Mikkelin kaupungin rakentamisen ensimmäiset vuodet A. G. Koranterin kuvaamana
Mikkelin kaupungin ensimmäiset vuodet olivat vilkasta rakentamisen aikaa. Seuraavassa A. G. Koranterin kuvaus kaupungin rakentamisesta vuodelta 1848:
"Katuja ja kahdet tur'ut paalittiin laweallen, ja peltojen aidat lyötiin lewälleen. Wanhoja huoneita heitettiin kumoon, jos katu nurkkia pyyhkäsi, joka tukulta tapahtui, koska lawia kirkon-kylä sattui wanhuudesta kaswaneeksi määrätyllen kentaallen. Häwitys oli wallan päällä wuosina 1839, 40 ja 41, sillä jokainen, huone-paikkoja eli tomtia ostanut 1838, rupesi, kohta kun ehti, perustuksia penkailemaan. Ensimäiset, jotka näyttiwät jotaik uutta wanhan häwitetyn palkinnoksi toimitettua, oliwat molemmat pitkät ja leweät laiturit, jotk aihna weteen salwettiin, helpottamaan weneiden kohoamista walka maan, waan tosin seisoowat he nyt, Siika-salmen perrattua, kuiwalla maalla. Waan jopa wuona 1839 15 p.Marraskuuta nykynen matkustajien hewosmuuton paikka ensimäisenä kohotti nykyjään terwatun kattonsa, ja soweliaalla iloisalla kokous-huoneellaan eli salillaan ähytti pitään awaran herras-wä'estön, kaupunnin toiwossa innotetun, tenhuamalla terwehtimään toiwonsa ensimmäistä näytettä. Tästä nousi sitten kartano toisensa perästä herttaisempi, niin että riemulla nyt jo taitaa silmäellä kylliksi löytywiä suloisia ja komeota kartanoita, joiden se'assa muita korkeampaa kuusi kiwi-kartanoa löytyy, joista kolme toisella kerrallansa jo kaukaa ennustaawat matkustajallen rakennuksien komeutta, nimittämättä kolmea kalkki-kartanoa, jotka myös herttaisia owat; ja wieläkin kolkkaa salwajan kirwes monen hirren päätä pykältäissä. Waan autioina oliwat leweät kadut melkeen wuoteen 1843, jollon Maaherran-oikeus tänne muutettiin; ainahan tämän jälkeen yksi ja toinen, woi-wakkanen eli lampaan käpälä kainalossa, näkyy, tawaratansa myödä tarjoten, waeltawan kartanoiden wälystä, waikka asukkaiden luku wielä on aiwan wähä; korkeittain nousoo tämä 300 henkeen. Kuitenik owat he matkaan saattaneet sekä, kauppamies Sawanterin awulla, tulen warjo- eli estellys-huoneen ristinmä'ellen, ruiskuin ja muiden wara-asein kansa, jossa yö-wartia joka hetki yöllä torweensa tojotteloo, että myös komean ja soweliaan kokous-kartanon eli ralli-huoneen, jossa menenkalttaisella ilolla herras'wäestö wiettää hämärät talwiset illat, jospa yötkin wälisti täällä hehkahtaawat. Waan kotiinsa jouduttua nuriseewat he syömä-tawaran, etenik särpimen wähyydestä tiuriudesta: syytä tähän etsimme sekä milt'ei joka hetki muutetussa hinnassa, ku ostajalta päiwällisesti alennetaan ja ylennetään tawaran paljouden eli puutoksen mukiin, että myös maamiehissä, wielä äkkinäiset kaupuntia rawitsemassa. Ihmeellisesti on kaupunti kuitenkin päässynä moniaan wuosien sisään nykyseen hywään tilansa, että Kirjan-paino sekä kauppa ilmistyi tänne 1846, jja 9:nä p.Syyskuuta männä-wuona au'aistiin Säästöpankkikin, johon moni warakas jo on rahansa jättänä säästymään ja kaswamman korkoa wasten."
Lähde:
Koranter, A.G., Kertoelma Suur-Sawosta eli Mikkelistä. Mikkelissä, 1848 I. Cederwaller poikineen A.F. Cederwallerin kustannuksella. Jäljennetty Mikkelin kaupunginhallituksen toimesta 1948. s. 52-54.
© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura
