Biologia
(→Maitohorsma) |
(→Luonnon hyötykasvit) |
||
| (Näytettyjen versioiden välissä on 24 versiota, jotka ovat 2 eri käyttäjän tekemiä.) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
== Rautakausi - Biologia == | == Rautakausi - Biologia == | ||
=== Luonnon hyötykasvit === | === Luonnon hyötykasvit === | ||
| − | Rautakauden ihminen tunsi villin luonnon hyöty-, lääke- ja syötäväksi kelpaavat kasvit paljon paremmin kuin nykyihminen. Ennen osattiin käyttää luonnon antimia monipuolisemmin hyödyksi, koska se oli selviytymisen kannalta tarpeen. Tosin kasvien käyttö lääkitsemistarkoituksiin perustui vahvasti perimätietoihin ja uskomuksiin, ja tältä osin rautakauden ihmisillä oli paljon virheellisiä käsityksiä. | + | [http://fi.wikipedia.org/wiki/Rautakausi Rautakauden] ihminen tunsi villin luonnon hyöty-, lääke- ja syötäväksi kelpaavat kasvit paljon paremmin kuin nykyihminen. Ennen osattiin käyttää luonnon antimia monipuolisemmin hyödyksi, koska se oli selviytymisen kannalta tarpeen. Tosin kasvien käyttö lääkitsemistarkoituksiin perustui vahvasti [http://fi.wikipedia.org/wiki/Perim%C3%A4tieto perimätietoihin] ja [http://fi.wikipedia.org/wiki/Uskomus uskomuksiin,] ja tältä osin rautakauden ihmisillä oli paljon virheellisiä käsityksiä. |
| + | <br /> | ||
<br /> | <br /> | ||
<br /> | <br /> | ||
| Rivi 9: | Rivi 10: | ||
<br /> | <br /> | ||
<br /> | <br /> | ||
| + | |||
=== Vähemmän käytettyjä marjoja === | === Vähemmän käytettyjä marjoja === | ||
==== Ahomansikka ==== | ==== Ahomansikka ==== | ||
| − | + | [http://fi.wikipedia.org/wiki/Ahomansikka Ahomansikan] marja on parhaimmillaan sellaisenaan. Kuivattua marjaa on joskus käytetty rusinoiden korvikkeena pullassa. Siitä voi tehdä myös yrttijuomaa. Myös ahomansikan nuoret lehdet käyvät kuivattuina teen kaltaisen juoman aineksiksi. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kauppayrtti Kauppayrtti]. | |
<br /> | <br /> | ||
| − | [http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Fragaria_vesca_close-up_4.jpg Ahomansikan kuva] | + | :[http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Fragaria_vesca_close-up_4.jpg Ahomansikan kuva] |
<br /> | <br /> | ||
<br /> | <br /> | ||
| + | |||
==== Juolukka ==== | ==== Juolukka ==== | ||
| − | + | [http://fi.wikipedia.org/wiki/Juolukka Juolukka] sisältää tutkimusten mukaan kymmenkertaisen määrän C-vitamiinia mustikkaan verrattuna! Juolukasta voidaan valmistaa mehuja ja hilloja. Raikkauden tuovien hedelmähappojen puute | |
voidaan korvata pienellä määrällä sitruunamehua. | voidaan korvata pienellä määrällä sitruunamehua. | ||
<br /> | <br /> | ||
| − | [http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Rauschbeeren.jpg Juolukan kuva] | + | :[http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Rauschbeeren.jpg Juolukan kuva] |
<br /> | <br /> | ||
<br /> | <br /> | ||
| + | |||
==== Variksenmarja ==== | ==== Variksenmarja ==== | ||
| − | + | [http://fi.wikipedia.org/wiki/Variksenmarja Variksenmarja] kelpaa hyvin mehumarjaksi. | |
<br /> | <br /> | ||
| − | [http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Empetrum_nigrum_a1.jpg Variksenmarjan kuva] | + | :[http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Empetrum_nigrum_a1.jpg Variksenmarjan kuva] |
<br /> | <br /> | ||
<br /> | <br /> | ||
| + | |||
==== Kataja ==== | ==== Kataja ==== | ||
| − | Katajan käytöstä parhaiten tunnetaan puuaineksen käyttö pienesineiden valmistuksessa. Katajanjuuret ovat olleet punonnan raaka-aineena. Neulasia etenkin nuoria vuosikasvuja voi | + | [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kataja Katajan] käytöstä parhaiten tunnetaan puuaineksen käyttö pienesineiden valmistuksessa. Katajanjuuret ovat olleet punonnan raaka-aineena. Neulasia etenkin nuoria vuosikasvuja voi |
| − | käyttää haudutetun yrttijuoman ainesosana. Havuilla saa kalan ja lihan savustukseen vähän erilaista aromia. Katajanmarja on monikäyttöinen maustemarja. | + | käyttää haudutetun yrttijuoman ainesosana. Havuilla saa kalan ja lihan savustukseen vähän erilaista aromia. Katajanmarja on monikäyttöinen maustemarja. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kauppayrtti Kauppayrtti]. |
<br /> | <br /> | ||
| − | [http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Juniperus_communis_Parco_nazionale_del_Gran_Sasso.jpg Katajan kuva] | + | :[http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Juniperus_communis_Parco_nazionale_del_Gran_Sasso.jpg Katajan kuva] |
<br /> | <br /> | ||
<br /> | <br /> | ||
| + | |||
==== Pihlaja ==== | ==== Pihlaja ==== | ||
| − | + | [http://fi.wikipedia.org/wiki/Pihlajat Pihlajan] lehdet kerätään kesällä ennen puun kukintaa. Lehdet kuivataan. Pihlajan lehtien keräämiseen tulee aina olla maanomistajan lupa. Pihlajanmarjoista voi valmistaa mehua, hyytelöä tai hilloa. Marjat ovat parhaimmillaan ensipakkasten jälkeen. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kauppayrtti Kauppayrtti]. | |
<br /> | <br /> | ||
| − | [http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Rowanberries_in_late_August_2004_in_Helsinki.jpg Pihlajan kuva] | + | :[http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Rowanberries_in_late_August_2004_in_Helsinki.jpg Pihlajan kuva] |
<br /> | <br /> | ||
<br /> | <br /> | ||
<br /> | <br /> | ||
<br /> | <br /> | ||
| + | |||
=== Hyötykasveja === | === Hyötykasveja === | ||
==== Kanerva ==== | ==== Kanerva ==== | ||
| − | Kanervan kukat kuivataan ja käytettäessä haudutetaan teen tapaan kuumassa vedessä. Juomalla sanotaan olevan lievästi rauhoittava vaikutus. Entisaikaan kanervaa on käytetty esim. vuoteiden pehmikkeeksi, luutatarpeiksi, vispilöihin, juuriharjoihin, kasvivärinä ja nahan parkitsemisessa. | + | [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kanerva Kanervan] kukat kuivataan ja käytettäessä haudutetaan teen tapaan kuumassa vedessä. Juomalla sanotaan olevan lievästi rauhoittava vaikutus. Entisaikaan kanervaa on käytetty esim. vuoteiden pehmikkeeksi, luutatarpeiksi, vispilöihin, juuriharjoihin, kasvivärinä ja nahan parkitsemisessa. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kauppayrtti Kauppayrtti]. |
<br /> | <br /> | ||
| − | [http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Calluna_vulgaris_1.jpg Kanervan kuva] | + | :[http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Calluna_vulgaris_1.jpg Kanervan kuva] |
<br /> | <br /> | ||
<br /> | <br /> | ||
| + | |||
==== Koivu ==== | ==== Koivu ==== | ||
| − | Koivua voi hyödyntää varsin monin tavoin. Koivun mahla kelpaa ravinnoksi aikaisin keväällä. Siitä voidaan tehdä siirappia, viiniä ja etikkaa. Nuoret lehdet maustavat ruokia persiljan ja tillin tapaan. Lehtiä voi myös käyttää salaatteihin ja voileipien päälle. Tuohesta on kaskiviljelynaikaan ja myöhemminkin tehty jos jonkinlaista esinettä ja tarvekalua. Vielä rautakaudella koivun tuohella on katettu taloja. Koivupuu on arvokasta puumateriaalia, erityisen korkeassa arvossa on visakuviollinen koivupuu. | + | [http://fi.wikipedia.org/wiki/Koivut Koivua] voi hyödyntää varsin monin tavoin. Koivun mahla kelpaa ravinnoksi aikaisin keväällä. Siitä voidaan tehdä siirappia, viiniä ja etikkaa. Nuoret lehdet maustavat ruokia persiljan ja tillin tapaan. Lehtiä voi myös käyttää salaatteihin ja voileipien päälle. Tuohesta on kaskiviljelynaikaan ja myöhemminkin tehty jos jonkinlaista esinettä ja tarvekalua. Vielä rautakaudella koivun tuohella on katettu taloja. Koivupuu on arvokasta puumateriaalia, erityisen korkeassa arvossa on visakuviollinen koivupuu. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kauppayrtti Kauppayrtti]. |
<br /> | <br /> | ||
| − | [http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Illustration_Betula_pendula0.jpg Koivun osat] | + | :[http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Illustration_Betula_pendula0.jpg Koivun osat] |
<br /> | <br /> | ||
<br /> | <br /> | ||
| + | |||
==== Kuusi ==== | ==== Kuusi ==== | ||
| − | Kuusesta voi kerätä nuoria pehmeitä vuosikasvaimia ns. kerkkiä. Ne soveltuvat yrttijuoman aineeksi. Huom! Puiden vuosikasvaimien kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin, ja on siten sallittua vain maanomistajan luvalla. Entisaikaan on ollut tapana pureskella vanhan kovettuneen pihkan suussa muodostamaa pihkamälliä. | + | [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuusi Kuusesta] voi kerätä nuoria pehmeitä vuosikasvaimia ns. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuusenkerkk%C3%A4 kerkkiä.] Ne soveltuvat yrttijuoman aineeksi. Huom! Puiden [http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:vuosikasvain vuosikasvaimien] kerääminen ei kuulu [http://fi.wikipedia.org/wiki/Jokamiehenoikeus jokamiehen oikeuksiin,] ja on siten sallittua vain maanomistajan luvalla. Entisaikaan on ollut tapana pureskella vanhan kovettuneen [http://fi.wikipedia.org/wiki/Pihka pihkan] suussa muodostamaa pihkamälliä. |
<br /> | <br /> | ||
| − | [http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Kuusk_Keila-Paldiski_rdt_%C3%A4%C3%A4res.jpg | + | :[http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Kuusk_Keila-Paldiski_rdt_%C3%A4%C3%A4res.jpg Kuusen kuva] |
<br /> | <br /> | ||
<br /> | <br /> | ||
| + | |||
==== Maitohorsma ==== | ==== Maitohorsma ==== | ||
| + | Juuri maasta nousseita, vielä lehdettömiä (myös maanalaisia), [http://fi.wikipedia.org/wiki/Verso versoja] voi käyttää [http://fi.wikipedia.org/wiki/Parsa parsan] tapaan tai ne voi silputa salaattiin. Nuoria lehtiä voidaan myös käyttää salaattiin - teeksi tuoreena tai kuivattuna. Samoin nuoret lehdet sopivat käytettäväksi viherjauhoon ja leipä- ja sämpylätaikinaan. Vanhemmat lehdet ovat sitkeitä ja kitkeriä. Kuivattuja juuria on käytetty kahvinkorvikkeena. Hunaja on kevyttä ja miedonmakuista. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kauppayrtti Kauppayrtti]. | ||
<br /> | <br /> | ||
| − | + | :[http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Maitohorsma_%28Epilobium_angustifolium%29.JPG Maitohorsman kuva] | |
| − | + | ||
| − | [http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Maitohorsma_%28Epilobium_angustifolium%29.JPG Maitohorsman kuva] | + | |
<br /> | <br /> | ||
<br /> | <br /> | ||
==== Mänty ==== | ==== Mänty ==== | ||
| − | Männyn uusimmasta vuosikasvusta voi valmistaa yrttijuomaa. Historian saatossa männyn nilakerros eli pettu on pitänyt savolaisenkin kansan hengissä vaikeina aikoina. Männyn juuria voi käyttää punonnassa. Myös kasvivärjäykseen männystä sopii kävyt ja neulaset. | + | [http://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4nty Männyn] uusimmasta [http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:vuosikasvain vuosikasvusta] voi valmistaa yrttijuomaa. Historian saatossa männyn [http://fi.wikipedia.org/wiki/Nila nilakerros] eli [http://fi.wikipedia.org/wiki/Pettu pettu] on pitänyt savolaisenkin kansan hengissä vaikeina aikoina. Männyn [http://fi.wikipedia.org/wiki/Juuri juuria] voi käyttää punonnassa. Myös kasvivärjäykseen männystä sopii [http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4py kävyt] ja [http://fi.wikipedia.org/wiki/Neulanen neulaset.] [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kauppayrtti Kauppayrtti]. |
<br /> | <br /> | ||
| − | [http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Pinus_sylvestris_-_borovice_lesn%C3%AD.JPG?uselang=fi Männyn kuva] | + | :[http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Pinus_sylvestris_-_borovice_lesn%C3%AD.JPG?uselang=fi Männyn kuva] |
<br /> | <br /> | ||
<br /> | <br /> | ||
==== Nokkonen ==== | ==== Nokkonen ==== | ||
| − | Pinaatin tapaan käytettynä nokkosta pidetään erittäin maukkaana. Nokkosesta kerätään nuoret versot tai lehdet. Yrttijuomassa ne myös menevät. Nokkonen sisältää runsaasti C-vitamiinia. Lisäksi siinä on monia muita hyödyllisiä aineksia. Vanha kansa on tiennyt sen, että nokkoseen käärityt kalat eivät pilaannu niin nopeasti. Se johtuu poltinkarvojen muurahaishaposta. Nokkosen juurakot tuottavat keltaista väriainetta kasvivärjäykseen. Monipuolisen nokkosen kuidut ovat vahvoja. Niinpä nokkosesta on valmistettu lankaa ja langasta kudottu kangasta. | + | [http://fi.wikipedia.org/wiki/Pinaatti Pinaatin] tapaan käytettynä nokkosta pidetään erittäin maukkaana. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Nokkonen Nokkosesta] kerätään nuoret versot tai lehdet. Yrttijuomassa ne myös menevät. Nokkonen sisältää runsaasti [http://fi.wikipedia.org/wiki/C-vitamiini C-vitamiinia.] Lisäksi siinä on monia muita hyödyllisiä aineksia. Vanha kansa on tiennyt sen, että nokkoseen käärityt kalat eivät pilaannu niin nopeasti. Se johtuu poltinkarvojen [http://fi.wikipedia.org/wiki/Muurahaishappo muurahaishaposta.] Nokkosen juurakot tuottavat keltaista väriainetta kasvivärjäykseen. Monipuolisen nokkosen kuidut ovat vahvoja. Niinpä nokkosesta on valmistettu lankaa ja langasta kudottu kangasta. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kauppayrtti Kauppayrtti]. |
<br /> | <br /> | ||
| − | [http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Brennnessel_1.JPG Nokkosen kuva] | + | :[http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Brennnessel_1.JPG Nokkosen kuva] |
<br /> | <br /> | ||
<br /> | <br /> | ||
| + | |||
==== Voikukka ==== | ==== Voikukka ==== | ||
| − | Voikukka on syötävää ja käyttökelpoista kaikilta osiltaan. Juuria voidaan käyttää keittoihin, patoihin ja muhennoksiin. Perinteisin juurten käyttömuoto on ollut korvikekahvina käyttäminen. Voikukan lehdet sopivat salaattiin sellaisenaan. | + | [http://fi.wikipedia.org/wiki/Voikukka Voikukka] on syötävää ja käyttökelpoista kaikilta osiltaan. Juuria voidaan käyttää keittoihin, patoihin ja muhennoksiin. Perinteisin juurten käyttömuoto on ollut korvikekahvina käyttäminen. Voikukan lehdet sopivat salaattiin sellaisenaan. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kauppayrtti Kauppayrtti]. |
<br /> | <br /> | ||
[http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c9/Taraxacum_sect._Ruderalia_april_2005.jpg Voikukan kuva] | [http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c9/Taraxacum_sect._Ruderalia_april_2005.jpg Voikukan kuva] | ||
| Rivi 92: | Rivi 102: | ||
<br /> | <br /> | ||
<br /> | <br /> | ||
| + | |||
== Jokamiehen oikeudet == | == Jokamiehen oikeudet == | ||
[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=48853&lan=fi Tiivistetysti:] | [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=48853&lan=fi Tiivistetysti:] | ||
| Rivi 110: | Rivi 121: | ||
<br /> | <br /> | ||
<br /> | <br /> | ||
| − | [[Category:Rautakausi | + | [[Category:Rautakausi 5. lk.]] |
Nykyinen versio 14. maaliskuuta 2013 kello 10.14
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Rautakausi - Biologia
[muokkaa] Luonnon hyötykasvit
Rautakauden ihminen tunsi villin luonnon hyöty-, lääke- ja syötäväksi kelpaavat kasvit paljon paremmin kuin nykyihminen. Ennen osattiin käyttää luonnon antimia monipuolisemmin hyödyksi, koska se oli selviytymisen kannalta tarpeen. Tosin kasvien käyttö lääkitsemistarkoituksiin perustui vahvasti perimätietoihin ja uskomuksiin, ja tältä osin rautakauden ihmisillä oli paljon virheellisiä käsityksiä.
KERÄTESSÄ ON HUOMIOITAVA JOKAMIEHEN OIKEUDET!
[muokkaa] Vähemmän käytettyjä marjoja
[muokkaa] Ahomansikka
Ahomansikan marja on parhaimmillaan sellaisenaan. Kuivattua marjaa on joskus käytetty rusinoiden korvikkeena pullassa. Siitä voi tehdä myös yrttijuomaa. Myös ahomansikan nuoret lehdet käyvät kuivattuina teen kaltaisen juoman aineksiksi. Kauppayrtti.
[muokkaa] Juolukka
Juolukka sisältää tutkimusten mukaan kymmenkertaisen määrän C-vitamiinia mustikkaan verrattuna! Juolukasta voidaan valmistaa mehuja ja hilloja. Raikkauden tuovien hedelmähappojen puute
voidaan korvata pienellä määrällä sitruunamehua.
[muokkaa] Variksenmarja
Variksenmarja kelpaa hyvin mehumarjaksi.
[muokkaa] Kataja
Katajan käytöstä parhaiten tunnetaan puuaineksen käyttö pienesineiden valmistuksessa. Katajanjuuret ovat olleet punonnan raaka-aineena. Neulasia etenkin nuoria vuosikasvuja voi
käyttää haudutetun yrttijuoman ainesosana. Havuilla saa kalan ja lihan savustukseen vähän erilaista aromia. Katajanmarja on monikäyttöinen maustemarja. Kauppayrtti.
[muokkaa] Pihlaja
Pihlajan lehdet kerätään kesällä ennen puun kukintaa. Lehdet kuivataan. Pihlajan lehtien keräämiseen tulee aina olla maanomistajan lupa. Pihlajanmarjoista voi valmistaa mehua, hyytelöä tai hilloa. Marjat ovat parhaimmillaan ensipakkasten jälkeen. Kauppayrtti.
[muokkaa] Hyötykasveja
[muokkaa] Kanerva
Kanervan kukat kuivataan ja käytettäessä haudutetaan teen tapaan kuumassa vedessä. Juomalla sanotaan olevan lievästi rauhoittava vaikutus. Entisaikaan kanervaa on käytetty esim. vuoteiden pehmikkeeksi, luutatarpeiksi, vispilöihin, juuriharjoihin, kasvivärinä ja nahan parkitsemisessa. Kauppayrtti.
[muokkaa] Koivu
Koivua voi hyödyntää varsin monin tavoin. Koivun mahla kelpaa ravinnoksi aikaisin keväällä. Siitä voidaan tehdä siirappia, viiniä ja etikkaa. Nuoret lehdet maustavat ruokia persiljan ja tillin tapaan. Lehtiä voi myös käyttää salaatteihin ja voileipien päälle. Tuohesta on kaskiviljelynaikaan ja myöhemminkin tehty jos jonkinlaista esinettä ja tarvekalua. Vielä rautakaudella koivun tuohella on katettu taloja. Koivupuu on arvokasta puumateriaalia, erityisen korkeassa arvossa on visakuviollinen koivupuu. Kauppayrtti.
[muokkaa] Kuusi
Kuusesta voi kerätä nuoria pehmeitä vuosikasvaimia ns. kerkkiä. Ne soveltuvat yrttijuoman aineeksi. Huom! Puiden vuosikasvaimien kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin, ja on siten sallittua vain maanomistajan luvalla. Entisaikaan on ollut tapana pureskella vanhan kovettuneen pihkan suussa muodostamaa pihkamälliä.
[muokkaa] Maitohorsma
Juuri maasta nousseita, vielä lehdettömiä (myös maanalaisia), versoja voi käyttää parsan tapaan tai ne voi silputa salaattiin. Nuoria lehtiä voidaan myös käyttää salaattiin - teeksi tuoreena tai kuivattuna. Samoin nuoret lehdet sopivat käytettäväksi viherjauhoon ja leipä- ja sämpylätaikinaan. Vanhemmat lehdet ovat sitkeitä ja kitkeriä. Kuivattuja juuria on käytetty kahvinkorvikkeena. Hunaja on kevyttä ja miedonmakuista. Kauppayrtti.
[muokkaa] Mänty
Männyn uusimmasta vuosikasvusta voi valmistaa yrttijuomaa. Historian saatossa männyn nilakerros eli pettu on pitänyt savolaisenkin kansan hengissä vaikeina aikoina. Männyn juuria voi käyttää punonnassa. Myös kasvivärjäykseen männystä sopii kävyt ja neulaset. Kauppayrtti.
[muokkaa] Nokkonen
Pinaatin tapaan käytettynä nokkosta pidetään erittäin maukkaana. Nokkosesta kerätään nuoret versot tai lehdet. Yrttijuomassa ne myös menevät. Nokkonen sisältää runsaasti C-vitamiinia. Lisäksi siinä on monia muita hyödyllisiä aineksia. Vanha kansa on tiennyt sen, että nokkoseen käärityt kalat eivät pilaannu niin nopeasti. Se johtuu poltinkarvojen muurahaishaposta. Nokkosen juurakot tuottavat keltaista väriainetta kasvivärjäykseen. Monipuolisen nokkosen kuidut ovat vahvoja. Niinpä nokkosesta on valmistettu lankaa ja langasta kudottu kangasta. Kauppayrtti.
[muokkaa] Voikukka
Voikukka on syötävää ja käyttökelpoista kaikilta osiltaan. Juuria voidaan käyttää keittoihin, patoihin ja muhennoksiin. Perinteisin juurten käyttömuoto on ollut korvikekahvina käyttäminen. Voikukan lehdet sopivat salaattiin sellaisenaan. Kauppayrtti.
Voikukan kuva
[muokkaa] Jokamiehen oikeudet
[muokkaa] Tärkeimmät ohjeet luonnonantimien hyödyntämiseen
- Älä koskaan kerää tuntemattomia kasveja tai sieniä.
- Älä sekoita eri käyttöön tarkoitettuja yrttejä.
- Älä kerää 50-100 m lähempää maantietä.
- Älä kerää kaupunkien ja taajamien keskustoista.
- Älä kerää teollisuuslaitosten tai muiden mahdollisten saastelähteiden läheltä.
- Älä kerää torjunta-ainein käsitellyltä alueelta.
- Anna kasvillekin mahdollisuus säilyä hengissä. Älä siis riivi kasviyksilöä esim lehdettömäksi.
- Noudata jokamiehen oikeuksia.
