen liittyviä kursseja.

Tuppurala on yksi 2012 inventoiduista asuinalueista. Eero Jokilehdon 1960-luvun lopulla suunnittelemat Pohjankaaren tornitalot olivat ensimmäisiä metsälähiön ihanteen mukaisia rakennuksia Mikkelissä.(Kuva: Aada Mustonen)

Kulttuuriympäristön tarkastelu – rakennusinventointeja

Hankkeessa työskenteli kulttuuriympäristötyöryhmä, jonka tärkeimmäksi tehtäväksi nousi alueellisten rakennusinventointien teettäminen. Inventoinneissa keskityttiin asuinalueisiin ja toisen maailmansodan jälkeiseen rakennuskantaan Museoviraston valtakunnallisen Rakennettu hyvinvointi -teeman mukaisesti. Inventointien raportti on nimeltään Modernin jäljillä - alueinventointeja Mikkelin seudulla. LINKKI

Hyödyntäminen yritystoiminnassa – pilotit ja taustamateriaalit

Hankkeen tavoitteena oli kulttuuriperinnön hyödyntämisen lisääminen asukkaiden ja matkailijoiden käyttöön. Hankkeessa oli mukana muutama pilottiyritys, joille räätälöitiin sopivaa kulttuuriperintömateriaalia hyödynnettäväksi toiminnassaan. Matkailuyrityksille syntyi Misetin ja Ekoneumin kanssa yhteistyössä hyödynnettävä paketti, joka sisältää tietoa Mikkelin seudun historiallisista yhteyksistä Venäjään, sekä kartanoiden ruokakulttuurista. LINKKI Hankkeessa tehtiin myös kulttuurireittejä, joita seuraamalla niin paikalliset kuin turistitkin pystyvät tutustumaan alueen kulttuuriperintöön. LINKIT
Kulttuuriperinnön hyödyntämistä on pohdittu aiemmin esimerkiksi Kansatieteen päivillä 2010.

Kulttuuriperintöohjelma ja toimintamalli

Hankkeessa on valmistunut Suomen ensimmäinen laaja kulttuuriperintöohjelma LINKKI. Se linjaa, kuinka Mikkelin kaupunki ja Hirvensalmi suhtautuu kulttuuriperintöönsä, sen säilyttämiseen ja hyödyntämiseen. Ohjelma kytkeytyy Mikkelin kaupungin strategiaan.

Julkaisut

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hankkeen julkaisusarjassa on ilmestynyt viisi teosta:

Mustonen, Aada - Mustonen, Tuija - Puntanen, Pia - Vikman, Laura 2013: Modernin jäljillä - alueinventointeja Mikkelin seudulla. LINKKI
Knuuttila, Maarit - Julkunen, Jutta - Puntanen, Pia 2013: Venäläisiä ja vieraanvaraisuutta TMS
Hangasmaa, Leena - Puntanen, Pia 2013: Kulttuuriperinnön teemat TMS
Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma 2012
Hangasmaa, Leena - Heinonen, Harri - Puntanen, Pia 2013: Maiseman muisti - Memory of Landscape TMS

Kulttuuriperintöportaali

SeutuWikin Kulttuuriperintö -osio on tiivistetty kokonaisuus Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hankkeessa syntyneestä tietovarannosta. Tarkoituksena on johdattaa alueen kulttuuriperinnön jäljille eri teemojen kautta, sekä koota yhteen kulttuuriperinnön linkkejä ja tiedonlähteitä. Seuraavassa on yhteen koottuna sivustolla viitattuja linkkejä, sekä kirjallisuusluetteloa.

Linkkejä - Kansallisia ja kansainvälisiä toimijoita

Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO
Rakennussuojelun ja kulttuuriympäristön vaalimisen asiantuntijajärjestö ICOMOS
Euroopan kulttuuriperintöportaali
Euroopan rakennusperintöpäivät
Kansainvälinen museoneuvosto
Kulttuurin laajakaista - kansalliset kulttuurilaitokset
Opetus- ja kulttuuriministeriö - kulttuuri
Museovirasto
Suomen kotiseutuliitto
Suomen museoliitto
Suomen kansallismuseo
Kansalliskirjasto
Arkistolaitos
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Svenska litteratursällskapet i Finland
Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seura
Ylen elävä arkisto
Suomen kansan eSävelmät

Linkkejä - Toimijoita, tietoa ja kohteita Mikkelin seudulla

Mikkelin kaupungin historiasivut

Esihistoriallisia kohteita

Astuvansalmen kalliomaalaukset kuuluvat Pohjoismaiden merkittävimpien joukkoon. (Kuva: Mamk)

Muinaisjäännösrekisteri Mikkeli 178 kohdetta, Ristiina 100 kohdetta, Hirvensalmi 34 kohdetta
Astuvansalmi
Suomen kalliotaideyhdistys
Ristiinan ja Puumalan kalliomaalaukset
Anttolan Tikaskaarteenvuori
Rautakausi Savossa -sivusto
Kyyhkylän rautakautinen kalmisto
Tuukkalan hautalöytö
Visulahden kalmisto
Moisionpellon rautakautinen asuinpaikka
Orijärven muinaispellot
Mikkelin oppaiden kierros esihistoriallisessa Mikkelissä

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt ja maisemat

Anttolan kirkonmäki
Emolan esikaupunkialue
Kenkäverronniemen pappila
Mikkelin hallitustori ympäristöineen

Kissakosken tehdasmiljöö on yksi Hirvensalmen neljästä Museoviraston luokittelemasta valtakunnallisesti merkittävästä rakennetusta ympäristöstä. (Kuva: Harri Heinonen)

Mikkelin maaseurakunnan kirkko ja hautausmaat
Mikkelin rautatieasema
Mikkelin tarkka-ampujakasarmit
Mikkelin vankila
Otavan satamaradan rautatieasema
Porrassalmen historiallinen maisema
Hirvensalmen kirkonmäki ja tervaleppäranta
Hämeenmäen ja Hurrilan kylät
Kissakosken kanava ja tehdasalue
Pohoskylän raitti
Himalansaaren kylä
Ristiinan vanha kuntakeskus
Toijolan kylän historialliset kohteet
Lyytikkälän talonpoikaistila
Suomenkylä

Kirkkoja yms.

Kivisakasti
Kivisakasti ja Lenjuksen tilan kirkkotalli

Ylienkeli Mikaelin ortodoksinen kirkko rakennettiin Nuijamiehen kaupunginosaan 1957. Takaoikealla häämöttää Mikkelin tuomiokirkko. Kuvan ottanut 1960-luvulla Mauri Toiviainen.

Kirkot Mikkelissä

Hirvensalmen kirkko
Pyhän ylienkeli Mikaelin kirkko
Otavan kyläkirkko

Museot, arkistot ja galleriat

Suur-Savon museo
Harjukosken mylly
Päämajamuseo, Viestikeskus Lokki, Marskin vaunu
Virtuaalikierros Marskin salonkivaunussa
Mikkelin taidemuseo - Etelä-Savon aluetaidemuseo
Jalkaväkimuseo
Pien-Toijolan talonpoikaismuseo
Haukivuoren kotiseutumuseo
Anttolan viljamakasiinimuseo
Moision sairaalamuseo
Mikkelin valokuvakeskus
GalleriAri
Ahti Karjalaisen syntymäkoti Lepola
Ahti Karjalaisen museo Tupa
Hirvensalmen kotiseutumuseo
Kissakosken voimalaitos ja sähkönäyttely
Suomen pienin mopomuseo
Mikkelin maakunta-arkisto
Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto
Kansalliskirjaston digitointikeskus

Kartanot, pappilat, rusthollit

Johannes Haapasalo (1880-1965) veistoksensa Jousimies äärellä. Porrassalmen taistelussa 1789 kaatuneiden upseerien muistomerkki sijaitsee Mikkelin Kirkkopuistossa. (Kuva: MKM)

Etelä-Savon kartanot
Tertin kartano
Kyyhkylän kartano
Annilan kartano
Kekkolan kartano
Kenkäveron pappila
Löydön kartano
Wanha Peltola
Anttolan Hovin kartano
Urpolan kartano