Torilla ja kaupanteossa
Kauppaoikeudet vuonna 1744
Mikkelin torikaupan perinteet juontavat 1700-luvulle, kun Turun rauhan (1743) jälkeen rajan taakse jääneen Lappeenrannan markkinaoikeudet siirrettiin Mikkelin kirkonkylälle. Mikkelin syys- ja kevätmarkkinoilla paikalle kokoontui tuhansittain ihmisiä, ympäröivän maakunnan ja kauempaakin tulleita talonpoikia kauppaamaan tuotteitaan ja kaupunkien porvareita niitä ostamaan. Syysmarkkinoilla – Mikko-markkinoilla – kaupattiin karjaa ja kevätmarkkinoilla erityisesti hevosia. Edelleen järjestettävät maalis- ja Mikko-markkinat ovat harvinaisen elävää perinnettä alueellamme – vaikka sisältö on muuttunut, perinne säilyy.
Nykyään Mikkelin tori on yksi Suomen tunnetuimpia kesätoreja. Kulttuuriympäristönä alue on monikerroksinen. Ennen kaupungin perustamista Savon Prikaati harjoitteli Mikkelin malmiksi kutsutulla aukiolla. Kaupungin perustamisen myötä siitä tuli Hallitustori, monumentaaliaukio, jonka varrelle rakennettiin kaupungin tärkeimmät rakennukset: Engelin suunnittelema lääninhallitus ja Selim A. Lindqvistin kaupungintalo, kauppiastalot ja tukkipuodit, joiden tilalla ovat nykyisin Aarre Ekmanin vuonna 1929 suunnittelemat porttirakennukset ja niiden kumminkin puolin funkkistyyliset Suur-Savon Osuuskaupan ja Säästöpankin talot. Mikkelin Hallitustori ympäristöineen on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö.
Mikkeli perustettiin myös kauppakaupungiksi. 1800−1900-lukujen kolme suurkauppiasta Aatu Pylkkänen, C.F. Pöndinen ja David Pulkkinen harjoittivat tukkukauppaa ja omistivat laivoja, sekä rakensivat edelleen jäljellä olevia kivitaloja kaupunkiin. 1900-luvun kauppiaista Aatu Toivakka perillisineen ja Suur-Savon Osuuskauppa ovat jättäneet jälkensä paitsi rakennettuun ympäristöömme, myös kaupungin kehittymisen tarinaan. Kaksi viimeistä ovat osallisina myös Mikkelin nykypäivässä - Vuoden kaupunkikeskusta 2012 palkinnon voittajaksi Mikkeli pääsi keskustauudistuksella, jossa syntyi matkakeskus, kolme kauppakeskusta ja toriparkki sekä kävelykatu-uudistus.
