Runo Suomen suuriruhtinaista 1809-1917

Aleksanteri ykkönen, unelmakeisari tyttöjen, isänsä murhasta hikoili Ullan kanssa kun sekoili.

Autonomia annettiin, Viipurin lääni takaisin. Hallituskaupunki Helsinkiin, vaikka Aleksanteri taantuikin.

Aleksanterin kuollessa liikkui hurjia huhuja: Siperiassa munkkina keisari katui tekojaan.

Euroopan poliisi Nikolai Oolannin sodassa selkään sai. Sensuurihommat meni tiukaksi, kanavoita kaiveli Haartmanni.

Toinen Aleksanteri maaorjatalonpojat vapautti, Suomessa suuresti uudisti, kunnes pommimiehet hänet murhasi.

Kolmas Aleksanteri santarmivaltaan turvasi, sorron keskellä sorvaili, Langinkoskella kalasteli.

Valapattona Nikolai sortajan maineen Suomessa sai. Helmikuun manifestin lähetti, Bobrikoffi oli kätyri.

Japoneesit ryssän Nikun pehmitti, Bobrikoffi vain ilkeili. Sortajalle hauta aukesi, kun Schaumankin rooninki laukesi.

Yhdeksäntoista nolla ja kuus säädytön valtiopäiväuudistus. Naisille äänestysoikeus, hullut vain oli poikkeus.

Nikolai jatkoi sortoa maailmansodan paineessa. Vallankumous kun läheni, keisarin valta väheni.

Rasputiini hovissa rellesti, juopotteli ja irstaili. Kovin oli huonossa maineessa juorujen ristipaineessa.

Neuvostovalta tuli Pietariin, keisariperhe ammuttiin. Isäntänä nähtiin Lenini, levottomuus ehti Suomeenkin.

Lähde:

Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. sivujen 222 ja 223 välissä oleva liite.

© Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998