Mikkelin yliopistohanke 1910-luvulla

Suomen ensimmäinen yliopisto, Turun akatemia, perustettiin vuonna 1640. Se siirtyi Turun palon jälkeen Helsinkiin vuonna 1828. Seuraavat yliopistot, Åbo Akademi (per. 1919) ja Turun yliopisto (per. 1922), aloittivat toimintansa vasta Suomen itsenäistyttyä. 1910-luvun Suomessa oli kuitenkin jo herännyt hanke uuden yliopiston perustamisesta. Myös jotkut mikkeliläiset innostuivat hankkeesta.

Keväällä 1911 kauppias Edv. Parkkinen esitti Mikkelin kaupunginvaltuustossa keskusteltavaksi, "eikö olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin, että Mikkelin kaupunki tulisi nykyään yleisesti puheena olevan maaseutuyliopiston paikaksi, josta asiasta useat muut kaupungit jo ovat puuhiin ryhtyneet." Seuraavassa valtuuston kokouksessa valittiin "Mikkelin yliopiston perustamista varten asetettu päätoimikunta". Siihen kuuluivat johtajatar Iida Arppe, maisteri M. Kantele, ratamestari A. Rytkönen ja varalle kauppias Edv. Parkkinen.

Toimikunta sai kaupunginvaltuustolta tarvittavat varat selvityksen tekemiseen siitä, mitä edellytyksiä Mikkelillä oli tulla otetuksi huomioon uuden yliopiston paikkaa valitessa. Toimikunnan mukaan siinä vaikuttivat maantieteellisen aseman, asutussuhteiden ja kulkuneuvojen lisäksi myös se aatteellinen ja aineellinen harrastus, mikä yliopistolla tulisi ympäristöönsä nähden olemaan. Asiaa edistämään painettiin lentokirjanen, jossa perusteltiin yliopiston tarpeellisuutta. Lentokirjanen lähetettiin läänin maalais- ja kaupunkikuntien valtuustoille tiedoksi ja kutsuna edustajain valitsemiseksi Mikkelissä pidettävään yhteiseen neuvottelukokoukseen. Lisäksi sanomalehti-ilmoituksilla kutsuttiin edistys- ja valistusseurojen edustajia tähän kokoukseen, ja tiedusteltiin Helsingin yliopiston johtavilta henkilöiltä mielipidettä hankkeen johdosta.

Maakuntayliopiston perustamista pohtinut neuvottelukokous pidettiin Mikkelin yhteiskoulussa 29.-30.7.1911. Kokoukseen osallistuivat Mikkelin maaseurakunnan kirkkoherra, historiantutkijana ja kirjainystävänä tunnettu jumaluusopin tohtori Johan Antero Cederberg, Pieksämäen metsänvartijakoulun johtaja Johan Oskar Peurakoski, kansanedustaja, maanviljelijä August Tanttu Hirvensalmelta, toimittaja Taavetti Viljakainen, ratamestari Aleksanteri Rytkönen ja yhteiskoulunjohtaja Jooseppi Sajaniemi. Kokousta johti ratamestari Rytkönen ja pöytäkirjaa piti johtaja Sajaniemi.

Neuvottelukokous perusteli yliopisto hanketta seuraavasti: "Mikä siis olisikaan kauniimpi kansallinen ajatus, tuuma tehoisampi toteuttaa kuin puheen oleva tieteitten ja taiteitten tyyssija, valon ja valistuksen valtava soihtu Suur-Savon sydämmeen ja keskukseen, joka samalla näyttää olevan maamme keskus." Yliopiston tuli palvella erityisesti itäsuomalaisten tarpeita ja sen yhteyteen olisi perustettava kaikille yliopistoille tärkeä tieteellinen kirjasto. Kokouksessa päätettiinkin, että yliopistoa varten olisi ryhdyttävä toimiin kunnallisen kirjaston ja museon perustamiseksi ja säännöllisten luentosarjojen saamiseksi Mikkeliin.

Ehdotuksen tekijöiden mielestä oli parasta aloittaa suunnitellun yliopiston perustamistyöt ryhtymällä joka vuosi järejstelmällisesti ja mahdollisimman runsaiden määrärahojen turvin kartuttamaan kaupungin ensimmäisen pormestarin Julius Nygrénin alullepanemaa suomenkielisten kirjojen kokoelmaa. Vaatimattoman, pääasiassa kansatajuisia hakuteoksia ja valtion virallisia julkaisuja (valtiopäivien asia- ja pöytäkirjoja liitteineen, tilastoja jne.) sisältävän Suomi-kirjaston liittämistä kansankirjastoon yliopiston kaavailijat pitivät välttämättömänä.

Yliopiston kaavailijat toivoivat uusia kirjoja hankittavan tulevaisuudessa niin , että kirjasto edes "jossain määrin voisi vastata tieteellisiäkin vaatimuksia". Hankkeen esittäjät esittivät myös ylimalkaisen luettelon siitä, millaisia teoksia suunniteltuun tieteelliseen kirjastoon tarvittiin: "Olisi hankittava senaatin ja valtion julkaisut, historiaa ja muuten menneisyyttämme valaisevia teoksia, vanhaa suomalaista kirjallisuutta, aikakauskirjasarjoja, arkistokokoelmia, sanakirjoja, hakemistoja useammalla eri kielellä, mallikokoelmia, kuva- ja karttateoksia, yliopistokirjallisuutta y.m.". Kuten edellä olevasta luettelosta ilmenee Mikkeliin oli tarkoitus perustaa humanistinen yliopisto.

Kirjasto- ja museohanke saivat kokouksesta vauhtia, mutta itse yliopistoasia jäi pian sivuun, eikä sitä enää valtuustossa käsitelty. Ilmeisesti yliopistoa ajaneille oli tullut selväksi, ettei sitä Mikkeliin voida saada. Suur-Savo -lehden toimittajakin totesi neuvottelukokouksen jälkeen, että "Ei tullut esille mitään, mikä olisi siirtänyt asian mielikuvituksen piiristä todellisuuteen. Jos kaunopuheisuus olisi yksin riittänyt, olisi sitä kyllä ollut".

Nykyään Mikkelissä voi suorittaa korkeakoulututkinnon Mikkelin ammattikorkeakoulussa sekä Helsingin kauppakorkeakoulun Kansainvälisessä keskuksessa ja Pienyrityskeskuksessa. Avoimen korkeakoulun opintoja Mikkelissä voi suorittaa useissa eri oppilaitoksissa. Varsinaisesti omaa yliopistoon ei Etelä-Savo ole koskaan saanut.

Lähteet

• Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. s. 392.
• Lakio, Matti, Mikkelin kaupunginvaltuusto 1875-1975. Mikkelin kaupunki. Oy Länsi-Savon kirjapaino, Mikkeli 1975. s. 75.
• Väänänen, Kyösti, Mikkelin kaupunginkirjasto 1864-1964. Mikkelin kaupungin kirjastolautakunta. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1968. s. 49-50.

© Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998