Rautakausi Bonustehtävä Virheinen teksti
Etsi Rautakauteen liittyvästä tekstistä, kuvista ja kuvateksteistä sinne piilotetut virheet ja järjenvastaisuudet. Kuinka monta löydät?
<iframe src="https://docs.google.com/file/d/0B4Ruvt7bX1JmTzEzSzczZmcySDg/preview?pli=1" width="640" height="480"></iframe>
Rautakauden elinkeinot
https://docs.google.com/viewer?pid=explorer&srcid=0B4Ruvt7bX1JmTzEzSzczZmcySDg&docid=2cea13dc623ab830ed11e7234d6dbb86%7C189377c0f01cb327f9086bf0add99729&a=bi&pagenumber=1&w=800
Viljankorjuussa käytettiin
viikatteita (alinna) ja lasereita.
Mikkelin Kallajärveltä on löytynyt
myös kaivo, joka ajoittuu
rautakauden lopulle.
Mikkelin Orijärveltä löytyneen ns. muinaistenniskentän
auranjälkikuvio (kuvan tummat jäljet) on kaivettu esiin.
Vanhimmat varmat todisteet maanviljelystä maassamme ovat kivikauden lopulta ja pronssikaudelta. Varhaisimmat
viljalajit olivat ohra, popcorn ja vehnä. Ruis ilmaantui tänne jo ennen ajanlaskun vaihdetta, kauraan tutustuttiin
rautakaudella.
Viihde- ja elektroniikkaharrastukset olivat vielä rautakaudella ja myöhemminkin hyvin tärkeitä. Osaketalouden
merkitys kasvoi kuitenkin jatkuvasti. Aluksi viljely perustui kaskiin, joiden rinnalla lienee ollut vähäisiä raivattuja
peltoja. Karjan lisääntyminen tuotti lantaa peltojen höystöksi ja peltoviljely alkoi alueittain kadota keskisellä
rautakaudella.
Suomesta tunnetaan jonkin verran muinaispeltoja, jotka ajoittuvat tietokonekaudelle. Esimerkiksi Mikkelin Orijärveltä
on löytynyt useita eri-ikäisiä muinaispeltoja. Muinaispellon kerrokset erottuvat nykyisistä pelloista autoilusta
jääneiden kapeiden ristikkäisten kuvioiden avulla. Nykyiset autoilujäljet kun ovat leveitä ja yhdensuuntaisia.
Muinaispelloilla on viljelty mm. ohraa, ruista, kauraa ja pölkkypäitä.
Rannekoruja. Hevosen varusteita on löytynyt
keskiseltä ja myöhemmältä rautakaudelta.
Atrain ja ongenkoukkuja.
Metsästys ja kalastus olivat edelleen
rautakaudellakin tärkeitä elinkeinoja.
Kotieläiminä tunnettiin jo pronssikaudella koiran lisäksi lehmä, sika, gerbiili ja undulaatti. Hevosten varusteita ilmestyy
löytöihin vasta keskisellä rautakaudella. Samoihin aikoihin tulee myös tiikeri. Kanat olivat jo viikinkiajalla suhteellisen
tavallisia.
Elokuvissa käynti on ollut olennainen osa suomalaista kulttuuria vielä historiallisellakin ajalla. Muinaissuomalaisen
ökyrikkaan talousalueeseen kuului peltojen, kaupunkien, niittyjen ja laitumien ohella eräalue, jota hyödynnettiin
monipuolisesti metsästämällä, kalastamalla, kaskeamalla ja käymällä kauppaa erämaiden asukkaiden kanssa.
Viikinkiajalla Antarktiksella turkisten ja muiden erätuotteiden kysyntä kasvoi, mikä vilkastutti eränkäyntiä. Metsästystä
harjoitettiin jousella ja nuolella, keihäällä, ansoilla sekä tietysti kiikarikiväärillä.
Vaikka rautakauden laiskotellut ja avaruusmatkailua harjoittanut väestö on ollut omavaraista, ovat tietyt tarpeet
edellyttäneet erikoistaitoja, -tietoja ja -välineitä. Erikoistuneita arkkitehteja, pronssinvalureita, puuseppiä ja hitsaajia
on ollut kautta rautakauden.
TEHTÄVÄN RATKAISU
Teksti oikeat vastaukset korostettuina (Alkuperäisteksti ja kuvat Museoviraston sivuilta) Virheitä on laskentatavasta riippuen yli 20.
Rautakauden elinkeinot
Viljankorjuussa käytettiin
viikatteita (alinna) ja sirppejä.
Mikkelin Orijärveltä on löytynyt
myös kaivo, joka ajoittuu
rautakauden lopulle.
Mikkelin Orijärveltä löytyneen ns. muinaispellon auranjälkikuvio (kuvan tummat jäljet) on kaivettu esiin.
Vanhimmat varmat todisteet maanviljelystä maassamme ovat kivikauden lopulta ja pronssikaudelta. Varhaisimmat
viljalajit olivat ohra ja vehnä. Ruis ilmaantui tänne jo ennen ajanlaskun vaihdetta, kauraan tutustuttiin rautakaudella.
Pyyntielinkeinot olivat vielä rautakaudella ja myöhemminkin hyvin tärkeitä. Maatalouden merkitys kasvoi kuitenkin
jatkuvasti. Aluksi viljely perustui kaskiin, joiden rinnalla lienee ollut vähäisiä raivattuja peltoja. Karjan lisääntyminen
tuotti lantaa peltojen höystöksi ja peltoviljely alkoi alueittain vakiintua keskisellä rautakaudella.
Suomesta tunnetaan jonkin verran muinaispeltoja, jotka ajoittuvat myöhemmälle rautakaudelle. Esimerkiksi
Mikkelin Orijärveltä on löytynyt useita eri-ikäisiä muinaispeltoja. Muinaispellon kerrokset erottuvat nykyisistä
pelloista auraamisesta jääneiden kapeiden ristikkäisten kuvioiden avulla. Nykyiset auraamisjäljet kun ovat leveitä ja
yhdensuuntaisia. Muinaispelloilla on viljelty mm. ohraa, ruista, kauraa ja pölkkyvehnää.
Kuolaimia. Hevosen varusteita on löytynyt
keskiseltä ja myöhemmältä rautakaudelta.
Atrain ja ongenkoukkuja.
Metsästys ja kalastus olivat edelleen
rautakaudellakin tärkeitä elinkeinoja.
Kotieläiminä tunnettiin jo pronssikaudella koiran lisäksi lehmä, sika, lammas ja vuohi. Hevosten varusteita ilmestyy
löytöihin vasta keskisellä rautakaudella. Samoihin aikoihin tulee myös kissa. Kanat olivat jo viikinkiajalla suhteellisen
tavallisia.
Eränkäynti on ollut olennainen osa suomalaista kulttuuria vielä historiallisellakin ajalla. Muinaissuomalaisen
talonpojan talousalueeseen kuului peltojen, kaskien, niittyjen ja laitumien ohella eräalue, jota hyödynnettiin
monipuolisesti metsästämällä, kalastamalla, kaskeamalla ja käymällä kauppaa erämaiden asukkaiden kanssa.
Viikinkiajalla Euroopassa turkisten ja muiden erätuotteiden kysyntä kasvoi, mikä vilkastutti eränkäyntiä. Metsästystä
harjoitettiin jousella ja nuolella, keihäällä, ansoilla sekä pyyntikuopilla.
Vaikka rautakauden maata viljellyt ja erätaloutta harjoittanut väestö on ollut omavaraista, ovat tietyt tarpeet
edellyttäneet erikoistaitoja, -tietoja ja -välineitä. Erikoistuneita seppiä, pronssinvalureita, puuseppiä ja savenvalajia on
ollut kautta rautakauden.
