Luokka:Vinkkisuunnistus Kirkkopuisto alakoulu

Oppitunnin mittainen liikunnallinen vinkkisuunnistus Kirkkopuistossa.

3-4-luokan versio, jossa ei poistuta puiston alueelta eikä ylitetä katuja.

5-6-luokan versio, jossa tarvitsee ylittää katuja.

Liikunta, historia, äidinkieli.

Vinkkisuunnistus - Opettajalle

Kirkkopuiston Vinkkisuunnistus tehdään 2-4 oppilaan ryhmissä. Monistettava etukäteen vinkkisuunnistuspapereita jokaiselle ryhmälle ja oppilailla oltava kynät mukana. Suunnistus aloitetaan puiston keskeltä suihkulähteen luota, josta opettaja voi tilannetta seurata. Puolet ryhmistä aloittaa kohteesta F ja etenee eteenpäin (F,G,H,I ). Toinen puoli ryhmistä taaksepäin (F,E,D,C ) Opettaja voi auttaa vinkkien kanssa jumiin jääneitä oppilaita oikeat vastaukset kohdan avulla lisävinkkiä antamalla. Suunnistuksen jälkeen voidaan tutustua tarkemmin kirkkopuiston patsaisiin ja puiston historiaan oheisten tekstien avulla.

Kirkkopuiston vinkkisuunnistuksesta on myös helpotettu 3-4-luokan versio, jossa tehtävien ratkaisemiseksi ei tarvitse ylittää teitä, vaan vastaukset on nähtävissä Kirkkopuiston alueelta.

Oppilasohjeistus vinkkisuunnistukseen Noudata liikennesääntöjä ja ole varovainen liikkuessasi. Huomioi, ettet häiritse kanssakulkijoitasi tarpeettomasti. Katsele puistoa ja lähikadun liikkeitä tarkalla silmällä niin ratkaisuja löytyy. Tehtävää suorittaessasi kirkkopuiston korttelin alueelta tarvitsee poistua korkeintaan n.70 metrin matka. Sekin menee jalkakäytäviä ja suojateitä pitkin. Tehtävän suorittamiseksi tarvittava korttelia laajempi tarkastelu ei kuitenkaan tarkoita Stellaan leiriytymistä tms.

Huom! 3-4-luokan versiossa ei saa ylittää katuja, vaan kaikkiin tehtäviin vastaukset löytyvät tai ovat nähtävissä puiston puolelta. Toki kadun toisella puolella sijaitsevien paikkojen julkisivuja pitää katsella.

Oikeat vastaukset:

• A. Otto
• B. Intersport klo 10.00-15.00
• C. Työvoimatoimisto www.mol.fi
• D. Stellan logo
• E. Löytyy Porrassalmen taistelun Jousimies-patsaan kyljestä
• F. Joutsen
• G. Vanhan kirkon palamisen vuosi löytyy muistomerkin kyljestä
• H. Savilahdenkatu
• I. Otso-Apteekin puhelinnumero 015 7600200 Löytyy apteekin ovesta
• J. Salon Riley
• K. Puiston laululava Sininen
• L. Kaluste Marsalkka
• M. Tekstit löytyvät jalkakäytävästä Timanttiset liikkeen edestä: kelloja koruja
• N. Opastaulut löytyvät puiston Stellan puoleisesta päädystä
• O. Handelsbanken

Oikeat vastaukset (3-4 lk helpotettu versio):

• A. Otto
• B. Sininen, punainen, valkoinen
• C. Työvoimatoimisto www.mol.fi
• D. Stellan logo
• E. Löytyy Porrassalmen taistelun Jousimies-patsaan kyljestä
• F. Joutsen
• G. Vanhan kirkon palamisen vuosi löytyy muistomerkin kyljestä
• H. Savilahdenkatu
• I. Otso-Apteekin karhulogo
• J. Salon Riley
• K. Puiston laululava Sininen
• L. Leikkipuisto, oranssit telineet
• M. Timanttiset
• N. Opastaulut löytyvät puiston Stellan puoleisesta päädystä 2 kpl
• O. Jäätelökioski näkyy puiston keskelle

Jousimies (Johannes Haapasalo, pronssi, 1929)
Kirkkopuistossa sijaitseva, pronssiin valettu Jousimies, on Porrassalmen taistelussa 1789 kaatuneiden vainajien muistomerkki. (korkeus 106 cm). Patsaan jalustaan on kaiverrettu alku Otto Mannisen runosta "Porrassalmen työ". Veistoksen paljastustilaisuus 22.9.1929 oli yksinkertainen juhlatilaisuus, jossa oli kutsuvieraiden lisäksi runsaasti muuta yleisöä. Juhlatilaisuuden aluksi Mikkelin VPK:n torvisoittokunta esitti Savolaisten laulun, minkä jälkeen paljastuspuheen piti kaupunginjohtaja. Sitten patsaan juurelle laskettiin Mikkelin suojeluskuntapiirin piiriesikunnan seppele. Tilaisuus päättyi soittokunnan esittämään Maamme-lauluun.

Porrassalmen taistelu

Kesällä 1788 alkoi Kustaa III:n sota Venäjää vastaan. Mikkeli joutui sotatapahtumien kohteeksi seuraavana kesänä. Porrassalmella käytiin 13.6.1789 eräs maineikkain ennen itsenäisyyttä Suomen kamaralla käydyistä taisteluista. Taistelussa noin 650 suomalaista torjui ylivoimaltaan lähes kymmenkertaisen venäläisjoukon etenemisen Porrassalmella. Taistelussa haavoittui mm. Venäjän palvelukseen siirtynyt Savon Prikaatin entinen komentaja Yrjö Maunu Sprengtporten. Hänen kerrotaan tuolloin lausuneen kuuluisaksi tulleet

sanat: "Omat koirat purivat".

Mikkelin pitäjän vanhan kirkon muistomerkki; Kirkkopuisto
Vuonna 1953 pystytettiin Kirkkopuistoon Eino Räsäsen tekemä Mikkelin pitäjän vanhan kirkon muistomerkki paikalle, jossa sijaitsi vuosina 1754-1806 kirkko.

Kun kirkkoa alettiin rakentamaan, oli Maunukselan kangas, jolle se rakennettiin, lähes puutos kaskenpolton jäljiltä. Kirkko näkyi luultavasti kauas, ja on mahdollista, että juuri tämä kirkko oli se, joka venematkalaisilta hävisi näkyvistä Varsavuoren paikkeilla. Tästä paikka sai sitten nimensä: Kirkonvarkaus.

Kirkko oli tyyliltään kahtamoinen eli kahdennettu ristikirkko. Tällaista rakennusratkaisua ei aikaisemmin tiettävästi oltu Suomessa käytetty. Kirkko oli aikaansa nähden kookas ja se oli maalattu punamullalla. 1770-luvun alussa kirkkoon hankittiin hieno viisarikello koko kirkonkylän ajannäyttäjäksi. Kello osoittautui kuitenkin odotettua huonommaksi ja muutaman vuoden päästä se myytiin pois. Kirkon ylpeyden aiheena olivat vuonna 1800 valmistuneet, uusklassillisen tyylin mukaiset, kauniit ja kalliit urut, jollaisia ei vielä tuolloin ollut millään muulla maaseurakunnalla koko Porvoon hiippakunnassa.

Vuonna 1806 kirkko paloi salaman sytyttämänä muutamassa tunnissa urkuineen päivineen hehkuvaksi hiillokseksi. Kirkon palosta syytettiin herrasväkeä, joka oli tanhunnut kirkossa uusien urkujen tahdisssa ja ennenkaikkea sotaväkeä, joka oli pitänyt kirkkoa huvitushuoneenaan. Onnettomuuden enteenä pidettiin oravaa, jonka oli usein nähty kävelevän kirkon katolla.


Nelisiipi; Kirkkopuisto
Armas Hutrin pronssinen Nelisiipi -veistos pystytettiin vuosina 1959-60 Kirkkopuistoon. Kun veistos paljastettiin, julistettiin samalla nimikilpailu, jonka voitti koululainen Eeva Pasanen ehdotuksellaan "Nelisiipi". Siihen saakka sitä oli kutsuttu lintupatsaaksi.

Kirkkopuiston keskiosaan oli rakennettu suihkukaivo jo vuosina 1912-13. Insinööri L. v. Fieandt oli suositellut sitä käytännöllisistä syistä: tällä tavalla juuri valmistunut vesijohtolaitos sai vähän runsaamman vedenkulutuksen. 1950-luvun lopulla kaupunki alkoi yhä enemmän kiinnittää huomiotaan puistoihinsa. Keskellä suihkulähdettä sijaitsevalla Nelisiipi -veistoksella, ja nykyisellä suihkulähteellä on alusta asti ollutkin vain esteettinen merkitys.

Antiikin aikana Kreikan naiset uhrasivat suihkulähteille kukkia ja oksia sekä rukoilivat suihkulähteissä asuvia nymfejä, jotka olivat hedelmällisyyden, avioliiton ja veden suojelijoita. Tänäkin päivänä tämä traditio elää: kukat ovat olennainen osa suihkukaivojemme kokonaisuudesta. Kirkkopuiston lähteeseenkin heitetään joskus lantti toivomusten saattelemana: tämäkin on heijastuma antiikin ajan tavasta antaa lähteiden nymfeille uhreiksi viiniä tai eläimen verta ja toivoa, että heidän suopeutensa kasvaisi siitä.