Tärkeitä tapahtumia Suomen historiassa

Noin 10 000 eKr.

• sulavan jään reuna oli nykyisen Suomen etelärannikon kohdalla.

Noin 8000 eKr.

• jään reuna oli Salpausselkien kohdalla.

Noin 7000-4200 eKr.

• vanhempi (esikeraaminen) kivikausi.

Noin 6500-4200 eKr.

• Suomusjärven kulttuuri.

Noin 4000-2000 eKr.

• kampakeraaminen aika.

Noin 1500-500 eKr.

• Luettelon kohta

pronssikausi.
Noin 500 eKr.-1300 jKr.

• rautakausi.

Noin 800-1000

• viikinkiretket.

Noin 1000

• kristinusko voittaa Novgorodissa ja Pohjoismaissa.

Noin 1050-1150/1300

• ristiretkiaika.

1155

• ruotsalaisten ensimmäinen ristiretki Suomeen vanhan tutkimuksen mukaan.

1164

• perustettiin Upsalan piispanistuin.

1227

• Novgorodin ruhtinas Jaroslav II pakotti Karjalassa väestöä kasteelle.
• Suomen vanhimman kaupungin, Turun, oletettu perustamisvuosi.

1238/39 tai 1258-59

• ns. toinen eli Birger-jaarlin ristiretki Hämeeseen.

Noin 1250

• ensimmäinen luostari (dominikaaninen) perustettiin Suomeen.

1277

• pirkkalaiset saivat yksinoikeuden lappalaisten verottamiseen.

1293

• Ruotsin marski Tyrgils Knuutinpoika teki Suomen suuntaan kolmannen ristiretken, valloitti Karjalan ja perusti Viipurin linnan.

1323

• Ruotsin ja Novgorodin välinen rauhankirja allekirjoitettiin Pähkinäsaaressa 12.8.

1344

• Suomesta käytettiin ensi kerran nimeä Österlandia (Itämaa).

1347

• maanlaki, ensimmäinen yhtenäinen kirjoitettu laki Ruotsissa.

1362

• suomalaiset saivat oikeuden osallistua Ruotsin kuninkaanvaaliin.

1397-1521

• pohjoismainen Kalmarin unioni.

1412-52

• Maunu II Tavast Turun piispana.

1435

• Ruotsissa kutsuttiin ensi kertaa porvareita ja talonpoikia valtiopäiville Arbogaan.

1480

• Iivana III yhdisti Venäjän.

1496-97

• nk. vanha viha.

1520

• Tukholman verilöyly.

1523-1560

• Kustaa Vaasa Ruotsin kuninkaana.

1527

• Västeråsin valtiopäivillä vakiinnutettiin uskonpuhdistus.

1543

• ilmestyi Tukholmassa Mikael Agricolan ABC-kiria.

1544

• kuninkuus tuli Ruotsissa perinnölliseksi.

1548

• ilmestyi Mikael Agricolan suomentama Uusi testamentti (Se Wsi Testamenti).

1550

• perustettiin Helsinki.

1554

• Suomi jaettiin kahteen hiippakuntaan: Turku ja Viipuri.

1555-1557

• sota Venäjää vastaan.

1556-63

• Juhana Suomen herttuna.

1560-68

• Eerik XIV Ruotsin kuninkaana.

1568-94

• Juhana III Ruotsin kuninkaana.

1570-1595

• ns. pitkä viha, 25-vuotinen sota Venäjän kanssa.

1593

• luterilaisuudesta tuli Upsalassa valtakunnan uskonto.

1594-99

• katolinen Sigismund Ruotsin kuninkaana. Unioni Puolan kanssa.

1595

• Täyssinän rauha Suomen ja Venäjän kesken.

1596-1597

• nuijasota. Klaus Fleming toimi Suomen käskynhaltijana.

1599-1617

• Venäjän sota.

1611-32

• Kustaa II Adolf Ruotsin kuninkaana.

1614

• Suomen kaupungit jaettiin tapuli- ja maakaupunkeihin.

1617

• Stolbovan rauha (Savosta tuli sisämaan maakunta).
• Säädettiin valtiopäiväjärjestys.

1623 perustettiin Turun hovioikeus.
1632-54

• Kristiina Ruotsin kuningattarena.

1634

• säädettiin Ruotsin valtakunnan hallitusmuoto, jonka mukaan Suomi jaettiin viiteen lääniin.

1637-40 ja 1648-51

• Pietari Brahe Suomen kenraalikuvernöörinä.

1638

• järjestettiin Suomen postilaitos.

1640

• Turun akatemia perustettiin.

1642

• koko Raamattu ilmestyi Suomeksi.

1654-60

• Kaarle X Kustaa Ruotsin kuninkaana.

1660-97

• Kaarle XI Kustaa Ruotsin kuninkaana.

1682

• Ruotsin säädyt tunnustivat kuninkaan yksinvaltiuden.
• Ison reduktion mukaisesti myös Suomessa peruutettiin kaikki kreivi- ja vapaaherrakunnat ja muut suuremmat läänitykset.
• Ruotujakolaitos perustettiin.

1686

• vahvistettiin kirkkolaki. Se oli voimassa vuoteen 1869.

1695-97

• suurten katovuosien aikana noin kolmasosa Suomen kansasta menehtyi nälkään ja sairauksiin.

1697-1718

• Kaarle XII Ruotsin kuninkaana.

1700-21

• suuri Pohjan sota.

1709 Pultavan tappio.
1710-21

• isoviha.

1719-72

• vapauden aika. Hallitusmuodossa kumottiin itsevaltius 1719.

1721

• Uudenkaupungin rauha. Ruotsin suurvalta-aseman loppu.

1723

• säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys.

1734

• valtakunnan yleinen laki.

1741-43

• hattujen sota. Elisabetin manifesti. Pikku viha.

1743

• Turun rauha.

1749

• tuomiokapitulit alkoivat hallituksen määräyksen mukaisesti pitää tarkkaa väestötilastoa valtakunnan taulustolaitosta varten (ensimmäisenä maailmassa).
• Suomenlinnan rakentaminen aloitettiin Augistin Ehrensvärdin johdolla.

1753

• Ruotsin valtakunnassa otettiin käyttöön gregoriaaninen kalenteri.

1757

• Ruotsissa annettiin isojakoasetus.

1765

• Anders Chydenius julkaisi ruotsiksi kirjasen Kansallinen voitto.

1771

• alkoi ilmestyä Suomen ensimmäinen sanomalehti Tidningar utgifne av et Sällskap i Åbo.

1771-92

• Kustaa III Ruotsin kuninkaana.

1772

• Kustaa III:n vallankaappaus.

1775

• läänijako uusittiin ja läänien luku määrättiin kuudeksi.

1775

• Suomea varten säädettiin oma isojakoasetus.
• Antti Lizeliuksen toimittama ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti alkoi ilmestyä, mutta lakkasi jo seuraavana vuonna.

1780

• eversti Yrjö Maunu Sprengtporten erosi Ruotsin armeijasta ja keskittyi itsenäisyysajattelun kehittelyyn. Hän siirtyi Venäjälle 1786.

1788-90

• käytiin Kustaan sota Venäjää vastaan. Sen aikana esiintyi oppositioryhmä Anjalan liitto.

1789

• valtiopäivillä tuomittiin Anjalan miehet ja hyväksyttiin Yhdistys- ja vakuuskirja.
• Ruotsi-Suomen joukot saivat voiton Porrassalmella ja Ruotsinsalmen meritaistelussa.

1792-1809

• Kustaa IV Adolf Ruotsin kuninkaana.

1797

• perustettiin Suomen talousseura.

1808

• alkaneessa Suomen sodassa venäläiset valloittivat vuoden loppuun mennessä koko Suomen.

1809

• Porvoon valtiopäivillä (25.3.-19.7.) Venäjän keisari antoi Suomelle autonomian.
• Haminan rauha 17.9.

1809-1825

• Aleksanteri I Suomen suuriruhtinaana.

1811

• perustettiin Vaihetus-, Laina- ja Depositioni-konttori, josta myöhemmin tuli Suomen Pankki.

1812

• Vanha Suomi liitettiin Viipurin lääninä muun Suomen yhteyteen.
• Helsingistä tehtiin Suomen pääkaupunki.

1816

• hallituskonseljin nimeksi tuli Keisarillinen Suomen Senaatti.

1822

• tulevat suurmiehet Elias Lönnrot, J.L. Runeberg ja J.V. Snellman kirjoittautuivat Turun akatemiaan.

1825-55

• Nikolai I Suomen suuriruhtinaana.

1827

• Turku paloi.

1828

• yliopisto siirrettiin Turusta Helsinkiin.

1831

• uusi läänijako. Maa jaettiin kahdeksaan lääniin.

1831

• perustettiin Suomen Kirjallisuuden Seura.

1835

• ilmestyi Kalevalan ensimmäinen laitos.

1840

• Ruotsin raha poistettiin liikenteestä ja hopearuplasta tuli ainoa käypä maksuväline.
• Perustettiin Mustialan maatalousopisto.

1843

• annettiin uusi koulujärjestys.

1844-1846

• ilmestyi Snellmanin sanomalehti Saima.

1848

• Maamme-laulu laulettiin ensi kerran ylioppilaiden Kukan päivän juhlassa.
• J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyivät.

1854

• perustettiin ruotuväkipataljoonat (tarkk'ampujapataljoonat)

1854 ja 1855

• Krimin sodan aikana, englantilais-ranskalainen laivasto kävi pommittamassa Suomen rannikoita (Oolannin sota).

1855-81

• Aleksanteri II Suomen suuriruhtinaana.

1856

• Saimaan kanava valmistui.
• Suomi sai ensimmäiset postimerkit.
• Koulujärjestys mahdollisti suomen käytön opetuskielenä.

1857

• sallittiin höyrysahojen perustaminen.

1858

• ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu perustettiin Jyväskylään.
• Ensimmäiset suomenkieliset väitöskirjat julkaistiin.

1859

• sallittiin kaupankäynti maaseudulla.

1860

• Suomi sai oman rahan, 100 penniin jakautuvan markan.

1862

• Helsingin-Hämeenlinnan rata valmistui.

1863

• Helsingin valtiopäivät aloittivat perustuslaillisen hallituskauden.
• Kieliasetuksella suomen kielestä tuli ruotsin kanssa tasaveroinen virkakielenä.

1865

• asetus kunnallisesta itsehallinnosta maaseudulla.
• Snellmanin ansiosta markka sidottiin hopeaan ja irrotettiin siten ruplasta.

1866

• kansakouluasetus.
• Viinan kotitarvepoltto kiellettiin.

1867

• ruotujakolaitos lakkautettiin.

1867-68

• viimeiset suuret nälkävuodet.

1868

• ammattikuntalaitos lakkautettiin.

1869

• uusi valtiopäiväjärjestys.
• Uusi kirkkolaki säädettiin.

1870

• Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ilmestyi.

1872

• annettiin koulujärjestys, jonka viimeiset säädökset kumottiin 1983 annetuissa ja 1985 voimaan astuneissa koululaeissa.

1873

• asetus kunnallisesta itsehallinnosta.

1874

• asetus ylioppilastutkinnosta.

1877

• Suomen markka siirtyi kultakantaan.

1877-1878

• Suomen kaarti osallistui Turkin sotaan.

1878

• asevelvollisuuslaki.

1879

• täydellinen elinkeinovapaus.

1881-94

• Aleksanteri III Suomen suuriruhtinaana.

1890

• Suomen postilaitos alistettiin (postimanifesti) Venäjän viranomaisten johtoon.

1894-1917

• Nikolai II Suomen suuriruhtinaana.

1898

• piirijakoasetus velvoitti maalaiskunnat perustamaan kansakouluja.

1898-1905

• ensimmäinen sortokausi

1898

• Nikolai Bobrikov määrättiin Suomen kenraalikuvernööriksi.

1899

• Nikolai II vahvisti helmikuun manifestin.
• Suomessa kerättiin suuri adressi, jossa oli 522 931 nimeä, mutta keisari ei ottanut sitä vienyttä lähetyskuntaa vastaan.
• Nikolai II ei ottanut vastaan myöskään eurooppalaisten kulttuurielämän edustajien Suomen puolesta viemää "kulttuuriadressia".
• Kansakoulujen perustamispakko maaseudulle.

1900

• venäjän kieli määrättiin kielimanifestilla eräitten virastojen virkakieleksi.
• Postimerkit muutettiin venäläisiksi.

1901

• hallitsija antoi uuden asevelvollisuuslain, jonka mukaan suomalaisia olisi voitu käyttää Suomen rajojen ulkopuolella.

1902

• suomalaiset aloittivat kutsuntalakot.

1904

• Eugen Schauman ampui Bobrikovin.

1905

• Suomessa aloitettiin suurlakko venäläisen esimerkin mukaan.
• Hallitsija peruutti lainvastaiset asetuksensa marraskuun manifestilla.

1906

• hallitsija vahvisti valtiopäiväjärjestyksen, jonka mukaan kansanedustuslaitokseksi tuli yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valittu eduskunta.
• 100 000 suomalaista vaihtoi sukunimensä.

1907

• ensimmäinen kotimainen elokuva Salaviinan polttajat esitettiin Helsingissä.

1908-1917

• toinen sortokausi.

1908

• hallitsija muutti Suomen asiain esittelyjärjestystä.

1909

• maanvuokra-asetus.

1910

• Venäjän duuma hyväksyi ehdotuksen yleisvaltakunnallisen lainsäädännön ulottamisesta Suomeen.

1912

• venäläiset saivat yhdenvertaisuuslailla Suomessa samat oikeudet kuin suomalaisilla oli.
• Tukholman olympialaisissa Hannes Kolehmainen "juoksi Suomen maailmankartalle".

1914

• Suomen venäläistämisohjelma tuli julkisuuteen.

1916

• alkoi jääkäriliike.

1917

• Venäjän väliaikainen hallitus peruutti maaliskuun manifestilla laittomuudet.
• Eduskunta hyväksyi valtalain, minkä jälkeen Venäjän väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan.
• Yleiseen äänioikeuteen perustuva kunnallislaki ja kahdeksan tunnin työaikalaki säädettiin.
• Suurlakko marraskuussa.
• Suomi julistautui Svinhufvudin senaatin esityksestä itsenäiseksi 6.12.
• Venäjän neuvostohallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden 31.12.

1918

• sisällissodassa Mannerheimin johtamat hallituksen joukot voittivat punakaartit.
• Svinhufvud nimitettiin valtionhoitajaksi.
• Suomen kuninkaaksi valittiin Hessenin prinssi Friedrich Karl, mutta jo samana vuonna hän ilmoitti luopuvansa asemasta.
• Mannerheim nimitettiin valtionhoitajaksi Svinhufvudin sijaan.

1919

• tasavaltainen hallitusmuoto säädettiin. Se viritti laajan uudistustyön.
• Ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Kaarlo Juho Ståhlberg.

1920

• annettiin Ahvenanmaan itsehallintolaki.
• Suomi liittyi Kansainliittoon.
• Neuvosto-Venäjän kanssa solmittiin Tarton rauha; Suomi sai Petsamon.

1921

• annettiin oppivelvollisuuslaki.

1922

• säädettiin perustuslait valtakunnanoikeudesta ja niin kutsuttu ministerivastuulaki sekä uskonnonvapauslaki ja asevelvollisuuslaki.

1923

• säännölliset radiolähetykset alkoivat.

1925-31

• Lauri Kristian Relander Suomen tasavallan presidenttinä.

1928

• säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys.

1929

• kommunistinvastainen mieliala maassa kasvoi; syntyi oikeistoradikaalinen lapuanliike.

1930

• lapuanliike syyllistyi satoihin väkivaltaisuuksiin ja järjesti Helsingissä talonpoikaismarssin. Entisen presidentin Ståhlbergin kyyditys synnytti laillisuusrintaman. Eduskunta hyväksyi ns. kommunistilait, joilla rajoitettiin paino-, kokoontumis- ja yhdistymisvapautta.

1931-1937

• Pehr Evind Svinhufvud Suomen tasavallan presidenttinä.

1932

• edellisenä vuonna pidetyn neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen eduskunta kumosi 1919 voimaan saatetun kieltolain.
• Suomen ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus allekirjoitettiin.
• Lapuanliike järjesti Mäntsälän kapinan, minkä jälkeen liike lakkautettiin.

1935

• Suomen ulkopolitiikan linjaksi hyväksyttiin virallisesti pohjoismainen suuntaus.

1937-40

• Kyösti Kallio Suomen tasavallan presidenttinä.

1939

• F.E. Sillanpää sai kirjallisuuden Nobelin palkinnon.

1939-1940

• Suomen talvisota.

1940

• "tammikuun kihlauksessa" työmarkkinajärjestöt lupasivat neuvotella keskenään.
• Annettiin pika-asutuslaki karjalaisten asuttamiseksi.

1940-44

• Risto Heikki Ryti Suomen tasavallan presidenttinä.

1941-44

• jatkosota Neuvostoliittoa vastaan.

1944

• allekirjoitettiin työmarkkinaosapuolten yleissopimus.
• Välirauhansopimus allekirjoitettiin 19.9.

1944-46

• Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen tasavallan presidenttinä.

1945

• asekätkentä paljastui.
• Siirtoväen asuttamiseksi säädettiin maanhankintalaki.
• A.I. Virtanen sai Nobelin kemian palkinnon.

1946

• langetettiin sotasyyllisyysoikeudenkäyntien tuomiot.

1946-1956

• Juho Kusti Paasikivi Suomen tasavallan presidenttinä.

1947

• liittoutuneiden kanssa solmittiin Pariisin rauhansopimus.
• Valvontakomissio poistui Suomesta.
• Inflaatio nousi lähes 50 prosenttiin.

1948

• Neuvostoliiton kanssa solmittiin ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus.

1951

• ensimmäiset liikennevalot tulivat Helsinkiin.

1952

• sotakorvaukset maksettiin loppuun.
• Helsingissä pidettiin olympialaiset.

1954

• elintarvikesäännöstely päättyi, kun kahvin myynti viimeisenä vapautui rajoituksista.
• Väinö Linnan Tuntematon sotilas ilmestyi.

1955

• Neuvostoliitto ilmoitti luovuttavansa Porkkalan takaisin seuraavana vuonna.
• Suomi liittyi YK:hon ja Pohjoismaiden neuvostoon.
• Ensimmäiset säännölliset televisiolähetykset (TES-TV) alkoivat.

1956

• yleislakko kesti kolme viikkoa.

1956-81

• Urho Kaleva Kekkonen Suomen tasavallan presidenttinä.

1958

• Neuvostoliitto ei ollut tyytyväinen Fagerholmin hallitukseen; alkoi "yöpakkaskausi".

1960

• työllisyyslaki, työttömyyskorvauksien maksaminen aloitettiin.

1961

• Suomesta tuli EFTA:n liitännäisjäsen.
• Puhkesi "noottikriisi", kun Neuvostoliitto esitti YYA-sopimuksen mukaisia sotilaallisia konsultaatioita. Tilanne laukesi presidentti Kekkosen käytyä henkilökohtaisia neuvotteluja Novosibirskissa ja oikeuskansleri Olavi Hongan luovuttua presidenttiehdokkuudestaan.

1963

• otettiin käyttöön nykymarkka.

1964

• sairausvakuutuslaki.

1967

• puoluetukea alettiin maksaa eduskunnassa edustettuina oleville puolueille.

1968

• säädettiin laki koulujärjestelmän perusteista, minkä mukaisesti maahan luotiin 1980-luvulle mennessä peruskoululaitos.

1969

• keskiolutta alettiin myydä tavallisissa kauppaliikkeissä.

1972

• kansanterveyslaki.

1973

• vapaakauppasopimus EEC:n kanssa.

1975

• Suomi oli ETY-kokouksen isäntämaana. Kokous pidettiin Helsingissä 30.7.-1.8.
• Uusi vaalilaki annettiin.

1978

• säädettiin keskiasteen koulutuksen kehittämislaki ja kuluttajansuojalaki.

1982-1994

• Mauno Henrik Koivisto Suomen tasavallan presidenttinä.

1983

• koko koululainsäädäntö uudistettiin.

1985

• annettiin sukunimilaki.

1993

• Suomi liittyi Euroopan talousalueeseen (ETA).

1994

• Martti Oiva Kalevi Ahtisaari valittiin Suomen tasavallan presidentiksi.
• Matkustajalautta Estonia upposi Suomenlahdella.

1995

• Suomi liittyi Euroopan Unioniin.

1997

• lääninhallintouudistus. Läänien lukumäärä väheni kahdestatoista kuuteen (Etelä-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni, Länsi-Suomen lääni, Oulun lääni, Lapin lääni ja Ahvenanmaan lääni).

Lähteet:

Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. 353 s. + kalvopohjia.

Suomen historian pikkujättiläinen. Päätoimittaja Seppo Zetterberg. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1987. 963 s.


© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura