Tärkeitä tapahtumia Suomen historiassa

Seutuwiki
Versio hetkellä 6. maaliskuuta 2013 kello 15.21 – tehnyt SeutuSisalto2 (keskustelu | muokkaukset)

Loikkaa: valikkoon, hakuun


Noin 10 000 eKr.

  • sulavan jään reuna oli nykyisen Suomen etelärannikon kohdalla.


Noin 8000 eKr.

  • jään reuna oli Salpausselkien kohdalla.


Noin 7000-4200 eKr.

  • vanhempi (esikeraaminen) kivikausi.


Noin 6500-4200 eKr.

  • Suomusjärven kulttuuri.


Noin 4000-2000 eKr.

  • kampakeraaminen aika.


Noin 1500-500 eKr.

  • Luettelon kohta

pronssikausi.
Noin 500 eKr.-1300 jKr.

  • rautakausi.


Noin 800-1000

  • viikinkiretket.


Noin 1000

  • kristinusko voittaa Novgorodissa ja Pohjoismaissa.


Noin 1050-1150/1300

  • ristiretkiaika.


1155

  • ruotsalaisten ensimmäinen ristiretki Suomeen vanhan tutkimuksen mukaan.


1164

  • perustettiin Upsalan piispanistuin.


1227

  • Novgorodin ruhtinas Jaroslav II pakotti Karjalassa väestöä kasteelle.
  • Suomen vanhimman kaupungin, Turun, oletettu perustamisvuosi.


1238/39 tai 1258-59

  • ns. toinen eli Birger-jaarlin ristiretki Hämeeseen.


Noin 1250

  • ensimmäinen luostari (dominikaaninen) perustettiin Suomeen.


1277

  • pirkkalaiset saivat yksinoikeuden lappalaisten verottamiseen.


1293

  • Ruotsin marski Tyrgils Knuutinpoika teki Suomen suuntaan kolmannen ristiretken, valloitti Karjalan ja perusti Viipurin linnan.


1323

  • Ruotsin ja Novgorodin välinen rauhankirja allekirjoitettiin Pähkinäsaaressa 12.8.


1344

  • Suomesta käytettiin ensi kerran nimeä Österlandia (Itämaa).


1347

  • maanlaki, ensimmäinen yhtenäinen kirjoitettu laki Ruotsissa.


1362

  • suomalaiset saivat oikeuden osallistua Ruotsin kuninkaanvaaliin.


1397-1521

  • pohjoismainen Kalmarin unioni.


1412-52

  • Maunu II Tavast Turun piispana.


1435

  • Ruotsissa kutsuttiin ensi kertaa porvareita ja talonpoikia valtiopäiville Arbogaan.


1480

  • Iivana III yhdisti Venäjän.


1496-97

  • nk. vanha viha.


1520

  • Tukholman verilöyly.


1523-1560

  • Kustaa Vaasa Ruotsin kuninkaana.


1527

  • Västeråsin valtiopäivillä vakiinnutettiin uskonpuhdistus.


1543

  • ilmestyi Tukholmassa Mikael Agricolan ABC-kiria.


1544

  • kuninkuus tuli Ruotsissa perinnölliseksi.


1548

  • ilmestyi Mikael Agricolan suomentama Uusi testamentti (Se Wsi Testamenti).


1550

  • perustettiin Helsinki.


1554

  • Suomi jaettiin kahteen hiippakuntaan: Turku ja Viipuri.


1555-1557

  • sota Venäjää vastaan.


1556-63

  • Juhana Suomen herttuna.


1560-68

  • Eerik XIV Ruotsin kuninkaana.


1568-94

  • Juhana III Ruotsin kuninkaana.


1570-1595

  • ns. pitkä viha, 25-vuotinen sota Venäjän kanssa.


1593

  • luterilaisuudesta tuli Upsalassa valtakunnan uskonto.


1594-99

  • katolinen Sigismund Ruotsin kuninkaana. Unioni Puolan kanssa.


1595

  • Täyssinän rauha Suomen ja Venäjän kesken.


1596-1597

  • nuijasota. Klaus Fleming toimi Suomen käskynhaltijana.


1599-1617

  • Venäjän sota.


1611-32

  • Kustaa II Adolf Ruotsin kuninkaana.


1614

  • Suomen kaupungit jaettiin tapuli- ja maakaupunkeihin.


1617

  • Stolbovan rauha (Savosta tuli sisämaan maakunta).
  • Säädettiin valtiopäiväjärjestys.


1623 perustettiin Turun hovioikeus.
1632-54

  • Kristiina Ruotsin kuningattarena.


1634

  • säädettiin Ruotsin valtakunnan hallitusmuoto, jonka mukaan Suomi jaettiin viiteen lääniin.


1637-40 ja 1648-51

  • Pietari Brahe Suomen kenraalikuvernöörinä.


1638

  • järjestettiin Suomen postilaitos.


1640

  • Turun akatemia perustettiin.


1642

  • koko Raamattu ilmestyi Suomeksi.


1654-60

  • Kaarle X Kustaa Ruotsin kuninkaana.


1660-97

  • Kaarle XI Kustaa Ruotsin kuninkaana.


1682

  • Ruotsin säädyt tunnustivat kuninkaan yksinvaltiuden.
  • Ison reduktion mukaisesti myös Suomessa peruutettiin kaikki kreivi- ja vapaaherrakunnat ja muut suuremmat läänitykset.
  • Ruotujakolaitos perustettiin.


1686

  • vahvistettiin kirkkolaki. Se oli voimassa vuoteen 1869.


1695-97

  • suurten katovuosien aikana noin kolmasosa Suomen kansasta menehtyi nälkään ja sairauksiin.


1697-1718

  • Kaarle XII Ruotsin kuninkaana.


1700-21

  • suuri Pohjan sota.


1709 Pultavan tappio.
1710-21

  • isoviha.


1719-72

  • vapauden aika. Hallitusmuodossa kumottiin itsevaltius 1719.


1721

  • Uudenkaupungin rauha. Ruotsin suurvalta-aseman loppu.


1723

  • säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys.


1734

  • valtakunnan yleinen laki.


1741-43

  • hattujen sota. Elisabetin manifesti. Pikku viha.


1743

  • Turun rauha.


1749

  • tuomiokapitulit alkoivat hallituksen määräyksen mukaisesti pitää tarkkaa väestötilastoa valtakunnan taulustolaitosta varten (ensimmäisenä maailmassa).
  • Suomenlinnan rakentaminen aloitettiin Augistin Ehrensvärdin johdolla.


1753

  • Ruotsin valtakunnassa otettiin käyttöön gregoriaaninen kalenteri.


1757

  • Ruotsissa annettiin isojakoasetus.


1765

  • Anders Chydenius julkaisi ruotsiksi kirjasen Kansallinen voitto.


1771

  • alkoi ilmestyä Suomen ensimmäinen sanomalehti Tidningar utgifne av et Sällskap i Åbo.


1771-92

  • Kustaa III Ruotsin kuninkaana.


1772

  • Kustaa III:n vallankaappaus.


1775

  • läänijako uusittiin ja läänien luku määrättiin kuudeksi.


1775

  • Suomea varten säädettiin oma isojakoasetus.
  • Antti Lizeliuksen toimittama ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti alkoi ilmestyä, mutta lakkasi jo seuraavana vuonna.


1780

  • eversti Yrjö Maunu Sprengtporten erosi Ruotsin armeijasta ja keskittyi itsenäisyysajattelun kehittelyyn. Hän siirtyi Venäjälle 1786.


1788-90

  • käytiin Kustaan sota Venäjää vastaan. Sen aikana esiintyi oppositioryhmä Anjalan liitto.


1789

  • valtiopäivillä tuomittiin Anjalan miehet ja hyväksyttiin Yhdistys- ja vakuuskirja.
  • Ruotsi-Suomen joukot saivat voiton Porrassalmella ja Ruotsinsalmen meritaistelussa.


1792-1809

  • Kustaa IV Adolf Ruotsin kuninkaana.


1797

  • perustettiin Suomen talousseura.


1808

  • alkaneessa Suomen sodassa venäläiset valloittivat vuoden loppuun mennessä koko Suomen.


1809

  • Porvoon valtiopäivillä (25.3.-19.7.) Venäjän keisari antoi Suomelle autonomian.
  • Haminan rauha 17.9.


1809-1825

  • Aleksanteri I Suomen suuriruhtinaana.


1811

  • perustettiin Vaihetus-, Laina- ja Depositioni-konttori, josta myöhemmin tuli Suomen Pankki.


1812

  • Vanha Suomi liitettiin Viipurin lääninä muun Suomen yhteyteen.
  • Helsingistä tehtiin Suomen pääkaupunki.


1816

  • hallituskonseljin nimeksi tuli Keisarillinen Suomen Senaatti.


1822

  • tulevat suurmiehet Elias Lönnrot, J.L. Runeberg ja J.V. Snellman kirjoittautuivat Turun akatemiaan.


1825-55

  • Nikolai I Suomen suuriruhtinaana.


1827

  • Turku paloi.


1828

  • yliopisto siirrettiin Turusta Helsinkiin.


1831

  • uusi läänijako. Maa jaettiin kahdeksaan lääniin.


1831

  • perustettiin Suomen Kirjallisuuden Seura.


1835

  • ilmestyi Kalevalan ensimmäinen laitos.


1840

  • Ruotsin raha poistettiin liikenteestä ja hopearuplasta tuli ainoa käypä maksuväline.
  • Perustettiin Mustialan maatalousopisto.


1843

  • annettiin uusi koulujärjestys.


1844-1846

  • ilmestyi Snellmanin sanomalehti Saima.


1848

  • Maamme-laulu laulettiin ensi kerran ylioppilaiden Kukan päivän juhlassa.
  • J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyivät.


1854

  • perustettiin ruotuväkipataljoonat (tarkk'ampujapataljoonat)


1854 ja 1855

  • Krimin sodan aikana, englantilais-ranskalainen laivasto kävi pommittamassa Suomen rannikoita (Oolannin sota).


1855-81

  • Aleksanteri II Suomen suuriruhtinaana.


1856

  • Saimaan kanava valmistui.
  • Suomi sai ensimmäiset postimerkit.
  • Koulujärjestys mahdollisti suomen käytön opetuskielenä.


1857

  • sallittiin höyrysahojen perustaminen.


1858

  • ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu perustettiin Jyväskylään.
  • Ensimmäiset suomenkieliset väitöskirjat julkaistiin.


1859

  • sallittiin kaupankäynti maaseudulla.


1860

  • Suomi sai oman rahan, 100 penniin jakautuvan markan.


1862

  • Helsingin-Hämeenlinnan rata valmistui.


1863

  • Helsingin valtiopäivät aloittivat perustuslaillisen hallituskauden.
  • Kieliasetuksella suomen kielestä tuli ruotsin kanssa tasaveroinen virkakielenä.


1865

  • asetus kunnallisesta itsehallinnosta maaseudulla.
  • Snellmanin ansiosta markka sidottiin hopeaan ja irrotettiin siten ruplasta.


1866

  • kansakouluasetus.
  • Viinan kotitarvepoltto kiellettiin.


1867

  • ruotujakolaitos lakkautettiin.


1867-68

  • viimeiset suuret nälkävuodet.


1868

  • ammattikuntalaitos lakkautettiin.


1869

  • uusi valtiopäiväjärjestys.
  • Uusi kirkkolaki säädettiin.


1870

  • Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ilmestyi.


1872

  • annettiin koulujärjestys, jonka viimeiset säädökset kumottiin 1983 annetuissa ja 1985 voimaan astuneissa koululaeissa.


1873

  • asetus kunnallisesta itsehallinnosta.


1874

  • asetus ylioppilastutkinnosta.


1877

  • Suomen markka siirtyi kultakantaan.


1877-1878

  • Suomen kaarti osallistui Turkin sotaan.


1878

  • asevelvollisuuslaki.


1879

  • täydellinen elinkeinovapaus.


1881-94

  • Aleksanteri III Suomen suuriruhtinaana.


1890

  • Suomen postilaitos alistettiin (postimanifesti) Venäjän viranomaisten johtoon.


1894-1917

  • Nikolai II Suomen suuriruhtinaana.


1898

  • piirijakoasetus velvoitti maalaiskunnat perustamaan kansakouluja.


1898-1905

  • ensimmäinen sortokausi


1898

  • Nikolai Bobrikov määrättiin Suomen kenraalikuvernööriksi.


1899

  • Nikolai II vahvisti helmikuun manifestin.
  • Suomessa kerättiin suuri adressi, jossa oli 522 931 nimeä, mutta keisari ei ottanut sitä vienyttä lähetyskuntaa vastaan.
  • Nikolai II ei ottanut vastaan myöskään eurooppalaisten kulttuurielämän edustajien Suomen puolesta viemää "kulttuuriadressia".
  • Kansakoulujen perustamispakko maaseudulle.


1900

  • venäjän kieli määrättiin kielimanifestilla eräitten virastojen virkakieleksi.
  • Postimerkit muutettiin venäläisiksi.


1901

  • hallitsija antoi uuden asevelvollisuuslain, jonka mukaan suomalaisia olisi voitu käyttää Suomen rajojen ulkopuolella.


1902

  • suomalaiset aloittivat kutsuntalakot.


1904

  • Eugen Schauman ampui Bobrikovin.


1905

  • Suomessa aloitettiin suurlakko venäläisen esimerkin mukaan.
  • Hallitsija peruutti lainvastaiset asetuksensa marraskuun manifestilla.


1906

  • hallitsija vahvisti valtiopäiväjärjestyksen, jonka mukaan kansanedustuslaitokseksi tuli yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valittu eduskunta.
  • 100 000 suomalaista vaihtoi sukunimensä.


1907

  • ensimmäinen kotimainen elokuva Salaviinan polttajat esitettiin Helsingissä.


1908-1917

  • toinen sortokausi.


1908

  • hallitsija muutti Suomen asiain esittelyjärjestystä.


1909

  • maanvuokra-asetus.


1910

  • Venäjän duuma hyväksyi ehdotuksen yleisvaltakunnallisen lainsäädännön ulottamisesta Suomeen.


1912

  • venäläiset saivat yhdenvertaisuuslailla Suomessa samat oikeudet kuin suomalaisilla oli.
  • Tukholman olympialaisissa Hannes Kolehmainen "juoksi Suomen maailmankartalle".


1914

  • Suomen venäläistämisohjelma tuli julkisuuteen.


1916

  • alkoi jääkäriliike.


1917

  • Venäjän väliaikainen hallitus peruutti maaliskuun manifestilla laittomuudet.
  • Eduskunta hyväksyi valtalain, minkä jälkeen Venäjän väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan.
  • Yleiseen äänioikeuteen perustuva kunnallislaki ja kahdeksan tunnin työaikalaki säädettiin.
  • Suurlakko marraskuussa.
  • Suomi julistautui Svinhufvudin senaatin esityksestä itsenäiseksi 6.12.
  • Venäjän neuvostohallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden 31.12.


1918

  • sisällissodassa Mannerheimin johtamat hallituksen joukot voittivat punakaartit.
  • Svinhufvud nimitettiin valtionhoitajaksi.
  • Suomen kuninkaaksi valittiin Hessenin prinssi Friedrich Karl, mutta jo samana vuonna hän ilmoitti luopuvansa asemasta.
  • Mannerheim nimitettiin valtionhoitajaksi Svinhufvudin sijaan.


1919

  • tasavaltainen hallitusmuoto säädettiin. Se viritti laajan uudistustyön.
  • Ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Kaarlo Juho Ståhlberg.


1920

  • annettiin Ahvenanmaan itsehallintolaki.
  • Suomi liittyi Kansainliittoon.
  • Neuvosto-Venäjän kanssa solmittiin Tarton rauha; Suomi sai Petsamon.


1921

  • annettiin oppivelvollisuuslaki.


1922

  • säädettiin perustuslait valtakunnanoikeudesta ja niin kutsuttu ministerivastuulaki sekä uskonnonvapauslaki ja asevelvollisuuslaki.


1923

  • säännölliset radiolähetykset alkoivat.


1925-31

  • Lauri Kristian Relander Suomen tasavallan presidenttinä.


1928

  • säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys.


1929

  • kommunistinvastainen mieliala maassa kasvoi; syntyi oikeistoradikaalinen lapuanliike.


1930

  • lapuanliike syyllistyi satoihin väkivaltaisuuksiin ja järjesti Helsingissä talonpoikaismarssin. Entisen presidentin Ståhlbergin kyyditys synnytti laillisuusrintaman. Eduskunta hyväksyi ns. kommunistilait, joilla rajoitettiin paino-, kokoontumis- ja yhdistymisvapautta.


1931-1937

  • Pehr Evind Svinhufvud Suomen tasavallan presidenttinä.


1932

  • edellisenä vuonna pidetyn neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen eduskunta kumosi 1919 voimaan saatetun kieltolain.
  • Suomen ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus allekirjoitettiin.
  • Lapuanliike järjesti Mäntsälän kapinan, minkä jälkeen liike lakkautettiin.


1935

  • Suomen ulkopolitiikan linjaksi hyväksyttiin virallisesti pohjoismainen suuntaus.


1937-40

  • Kyösti Kallio Suomen tasavallan presidenttinä.


1939

  • F.E. Sillanpää sai kirjallisuuden Nobelin palkinnon.


1939-1940

  • Suomen talvisota.


1940

  • "tammikuun kihlauksessa" työmarkkinajärjestöt lupasivat neuvotella keskenään.
  • Annettiin pika-asutuslaki karjalaisten asuttamiseksi.


1940-44

  • Risto Heikki Ryti Suomen tasavallan presidenttinä.


1941-44

  • jatkosota Neuvostoliittoa vastaan.


1944

  • allekirjoitettiin työmarkkinaosapuolten yleissopimus.
  • Välirauhansopimus allekirjoitettiin 19.9.


1944-46

  • Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen tasavallan presidenttinä.


1945

  • asekätkentä paljastui.
  • Siirtoväen asuttamiseksi säädettiin maanhankintalaki.
  • A.I. Virtanen sai Nobelin kemian palkinnon.


1946

  • langetettiin sotasyyllisyysoikeudenkäyntien tuomiot.


1946-1956

  • Juho Kusti Paasikivi Suomen tasavallan presidenttinä.


1947

  • liittoutuneiden kanssa solmittiin Pariisin rauhansopimus.
  • Valvontakomissio poistui Suomesta.
  • Inflaatio nousi lähes 50 prosenttiin.


1948

  • Neuvostoliiton kanssa solmittiin ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus.


1951

  • ensimmäiset liikennevalot tulivat Helsinkiin.


1952

  • sotakorvaukset maksettiin loppuun.
  • Helsingissä pidettiin olympialaiset.


1954

  • elintarvikesäännöstely päättyi, kun kahvin myynti viimeisenä vapautui rajoituksista.
  • Väinö Linnan Tuntematon sotilas ilmestyi.


1955

  • Neuvostoliitto ilmoitti luovuttavansa Porkkalan takaisin seuraavana vuonna.
  • Suomi liittyi YK:hon ja Pohjoismaiden neuvostoon.
  • Ensimmäiset säännölliset televisiolähetykset (TES-TV) alkoivat.


1956

  • yleislakko kesti kolme viikkoa.


1956-81

  • Urho Kaleva Kekkonen Suomen tasavallan presidenttinä.


1958

  • Neuvostoliitto ei ollut tyytyväinen Fagerholmin hallitukseen; alkoi "yöpakkaskausi".


1960

  • työllisyyslaki, työttömyyskorvauksien maksaminen aloitettiin.


1961

  • Suomesta tuli EFTA:n liitännäisjäsen.
  • Puhkesi "noottikriisi", kun Neuvostoliitto esitti YYA-sopimuksen mukaisia sotilaallisia konsultaatioita. Tilanne laukesi presidentti Kekkosen käytyä henkilökohtaisia neuvotteluja Novosibirskissa ja oikeuskansleri Olavi Hongan luovuttua presidenttiehdokkuudestaan.


1963

  • otettiin käyttöön nykymarkka.


1964

  • sairausvakuutuslaki.


1967

  • puoluetukea alettiin maksaa eduskunnassa edustettuina oleville puolueille.


1968

  • säädettiin laki koulujärjestelmän perusteista, minkä mukaisesti maahan luotiin 1980-luvulle mennessä peruskoululaitos.


1969

  • keskiolutta alettiin myydä tavallisissa kauppaliikkeissä.


1972

  • kansanterveyslaki.


1973

  • vapaakauppasopimus EEC:n kanssa.


1975

  • Suomi oli ETY-kokouksen isäntämaana. Kokous pidettiin Helsingissä 30.7.-1.8.
  • Uusi vaalilaki annettiin.


1978

  • säädettiin keskiasteen koulutuksen kehittämislaki ja kuluttajansuojalaki.


1982-1994

  • Mauno Henrik Koivisto Suomen tasavallan presidenttinä.


1983

  • koko koululainsäädäntö uudistettiin.


1985

  • annettiin sukunimilaki.


1993

  • Suomi liittyi Euroopan talousalueeseen (ETA).


1994

  • Martti Oiva Kalevi Ahtisaari valittiin Suomen tasavallan presidentiksi.
  • Matkustajalautta Estonia upposi Suomenlahdella.


1995

  • Suomi liittyi Euroopan Unioniin.


1997

  • lääninhallintouudistus. Läänien lukumäärä väheni kahdestatoista kuuteen (Etelä-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni, Länsi-Suomen lääni, Oulun lääni, Lapin lääni ja Ahvenanmaan lääni).




Lähteet:

Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. 353 s. + kalvopohjia.

Suomen historian pikkujättiläinen. Päätoimittaja Seppo Zetterberg. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1987. 963 s.


© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura


Henkilökohtaiset työkalut
Vipuvoimaa EU:lta
Vipuvoimaa EU:lta

Mikkelin seudun
kulttuuriperintöohjelma