Kirjaudu sisään Rautakausi Biologia Hyötykasvit Oppilasohje

Rautakausi - Biologia

Luonnon hyötykasvit

Rautakauden ihminen tunsi villin luonnon hyöty-, lääke- ja syötäväksi kelpaavat kasvit paljon paremmin kuin nykyihminen. Ennen osattiin käyttää luonnon antimia monipuolisemmin hyödyksi, koska se oli selviytymisen kannalta tarpeen. Tosin kasvien käyttö lääkitsemistarkoituksiin perustui vahvasti perimätietoihin ja uskomuksiin, ja tältä osin rautakauden ihmisillä oli paljon virheellisiä käsityksiä.

Vähemmän käytettyjä marjoja:

Ahomansikka

Marja on parhaimmillaan sellaisenaan. Kuivattua marjaa on joskus käytetty rusinoiden korvikkeena pullassa. Siitä voi tehdä myös yrttijuomaa. Myös ahomansikan nuoret lehdet käyvät kuivattuina teen kaltaisen juoman aineksiksi. Ahomansikan kuva

Juolukka

Sisältää tutkimusten mukaan kymmenkertaisen määrän C-vitamiinia mustikkaan verrattuna! Juolukasta voidaan valmistaa mehuja ja hilloja. Raikkauden tuovien hedelmähappojen puute voidaan korvata pienellä määrällä sitruunamehua. Juolukan kuva

Variksenmarja

Kelpaa hyvin mehumarjaksi. Variksenmarjan kuva

Kataja

Katajan käytöstä parhaiten tunnetaan puuaineksen käyttö pienesineiden valmistuksessa. Katajanjuuret ovat olleet punonnan raaka-aineena. Neulasia etenkin nuoria vuosikasvuja voi käyttää haudutetun yrttijuoman ainesosana. Havuilla saa kalan ja lihan savustukseen vähän erilaista aromia. Katajanmarja on monikäyttöinen maustemarja. Katajan kuva

Pihlaja

Pihlajanlehdet kerätään kesällä ennen puun kukintaa. Lehdet kuivataan. Pihlajan lehtien keräämiseen tulee aina olla maanomistajan lupa. Pihlajanmarjoista voi valmistaa mehua, hyytelöä tai hilloa. Marjat ovat parhaimmillaan ensipakkasten jälkeen. Pihlajan kuva

Hyötykasveja

Kanerva

Kanervan kukat kuivataan ja käytettäessä haudutetaan teen tapaan kuumassa vedessä. Juomalla sanotaan olevan lievästi rauhoittava vaikutus. Entisaikaan kanervaa on käytetty esim. vuoteiden pehmikkeeksi, luutatarpeiksi, vispilöihin, juuriharjoihin, kasvivärinä ja nahan parkitsemisessa. Kanervan kuva

Koivu

Koivua voi hyödyntää varsin monin tavoin. Koivun mahla kelpaa ravinnoksi aikaisin keväällä. Siitä voidaan tehdä siirappia, viiniä ja etikkaa. Nuoret lehdet maustavat ruokia persiljan ja tillin tapaan. Lehtiä voi myös käyttää salaatteihin ja voileipien päälle. Tuohesta on kaskiviljelyn aikaan ja myöhemminkin tehty jos jonkinlaista esinettä ja tarvekalua. Vielä rautakaudella koivun tuohella on katettu taloja. Koivupuu on arvokasta puumateriaalia, erityisen korkeassa arvossa on visakuviollinen koivupuu. Koivun osat

Kuusi

Kuusesta voi kerätä nuoria pehmeitä vuosikasvaimia ns. kerkkiä. Ne soveltuvat yrttijuoman aineeksi. Huom! Puiden vuosikasvaimien kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin, ja on siten sallittua vain maanomistajan luvalla. Entisaikaan on ollut tapana pureskella vanhan kovettuneen pihkan suussa muodostamaa pihkamälliä. Kuusi

Maitohorsma

Maitohorsman kuva

Mänty

Männyn uusimmasta vuosikasvusta voi valmistaa yrttijuomaa. Historian saatossa männyn nilakerros eli pettu on pitänyt savolaisenkin kansan hengissä vaikeina aikoina. Männyn juuria voi käyttää punonnassa. Myös kasvivärjäykseen männystä sopii kävyt ja neulaset. Männyn kuva

Nokkonen

Pinaatin tapaan käytettynä nokkosta pidetään erittäin maukkaana. Nokkosesta kerätään nuoret versot tai lehdet. Yrttijuomassa ne myös menevät. Nokkonen sisältää runsaasti C-vitamiinia. Lisäksi siinä on monia muita hyödyllisiä aineksia. Vanha kansa on tiennyt sen, että nokkoseen käärityt kalat eivät pilaannu niin nopeasti. Se johtuu poltinkarvojen muurahaishaposta. Nokkosen juurakot tuottavat keltaista väriainetta kasvivärjäykseen. Monipuolisen nokkosen kuidut ovat vahvoja. Niinpä nokkosesta on valmistettu lankaa ja langasta kudottu kangasta. Nokkosen kuva

Voikukka

Voikukka on syötävää ja käyttökelpoista kaikilta osiltaan. Juuria voidaan käyttää keittoihin, patoihin ja muhennoksiin. Perinteisin juurten käyttömuoto on ollut korvikekahvina käyttäminen. Voikukan lehdet sopivat salaattiin sellaisenaan. Voikukan kuva

Huom. jokamiehen oikeudet!

Tiivistetysti: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=48853&lan=fi

Tarkemmin: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=25601&lan=fi

Tärkeimmät ohjeet luonnonantimien hyödyntämiseen.

1. Älä koskaan kerää tuntemattomia kasveja tai sieniä.
2. Älä sekoita eri käyttöön tarkoitettuja yrttejä.
3. Älä kerää 50-100 m lähempää maantietä.
4. Älä kerää kaupunkien ja taajamien keskustoista.
5. Älä kerää teollisuuslaitosten tai muiden mahdollisten saastelähteiden läheltä.
6. Älä kerää torjunta-ainein käsitellyltä alueelta.
7. Anna kasvillekin mahdollisuus säilyä hengissä. Älä siis riivi kasviyksilöä esim lehdettömäksi.
8. Noudata jokamiehen oikeuksia.