Mikkelin maalaiskunnan ja kaupungin ensimmäiset kansakoulut

Vuoden 1866 kansakouluasetus

Suuri muutos suomalaisessa kansanopetuksessa tapahtui, kun Suomen kansakoululaitoksen isäksi nimetyn Uno Cygnaeuksen ym. aloitteesta hyväksyttiin 11.5.1866 Suomen ensimmäinen kansakouluasetus. Toiminta erotettiin kirkon alaisuudesta. Asetuksen mukaan kaupunkeihin piti perustaa kaksiluokkaisia alakansakouluja ja neliluokkaisia yläkansakouluja. Maaseudulla alkeisopetus jäi edelleen kirkon ja kodin hoidettavaksi, eikä kuntia velvoitettu järjestämään mitään opetusta, vaikka se toivottavaa olikin. Maaseudulla alkeisopetusta sai 1800-luvun lopulla yleisesti kirkon ylläpitämässä kiertokoulussa. Vuonna 1898 saatiin maaseudulle koulupiirijako. Tämä merkitsi kunnille koulujen perustamisvelvollisuutta.

Etelä-Savon ensimmäinen kansakoulu perustettiin jo ennen kansakouluasetusta Hirvensalmen Apajalahdelle vuonna 1863. Tämän jälkeen pitäjä toisensa jälkeen pystytti kansakoulun. Mikkelin maalaiskunnan ensimmäiset kansakoulut aloittivat toimintansa vuonna 1870. Kaupungin ensimmäinen kansakoulu perustettiin vuonna 1872.

Mikkelin maalaiskunnan ensimmäiset kansakoulut

Mikkelin pitäjässä 1. päivänä toukokuuta 1868 toimensa alkanut kunnallislautakunta teki kirkossa kokoontuvalle kuntakokoukselle 2.5.1869 esityksen kansakoulun perustamisesta. Mikkelin pitäjän ensimmäinen kansakoulu rakennettiin Linnanmäelle, ja se aloitti toimintansa 1.10.1870. Ensimmäiseksi opettajaksi kouluun valittiin Jyväskylän kansakouluseminaarin läpikäynyt Aleksander Autonen, joka toimi koulun poikaluokkien opettajana vuoteen 1906 saakka. Tyttöluokkien ensimmäisenä opettajana toimi Liisa Wäänänen. Koulun ensimmäisenä toimintavuotena oppilaiksi tuli 17 poikaa ja 3 tyttöä. Oppikirjoiksi hankittiin Barhin Biblian historiaa, Länkelän lukukirjaa ja Aapista sekä muihin aineisiin kirjoja opettajien harkinnan mukaan.

Vuosien mittaan Linnanmäen kansakoululle rakennettiin lisää opetustiloja, oppilasluku lisääntyi ja uusia opettajia valittiin. Linnanmäen kansakoulu toimi Mikkelin maalaiskunnan kouluna vuoden 1930 loppuun, ja vuoden 1931 alusta lukien se siirtyi alueliitoksen kautta Mikkelin kaupungille. Koska koulu oli jo vanha ja huonokuntoinen, lakkautti kaupunki Linnanmäen kansakoulun ja liitti koulupiirin Keskuskansakoulun piiriin.

Samana syksynä Linnanmäen koulun kanssa aloitti toimintansa Suonsaaren vaivaishuoneen kansakoulu siellä asuville orpolapsille. Koulun alkuunpanija oli vaivaishuoneen johtaja Karl Wilhelm Siljander, joka toimi myös koulun ensimmäisenä opettajana. Esimerkiksi vuonna 1871 "Siljander opetti liki 40 turvatonta orpolasta käyttäen kansakoulujen opetustapaa". Syksyllä 1895 koulun pito siirtyi Suonsaaren vaivaistalosta Sutelan pappilaan vuokrahuoneisiin. Samalla koulun uudeksi nimeksi tuli Rahulan koulu. Syksyllä 1917 Rahulan koulun opetustyö pääsi alkamaan uudessa koulurakennuksessa Norolassa.

Mikkelin kaupungin ensimmäinen kansakoulu

Mikkelissä toivottiin 1860-luvun alussa opettajatarseminaaria kaupunkiin, mutta se sijoitettiin Jyväskylään. Myös vuonna 1898 tehtiin Mikkelissä yritys saada uusi naisseminaari kaupunkiin, mutta koska Mikkeli sijaitsi liian lähellä Jyväskylää uusi seminaari perustettiin Hämeenlinnaan.

Kansakoulun perustamista ei kuitenkaan Mikkelissä kiirehditty, sillä täällä toimivat jo köyhäin lasten koulu ja ala-alkeiskoulu. Vasta vuonna 1871 ryhdyttiin toimeen. Asia edistyi, kun Mikkelin rouvasväen yhdistys lahjoitti huomattavan summan rahaa koulutalon ostoon ja köyhien lasten koulunkäynnin avustamiseen sekä hankki koululle opetusvälineistön. Ensimmäiseksi koulutaloksi ostettiin lokakuussa 1871 kauppias Frans Posseniuksen talo Maaherran- ja Savilahdenkatujen kulmasta. Ensimmäiseksi miesopettajaksi kutsuttiin Jyväskylän seminaarista valmistunut Alexander Ramstedt ja naisopettajaksi valittiin samasta seminaarista valmistunut Lovisa Andersin. Koulu avattiin 2.9.1872. Oppilaita ensimmäisenä vuonna oli 49, joista tyttöjä 24 ja poikia 25.

Oppilasmäärän lähes kaksinkertaistuttua ja koulutalon käytyä ahtaaksi päätti kaupunginvaltuusto rakennuttaa vuonna 1887 uuden koulutalon. Sen paikaksi valittiin kaksi rakentamatonta tonttia Naisvuoren etelärinteeltä. Vuonna 1889 valmistuivat arkkitehti A. Loenbomin piirtämät vieläkin pystyssä olevat kaksi puurakennusta, joissa oli yhteensä neljä luokkahuonetta. Vuosina 1955-2000 koulun vanha puinen päärakennus oli Mikkelin kansalaisopiston käytössä. Puurakennus siirtyi 1.8.2000 jälleen vuonna 1992 Päämajakouluksi nimetyn entisen Mikkelin kansakoulun käyttöön. Toinen vanhoista puurakennuksista toimii Päämajakoulun ruokalana.

Mikkelin kaupungin väkiluvun kasvun myötä myös kansakoulun oppilasmäärä kasvoi, ja tästä syystä uuden koulutalon hankkiminen tuli 1800-luvun lopussa ajankohtaiseksi. Arkkitehti Lybeckin piirtämä tiilinen rakennus valmistui vuonna 1902 entisen viereen Polttimo- ja Vuorikatujen kulmaukseen. Vuonna 1911 valmistui arkkitehti N. Mederin piirustusten mukainen alkuperäisen suuruinen lisärakennus. Vuonna 1935 oli jälleen kerran tarpeen suurentaa keskuskansakoulua. Yliarkkitehti Martti Välikankaan suunnittelema uusi osa valmistui vuonna 1937.

Aluksi koululla ei ollut erityistä johtajaa, kun poika- ja tyttökoulut sekä alakoulu olivat erikseen. 1910-luvulla opettajia koulussa oli 12-13. Vasta vuonna 1921 koululle nimitettiin ensimmäinen johtaja, joka oli Kaarlo Lehtonen. Hän oli ollut koulun opettajana jo vuodesta 1882 ja on koulun pitkäaikaisempia opettajia. Hän osallistui myös innokkaasti kaupungin poliittiseen elämään.

Esikaupunkiliitoksessa vuonna 1931 kaupunki sai maalaiskunnalta vuonna 1870 kirkkoherran puustellin maalle perustetun Linnanmäen koulun, J. ja Ida Riipisen lahjoittamalle tontille vuonna 1900 perustetun Lähemäen koulun ja vuonna 1910 perustetun Rouhialan koulun. Oppilasmäärä nousi tässä yhteydessä 399 oppilaasta 933:een.

Lähteet

• Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. s. 388-391.
• Mikkelin kaupungin juhlavuoden näyttely 9.-31.3.1988. Luettelon kirjoittajat: Pirjo Julkunen, Anja Jääskeläinen, Hannu Lähde, Pentti Nousiainen, Raili Veikkanen. Näyttelyn järjestäjä: Mikkelin kaupunki. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1988. s. 22-23.
• Mikkelin lääni 150 vuotta. Juhlajulkaisu läänin täyttäessä 150 vuotta. Itä-Suomen Instituutti A:7. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1981. s. 142-143.
• Mikkelin maalaiskunnan kirja. JYY:n kotiseutusarja N:o 30. Toimittanut Teppo Vihola. Kustantajat Mikkelin maalaiskunta ja maaseurakunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1992. s. 412-416.
• Suomen historian pikkujättiläinen. Päätoimittaja Seppo Zetterberg. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1987. s. 499-500.
• Kansakoulukaskuja

© Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998