Sakari Topeliuksen kuvaus Mikkelin kaupungista (1873)

Sakari Topelius kirjoittaa vuonna 1873 teoksessa Matkustus Suomessa Mikkelin kaupungista. Hän viittaa kirjoituksessaan paikoitellen tekstin kuvituksena olevaan J. Knutsonin maalaukseen "Kuvaus Mikkelin kaupungista etelä-puolelta" (1873).

Neljännellätoista vuosisadalla ei ollut Savossa enempää kuin yksi ainoa kirkko, ja sitä sanottiin Suur-Savon eli S:t Mikaelin kirkoksi. Saimaan viljavat ja kalaiset rannat olivat jo silloin tiheään asutut, uusia kirkkoja rakennettiin yks toisensa perästä, mutta maakauppa kulki yhä vielä kolmen salmen, Väätämänsalmen, Vuolteensalmen ja Siikasalmen kautta tuohon vanhaan keskuskohtaan. Mikkelin kirkonkylään asetettiin 1743 vuoden rauhan perästä postikonttori sekä raja-tullikamari. Ruotsin hallituksella oli jo silloin aikomus perustaa tähän kaupunkia, mutta tämä aikomus toteutui vasta meidän aikana, jolloin kirjoituksella Maalisk. 7:ltä p:ltä 1838 Mikkelin kaupunki perustettiin Olkkalan ja Maunusalon talojen maalle, syvän Saimaasta maahan tunkeutuvan salmen rannalle.

Mikkeli on siis nuorimpia kaupungeita Suomessa. Sen alku oli nöyrä. Se oli varakas kylä, joka oli saanut ylimaan kaupungin oikeudet ja kaupitteli hevosia, pellavia, viljaa sekä voita markkinoillaan, jotka olivat suurimmat koko Suomessa, Kuopion markkinain perästä. Mutta 1843 muutettiin tänne kuvernöörin asunto Heinolasta, ja v. 1872 perustettiin tähän uusi täydellinen lyseo. Me näemme kaupungin leviävän likeisiltä kukkuloilta alas tuolle suurelle, metsättömälle lakeudelle päin, johonka kasket ovat painaneet poltinmerkin ja jotka aura on vakonut viljaviksi pelloiksi. Katsos noita äärettömiä, yksitoikkoisia lakeuksia, joita vasta tuolla kaukana matalat harjut rajoittavat! Mutta jos nousisimme tuolle kukkulalle, jonne meille näkyisivät Saimaan läntiset selät lakeuksien takaa, silloin näkisimme ettei Mikkelikään ole kauneuden puolesta jäänyt osattomammaksi kuin muu Savon maa.

Arki-enkelin kaupungin toki pitäisi ennen muita olla vahva ja valtava. Kaupunki on kuitenkin liian nuori, että olisi vielä itse sotaa nähnyt. Sen likeisyydessä on kuitenkin Vuolteensalmi, jossa 1788 vuoden sota sai alkunsa, sillä että Hastfehr'in suomalaiset rakuunat, Venäläisiksi puettuna, tekivät päällekarkauksen. Ja 3/4 peninkulmaa täältä on kuuluisa Porrassalmi, jossa Aminoff 500:n Savolaisen kanssa - vasta lopulla tuli Porilaisia ja Pohjalaisia avuksi - Kesäk. 12 ja 13 p. 1789 piti puoltansa 23 tuntia paljoa lukuisampaa vihollista vastaan. Täällä Adlercreutz ja Döbeln leikkasivat ensimmäiset laakerinsa. Koko tuon pitkän taistelun aikana istuivat Mikkelin äidit ja tyttäret Kellovuorella, tykyttävin sydämin katsellen poikiensa ja veljiensä sankaritekoja.

Lähteet

• Topelius, Z. Matkustus Suomessa. Toimittanut Aarni Krohn. Kustannus Oy Littera. Arvi A. Karisto Oy:n Kirjapaino. Hämeenlinna 1984. s. 150-152. (Alkuperäisteos: Suomalaisen Kirjallisuuden-seuran kirjapainossa 1873 Helsingissä)

© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura