Tärkeitä tapahtumia Mikkelin seudun historiassa

Noin 6500-4200 eKr

• ensimmäiset esihistorialliset löydöt Etelä-Savossa

Noin 4000-2000 eKr

• esihistoriallisia löytöjä Etelä-Savossa yli 40 kappaletta

Noin 2000-1000 eKr

• Ristiinan Astuvansalmen kalliomaalaus

Noin 900 jKr

• pysyvää asutusta oli jo Mikkelin seudulla [hautaröykkiöt (Kyyhkylä) ja ns. kenttäkalmistot (Moisio)]

Noin 1100-1300

• ruumiskalmistot Tuukkalassa ja Visulahdessa

1200-luvulla

• Novgorod muodosti Savon pogostakseen Jaroslav II:n tekemän sotaretken jälkeen

Noin 1300

• ensimmäiset tiedot kristillisyydestä Mikkelin tienoilla
• Sairilan ja Otralan linnavuorille rakennettiin varustukset

1323

• Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa mainitaan, että Novgorod luovutti Ruotsille kolme kihlakuntaa: Äyräpään, Jääsken ja Savolahden ("Savolax")

1329

• kuninkaallisessa kirjeessä, jolla määriteltiin Ruotsin yhteydessä olleen roomalaiskatolisen seurakunnan kirkollisista velvollisuuksista, puhutaan Savilahden kirkkopitäjästä, joka käsitti koko Savon alueen

1300-luvun loppu tai 1400-luvun alku

• Kivisakasti rakennettiin

1430- tai 1440-luku

• rakennettiin pappila Kenkäveron saareen

1442

• perustettiin Savoon toinen kirkkopitäjä, Juva, Maunu II Tavastin ollessa Turun piispana

1475

• Eerik Akselinpoika Tott alkoi rakentaa itärajan suojaksi Olavinlinnaa

1496

• ns. vanhan vihan aikainen venäläisten mahdollinen hävitysretki Mikkelin seudulle

Noin 1510

• Säämingin kirkkopitäjä perustettiin

1500-luvun alussa

• Savilahti jaettiin kahdeksi hallintopitäjäksi Visulahdeksi ja Pellosniemeksi

1534

• Savo erosi Viipurin linnaläänistä omaksi läänikseen

1537

• Savon linnalääni jaettiin kahteen maavoutikuntaan, jotka olivat Suur-Savo ja Pien-Savo

1541

• ensimmäinen maakirja Mikkelin pitäjässä

1542

• kuningas Kustaa Vaasa nimitti Savonlinnan voudiksi ja päälliköksi Klemetti Henrikinpoika Krookin eli suomalaisittain Klemetti-kirjurin, joka sai ajatuksen levittää savolaista uudisasutusta yhä kauemmas itään ja pohjoiseen yli rajalinjan

1547

• kuningas Kustaa Vaasa nimitti Savon ja Savonlinnan käskynhaltijaksi Kustaa Fincken, jonka erityiseksi tehtäväksi tuli Sisä-Suomen erämaiden asuttaminen

1549

• Mikael Agricola tarkastuskäynnillä Savilahdella

1552

• Tavinsalmen kirkkopitäjä perustettiin

1554

• Savo siirrettiin Viipurin piispan hallintaan

1556

• Sairilan ja Kiialan (myöh Moisio) kuninkaankartanot perustettiin

1561

• toteutettiin Savon takamaiden ja kaskien verollepano
• Rautalammin kirkkopitäjä perustettiin

1560-luvun loppu

• Moision salpietarikeittimö perustettiin

1572

• mahdollinen venäläishyökkäys Mikkelin pitäjään

1574

• Pieksämäen kirkkopitäjä perustettiin
• rakennettiin vaivaistupa Mikkelin pitäjään Kivisakastin vierelle

1578

• Rantasalmen kirkkopitäjä perustettiin

1590-luvun alku

• venäläiset tekivät hävitysretken Vehmaskylään

1595

• Mäntyharjun kirkkopitäjä perustettiin

1597

• Nuijasodan Suur-Savon pappilan verilöyly Kenkäverossa 231

1604

• Mikkeli-nimi mainitaan ensimmäisen kerran Suur-Savon sijaan Ruotsin kuninkaallisessa registratuurassa, kun Arvid Eerikinpoika sai hallitsijalta mm. Olkkolan tilan "vthi Store Saulax i S: Michills Kyrck Sochn"

Noin 1608

• Puumalan kirkkopitäjä perustettiin

1620-luvulla

• Suomi oli jaettu kolmeen maaherrakuntaan: Turun maaherrakunta, Hämeen maaherrakunta ja Viipurin maaherrakunta, jossa oli Viipurin, Savonlinnan ja Kyminkartanon läänit ja jonka hallintokeskus oli Viipuri

1634

• asetettiin Karjalan maaherra Viipurin, Savonlinnan ja Kyminkartanon lääniä varten

1639

• Savonlinnan kaupunki perustettiin

1641

• Savonlinnan lääni perustettiin (käsitti Suur- ja Vähä-Savon) Lääni lakkautettiin vuonna 1651 ja siirtyi osaksi Viipurin maaherrakuntaa

1643

• Mikkelin pitäjässä siirryttiin talojen ryhmittelyssä neljännes- ja kymmenkuntajaosta kyläjakoon

1649

• Lappeenrannan kaupunki perustettiin Ristiinan kirkkopitäjä perustettiin

1650-luku

• Hirvensalmesta muodostettiin Mikkelin pitäjän kappeliseurakunta

1653

• Savo jaettiin kahteen tuomiokuntaan, Suursavon ja Piensavon tuomiokuntiin

1664

• maanomistusolot vakiinnutettiin Mikkelistä tuli myös hallintopitäjän nimi Kivisakastin puukirkko rakennettiin

Noin 1680

• sotilasvirkatalot ja ratsutilat perustettiin

Noin 1690

• Peitsari ja Sutela tulivat kappalaisten pappiloiksi

1697

• nälkävuonna yli 1/4 Mikkelin pitäjän asukkaista kuoli nälkään

1699

• ensimmäinen Mikkelin pitäjän koulumestari Josias Soniander aloitti opetustyönsä

1713-21

• isonvihan aikainen venäläismiehitys

1721

• uudeksi rajalääniksi muodostettiin Kyminkartanon ja Savonlinnan lääni, jonka hallintokeskus sijoitettiin Lappeenrantaan

1743

• Kyminkartanon läänin hallintokeskus Loviisaan

1744

• Mikkelin kirkonkylä sai markkinaoikeudet Rajatullikamari perustettiin Postikonttori perustettiin

1747-1748

• talvikaudella Mikkelin kirkonkylässä toimi oppikoulu, triviaalikoulu

1754

• Kirkkopuiston kirkko valmistui

1756

• ensimmäinen Mikkelin pitäjänkokouksen pöytäkirja

1757

• päätettiin perustaa puinen viljamakasiini Mikkelin pitäjään

1760

• Kirkkopuiston hautausmaa perustettiin

1764

• Mikkelin pitäjässä otettiin käyttöön vaivaisruotujärjestelmä

1770

• perustettiin Savon jääkärirykmentti, josta vuonna 1775 tuli Savon prikaati

1775

• Kyminkartanon läänin hallintokeskus Heinolaan ja Savo-Karjalan läänin hallintokeskus Kuopioon

1779

• Kivisakastin puukirkko purettiin

1780-luvun alusta vuoteen 1859

• saakka toimitettiin Mikkelin pitäjässä isojako

1789

• kesäkuussa (13.6.) Porrassalmen taistelu ja venäläismiehityksen kausi

1789 ja 1790

• Kustaa III vieraili Mikkelin pitäjässä

1802

• Kustaa IV Adolf ja kuningatar Fredrika vierailivat Mikkelin pitäjässä

1806

• Kirkkopuiston kirkko paloi, väliaikainen rukoushuone rakennettiin

1808

• Suomen sodan aikainen venäläismiehitys

1816

• Mikkelin pitäjään perustettiin vaivaishoitojohtokunta

1817

• nykyinen Mikkelin maaseurakunnan kirkko valmistui Hautausmaa perustettiin Kaukolan kankaalle

1829

• pitäjäntupa valmistui Mikkelin pitäjän kirkon vierelle

1831

• perustettiin Mikkelin lääni

1838

• Mikkelin kaupunki perustettiin Kirkonkylän Olkkolan ja Maunukselan talojen maille
• Heinolan vuonna 1798 perustettu apteekki siirrettiin Mikkeliin

1840

• Mikkelin kaupungin ensimmäiseksi piirilääkäriksi nimitettiin Anders Magnus Höglund. Hän muutti Heinolasta Mikkeliin vuonna 1844

1842

• Mikkelin kaupunki sai oman vaakunan

1843

• lääninhallitus siirtyi Heinolasta Mikkeliin
• lääninsairaala rakennettiin Mikkeliin

1845

• yksityinen ruotsinkielinen lastenkoulu aloitti toimintansa Mikkelissä

1846

• lääninvankila rakennettiin Mikkeliin
• Mikkeliin perustettiin ensimmäinen kirjapaino- ja kauppa (J. Cederwaller & poika)

1847

• Mikkelin ensimmäinen pankki, Mikkelin läänin säästöpankki, perustettiin
• vaivaishuutokauppojen pitäminen alkoi Mikkelin pitäjässä
• ala-alkeiskoulu aloitti toimintansa Mikkelin kaupungissa
• pyhäkoulutoiminta alkoi Mikkelin pitäjässä

1848

• kivinen viljamakasiini valmistui Mikkeliin

1849

• sunnuntaikoulu eli käsityöläiskoulu perustettiin. Koulu toimi vuoden 1922 loppuun saakka

1851

• Mikkelin maalaiskunnan Riiskan kylään perustettiin lainakirjasto

1854-1914

• Antellien neitien tyttökoulu Mikkelissä

1855-68

• viides ruotujakoinen tarkk'ampujapataljoona Mikkelissä

1855-72

• köyhien lasten koulu toimi Mikkelissä

1858

• Rietrikki Polén kirjoitti ensimmäisen suomenkielisen väitöskirjan. Myöhemmin hän toimi pitkäaikaisena opettajana ja toimittajana Mikkelissä ja oli perustamassa mm. Mikkelin tyttölyseota.

1859

• tsaarin kasakkakomennuskunta saapui vartioimaan Mikkelin kaupunkia. Heille rakennettiin kasarmi nykyisen musiikkiopiston paikalla olleelle tontille
• ensimmäinen suomenkielinen Mikkelin pitäjänkokouksen pöytäkirja
• Otavan maanviljelys- ja karjanhoitokoulun toiminta alkoi

1861

• Mikkelin läänin maanviljelysseura perustettiin

1862

• Mikkelin läänin ensimmäisen lehden, "Mikkelin ilmoituslehden", ensinumero ilmestyi 4.1. (Näytenumero 23.11.1861). Lehti jatkoi "Mikkelin Wiikko-Sanomia" -nimisenä 1863-1866.

1864

• Mikkeliin saatiin maistraatti ja pormestari
• Mikkelin kaupunginkirjasto perustettiin
• ensimmäinen höyrylaiva Wilkas saapui Savonlinnasta Mikkeliin
• Pirttiniemen kylpylälaitos rakennettiin
• oluttehdas "Toivo" perustettiin Likolammen rannalle

1865

• Mikkelin lennätinasema avattiin

1866

• perustettiin kuumesairaala Mikkelin kaupunkiin

1867

• Hirvensalmi itsenäistyi omaksi seurakunnakseen
• Suomen ensimmäinen moderni maatilakunnalliskoti perustettiin Mikkelin maalaiskunnan Suonsaareen
• avattiin majatalo ja työtalo köyhille Mikkelin kaupungissa

1868

• kunnallisen itsehallintolain mukaisia kuntakokouksia alettiin pitää Mikkelin maalaiskunnassa

1869

• Mikkelin maaseurakunnan Iso-Pappila rakennettiin Kenkäveronniemeen

1870

• Mikkelin maalaiskunnan kansakoulu rakennettiin Linnanmäen rinteelle pappilan maalle. Syksyllä aloitti maalaiskunnassa Linnanmäen koulun lisäksi toimintansa Suonsaaren vaivaishuoneen kansakoulu siellä asuville orpolapsille.

1872

• Anttolan seurakunta perustettiin
• ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa Mikkelin kaupungissa Maaherran- ja Savilahdenkadun kulmassa.
• Mikkelin lyseo aloitti toimintansa ruotsinkielisenä (tuli täysin suomenkieliseksi 1903)

1873

• Mikkelin maalaiskuntaan myönnettiin ensimmäinen maakauppalupa. Ensimmäinen maakauppias oli suutari Michel Tiusanen Parkkilan kylässä.

1875

• ensimmäinen kaupunginvaltuusto kokoontui Mikkelissä
• Mikkelin käsityöläisten ja tehtailijoiden yhdistys perustettiin

1876

• St. Michels Veckoblad ilmestyi

1879

• Mikkelin kaupungin Wapaehtoinen Palosammutuskunta (WPK) perustettiin.
• Mikkelin suomenkielinen tyttökoulu (nyk. Urheilupuiston yläaste) aloitti toimintansa

1879-1881

• rakennettiin kasarmirakennukset nykyiselle Vanhalle kasarmialueelle

1882

• Mikkelin 6. tarkk'ampujapataljoona perustettiin

1883

• Mikkelin kaupunki sai katuvalaistuksen. Aluksi valaistus hoidettiin petroleumlampuilla, mutta vuonna 1901 ryhdyttiin käyttämään sähköä myös katuvalaistuksessa.
• Mikkelin poliisilaitos perustettiin

1884

• Mikkelin Naisvuori sai paviljonkinsa ja palotorninsa

1886

• Mikkelin ensimmäinen urheiluseura "Mikkelin läänin metsästys- ja ampumaseura" (vuodesta 1948 "Mikkelin ampujat") perustettiin

1888

• Mikkelin Telefoniyhdistys perustettiin

1889

• Savon rata valmistui ja ensimmäiset junat saapuivat Mikkeliin
• ensimmäinen höyrysaha, Saksalan höyrysaha, aloitti toimintansa Mikkelin pitäjässä
• Sanomalehti "Suomi" alkoi ilmestyä. Vuodesta 1893 lehden nimi oli "Mikkeli" ja vuodesta 1906 "Suur-Savo". Vuonna 1917 lehti otti nimekseen "Länsi-Savo".

1890

• Mikkelin työväenyhdistys perustettiin

1892

• Keski-Savon kansanopisto aloitti toimintansa Joroisissa. Vuonna 1897 opisto päätettiin siirtää Joroisista Otavaan. Siirto tapahtui vuonna 1901. Vuonna 1926 opiston nimi muutettiin Otavan opistoksi.
• Suomi-lehden enismmäinen numero ilmestyi

1893

• Pankalammen rannalle rakennettiin vaivaistalo
• Mikkelin kuuromykkäinkoulu aloitti toimintansa
• Mikkeli-lehti aloitti ilmestymisen

1896

• Mikkelin maalaiskunnan ensimmäinen nuorisoseura perustettiin Otavaan

1897

• valtakunnalliset laulu- ja soittojuhlat järjestettiin Mikkelissä 17.-19.6
• Mikkelin kaupunkilaisille valmistui oma kirkko Ristimäelle

1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku

• esikaupunkiasutus syntyi Rouhialaan ja Lähemäelle

1901

• Venäläinen sotaväki muutti Mikkelin kaupungin kasarmialueelle
• Mikkelin sähkölaitos oy. aloitti toimintansa

1901-05 ja 1910-17

• sortovuodet voimakkaimmillaan Mikkelissä

1903

• Otavaan perustettiin Mikkelin läänin maaseudun ensimmäinen työväenyhdistys
• Mikkelin Musiikinystäväin yhdistys perustettiin

1905

• Mikkelin Yhteiskoulu aloitti toimintansa
• Mikkelin maalaiskunnan ensimmäinen vapaaehtoinen palokunta, Mikkelin esikaupungin Vapaaehtoinen Palosammutuskunta perustettiin

1906

• Venäläiset rakensivat Pyhän valloittajan Gregoriuksen nimelle pyhitetyn ortodoksisen kirkon Linnamäen huipulle Mikkelin kaupunkiin. "Ryssän kirkko" purettiin vuonna 1958
• Maalaistavarainkauppa siirtyi Hallitustorille
• Suur-Savo-lehden ensimmäinen numero julkaistiin

1907

• sosiaalidemokraatit alkoivat julkaista Mikkelissä "Vapaus"-lehteä
• ensimmäinen Mikkelin pitäjän osuuskauppa perustettiin Otavan kylälle

1908

• Mikkelin kaupunkiseurakunta perustettiin

1909

• perustettiin Mikkelin Osuusmeijeri

1910

• Suur-Savon museo perustettiin
• Mikkelin kaupungin siihenastisen historian suurin tulipalo tuhosi Ristimäen-, Raatihuoneen-, Mikon- ja Hallituskadun välisen korttelin

1911

• Mikkelin vesijohtolaitos rakennettiin. Naisvuoren vesitorni rakennettiin
• kauppias J. Vanonen osti ensimmäisen auton Mikkeliin

1912

• Mikkelin kaupungintalo valmistui
• Mikkelin kauppahalli valmistui
• nykyisen Yrittäjänkadun kohdalla otettiin käyttöön kilpa-ajorata paviljonkeineen

1914

• venäläiset sotilaat poistuivat Mikkelistä
• Mikkelin karjanmyyntiosuuskunta (nyk. Karjaportti) perustettiin
• Mikkelissä päätettiin pitää toripäivät joka kuukauden 1. lauantaina

1917

• päätoiminen kaupunginlääkärin virka perustettiin
• Hänninhaudan urheilukenttä valmistui Mikkeliin
• marraskuun suurlakko saavutti myös Mikkelin
• vuoden lopulla Mikkeliin muodostuivat punakaarti ja suojeluskunta
• Länsi-Savo ilmestyi nykyisellä nimellään

1918

• kansalaissota
• Mikkelin punakaartilaiset antautuivat suojeluskunnalle 29.1
• Mikkelin suojeluskunnan joukot osallistuivat taisteluihin mm. Mäntyharjulla ja Heinolassa
• Valkoisen armeijan korkein johto, kenraali Mannerheim esikuntineen, piti päämajaa Mikkelin seurahuoneella 11.4.-16.5

1919

• Mikkelin Työväen Näyttämö (vuodesta 1940 Mikkelin Teatteri) aloitti toimintansa

1920

• Mikkelin kansalaisopisto perustettiin

1922

• Mikkelin kaupunki sai uuden vaakunan
• Suomen Nuoriso-Opisto aloitti toimintansa Uudenkirkon kansanopistolla ja jatkoi sitä seuraavana vuonna Otavan kansanopiston tiloissa. Vuonna 1926 Suomen Nuorison Liitto osti opiston tyyssijaksi Paukkulan kartanon

1923

• koulupoika A.V. Luukkonen aloitti ensimmäisenä Suomessa radiotoiminnan lähettämällä itse rakentamallaan radiolähettimellä jumalanpalveluksia Mikkelin kirkosta

1925

• ensimmäinen kuntaliitos
• linja-autoliikenne alkoi Mikkelissä

1927

• Moision piirimielisairaala aloitti toimintansa

1929

• Mikkelin ensimmäiseksi kaupunginjohtajaksi valittiin Arvo Johannes Haapasalo
• uusi kauppahalli valmistui Mikkeliin
• Otavan kyläkirkko rakennettiin
• Mikkelin kauppakoulu aloitti toimintansa

1931

• esikaupunkiliitos, jolla Mikkelin kaupungin alue lähes kolminkertaistui

1934

• linja-autoasema valmistui Pikkutorille Mikkelin kaupunkiin

1936

• Mikkelin lentokenttä otettiin käyttöön

1939

• Suomen armeijan päämaja siirrettiin Mikkeliin 3.12

1940

• talvisodan suurpommitukset Mikkelissä alkoivat 5.1. klo 10.48. Muita pienempiä pommituksia 20.2., 2.-3.3., 5.3. ja 11.3
• Käkisalmen naisteollisuuskoulu (nyk. Mikkelin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos) siirtyi Mikkeliin.
• Boråsista tuli Mikkelin kummikaupunki

1941-44

• Suomen armeijan päämaja sijaitsi Mikkelissä jatkosodan aikana

1941

• valtioneuvoston päätöksellä Mikkeli julistettiin sotatoimialueeksi 28.6

1943

• Mikkelin ammattikoulu aloitti toimintansa

1944

• Jalkaväkirykmentti 7 siirtyi Mikkeliin kokonaisuudessaan toukokuuhun 1948 mennessä. Vuoden 1952 lopulla sen nimeksi tuli Kuudes prikaati ja vuoden 1957 alusta alkaen Savon prikaati
• Suomen Marsalkka myönsi vapauden ristin Mikkelin kaupungille vaakunaan liitettäväksi

1945

• Viipurin hiippakunnan piispanistuin sijoitettiin Mikkeliin ja Viipurin hiippakunnnan nimi muutettiin Mikkelin hiippakunnaksi.

1946

• Suur-Savon Sähkö Oy perustettiin
• Mikkelin apuhoitajakurssit alkoivat. Vuonna 1971 aloitti toimintansa Mikkelin sairaanhoitokoulu (nyk. Mikkelin sairaanhoito-oppilaitos)
• Tanskan Vejlestä ja Norjan Moldesta tuli Mikkelin ystävyyskaupunkeja

1949

• Mikkelin ortodoksinen seurakunta perustettiin

1951

• säännöllinen reittilentoliikenne aloitettiin Mikkeliin
• Mikkeli-Seura perustettiin

1952

• Mikkelin maakunta-arkisto siirtyi välivaiheiden jälkeen Mikkeliin Viipurista

1953

• alettiin rakentaa Mikkelin uutta ravirataa ampumaradan pohjoispäähän

1956

• alkaen varuskunta siirtyi Mikkelin vanhalta kasarmialueelta Karkialammelle. Kokonaisuudessaan varuskunta siirtyi Karkialammelle vuonna 1976
• Mikkelin Keskikoulu (nyk. Kalevankankaan yläaste) aloitti toimintansa

1957

• ortodoksinen kirkko rakennettiin Mikkeliin

1960

• Mikkelin musiikkiopisto aloitti toimintansa

1964

• Mikkelin teknillinen koulu aloitti toimintansa
• Venäjän Lugasta tuli Mikkelin ystävyyskaupunki

1967

• Mikkelin maalaiskunnan kunnallinen keskikoulu aloitti toimintansa väliaikaisesti Loukeen kansakoulun tiloissa. Syksyllä 1969 valmistui Rantakylään uusi keski- ja kansalaiskoulurakennus

1968

• Tornimäen laskettelurinne raivattiin
• Mikkelin talouskoulu (nyk. Mikkelin kotitalousoppilaitos) aloitti toimintansa

1970

• ensimmäiset Rapu ja Muikku -festivaalit Mikkelissä

1971

• Mikkelin uimahalli valmistui
• Mikkelin kesäkauppakorkeakoulu aloitti toimintansa

1974

• Mikkelin alueella siirryttiin syksyllä peruskoulujärjestelmään

1976

• Mikkelin kaupungin kirjastotalo valmistui

1978

• Etelä-Savon metsäkoulun Mikkelin toimipaikka aloitti toimintansa

1980

• Helsingin kauppakorkeakoulun pienyrityskeskus aloitti toimintansa Mikkelissä

1981

• Unkarin Békéscabasta tuli Mikkelin ystävyyskaupunki

1982

• jalkaväkimuseo avattiin Mikkelin vanhalla kasarmialueella
• Mikkelin jäähalli valmistui

1983

• Visulahden vahakabinetti ja minimaa avattiin

1985

• Mikkelin kaupungin ja maalaiskunnan välinen osaliitos lähes kolminkertaisti kaupungin pinta-alan. Liitoksen jälkeen kaupungin pinta-ala oli 88,6 neliökilometriä ja asukasluku oli 31 442

1986

• Mikkelin pamaus - Helsingin Jakomäestä alkanut panttivankivälikohtaus päättyi Mikkelin Maaherrankadulla, kun pattivankeja ottanut pankkiryöstäjä räjäytti auton, jossa hänen lisäkseen oli yksi panttivanki, sekä ryöstäjä että panttivanki saivat surmansa

1987

• Dinosaurock-festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran Visulahdessa

1988

• Konserttitalo Mikael valmistui.
• Otavan sosiaalialan oppilaitos aloitti toimintansa

1989

• Mikkelin maalaiskunnan uusi kunnantalo valmistui

1992

• Mikkelin musiikkijuhlat alkoivat. Vuodesta 1993 lähtien juhlien taiteellisena johtajana on toiminut Mariinski-teatterin johtaja Valeri Gergijev

1995

• Imperial Russian Ballet ensimmäisen kerran Mikkelissä

1997

• lääninhallintouudistuksessa Mikkelin, Kuopion ja Pohjois-Karjalan lääneistä muodostettiin Itä-Suomen lääni, jonka hallintokeskukseksi tuli Mikkeli
• Mikkelin Ammattikorkeakoulun toiminta vakinaistettiin
• Mikkelin Ammatti-instituutti aloitti toimintansa

Lähteet

• Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. 353 s. + kalvopohjia.
• Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. 480 s.
• Mikkelin lääni 150 vuotta. Juhlajulkaisu läänin täyttäessä 150 vuotta. Itä-Suomen Instituutti A:7. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1981. 425 s.
• Mikkelin maalaiskunnan kirja. JYY:n kotiseutusarja N:o 30. Toimittanut Teppo Vihola. Kustantajat Mikkelin maalaiskunta ja maaseurakunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1992. 520 s.
• Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. 708 s.
• Wirilander, Hannele, Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865. Julkaissut Mikkelin maalaiskunta, Mikkelin maaseurakunta. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1982. 707 s.

© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura