Kirjaudu sisään Rautakausi Biologia Hyötykasvit Oppilasohje

Seutuwiki
Versioiden väliset erot
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(Ak: Sivu tyhjennettiin)
 
(Näytettyjen versioiden välissä on 23 versiota, jotka ovat yhden käyttäjän tekemiä.)
Rivi 1: Rivi 1:
Rautakausi - Biologia
 
  
Luonnon hyötykasvit
 
Rautakauden ihminen tunsi villin luonnon hyöty-, lääke- ja syötäväksi kelpaavat kasvit paljon
 
paremmin kuin nykyihminen. Ennen osattiin käyttää luonnon antimia monipuolisemmin hyödyksi,
 
koska se oli selviytymisen kannalta tarpeen. Tosin kasvien käyttö lääkitsemistarkoituksiin perustui
 
vahvasti perimätietoihin ja uskomuksiin, ja tältä osin rautakauden ihmisillä oli paljon virheellisiä
 
käsityksiä.
 
 
Vähemmän käytettyjä marjoja:
 
Ahomansikka
 
Marja on parhaimmillaan sellaisenaan. Kuivattua marjaa on joskus käytetty rusinoiden korvikkeena
 
pullassa. Siitä voi tehdä myös yrttijuomaa. Myös ahomansikan nuoret lehdet käyvät kuivattuina
 
teen kaltaisen juoman aineksiksi.
 
Ahomansikan kuva
 
 
Juolukka
 
Sisältää tutkimusten mukaan kymmenkertaisen määrän C-vitamiinia mustikkaan verrattuna!
 
Juolukasta voidaan valmistaa mehuja ja hilloja. Raikkauden tuovien hedelmähappojen puute
 
voidaan korvata pienellä määrällä sitruunamehua.
 
Juolukan kuva
 
 
Variksenmarja
 
Kelpaa hyvin mehumarjaksi.
 
Variksenmarjan kuva
 
 
Kataja
 
Katajan käytöstä parhaiten tunnetaan puuaineksen käyttö pienesineiden valmistuksessa.
 
Katajanjuuret ovat olleet punonnan raaka-aineena. Neulasia etenkin nuoria vuosikasvuja voi
 
käyttää haudutetun yrttijuoman ainesosana. Havuilla saa kalan ja lihan savustukseen vähän
 
erilaista aromia. Katajanmarja on monikäyttöinen maustemarja.
 
Katajan kuva
 
 
Pihlaja
 
Pihlajanlehdet kerätään kesällä ennen puun kukintaa. Lehdet kuivataan. Pihlajan lehtien
 
keräämiseen tulee aina olla maanomistajan lupa. Pihlajanmarjoista voi valmistaa mehua, hyytelöä
 
tai hilloa. Marjat ovat parhaimmillaan ensipakkasten jälkeen.
 
Pihlajan kuva
 
 
Hyötykasveja
 
Kanerva
 
Kanervan kukat kuivataan ja käytettäessä haudutetaan teen tapaan kuumassa vedessä. Juomalla
 
sanotaan olevan lievästi rauhoittava vaikutus. Entisaikaan kanervaa on käytetty esim. vuoteiden
 
pehmikkeeksi, luutatarpeiksi, vispilöihin, juuriharjoihin, kasvivärinä ja nahan parkitsemisessa.
 
Kanervan kuva
 
 
Koivu
 
Koivua voi hyödyntää varsin monin tavoin. Koivun mahla kelpaa ravinnoksi aikaisin keväällä.
 
Siitä voidaan tehdä siirappia, viiniä ja etikkaa. Nuoret lehdet maustavat ruokia persiljan ja
 
tillin tapaan. Lehtiä voi myös käyttää salaatteihin ja voileipien päälle. Tuohesta on kaskiviljelyn
 
aikaan ja myöhemminkin tehty jos jonkinlaista esinettä ja tarvekalua. Vielä rautakaudella koivun
 
tuohella on katettu taloja. Koivupuu on arvokasta puumateriaalia, erityisen korkeassa arvossa on
 
visakuviollinen koivupuu.
 
Koivun osat
 
 
Kuusi
 
Kuusesta voi kerätä nuoria pehmeitä vuosikasvaimia ns. kerkkiä. Ne soveltuvat yrttijuoman
 
aineeksi. Huom! Puiden vuosikasvaimien kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin, ja on siten
 
sallittua vain maanomistajan luvalla. Entisaikaan on ollut tapana pureskella vanhan kovettuneen
 
pihkan suussa muodostamaa pihkamälliä.
 
Kuusi
 
 
Maitohorsma
 
Mänty
 
Männyn uusimmasta vuosikasvusta voi valmistaa yrttijuomaa. Historian saatossa männyn
 
nilakerros eli pettu on pitänyt savolaisenkin kansan hengissä vaikeina aikoina. Männyn juuria voi
 
käyttää punonnassa. Myös kasvivärjäykseen männystä sopii kävyt ja neulaset.
 
Maitohorsman kuva
 
 
Nokkonen
 
Pinaatin tapaan käytettynä nokkosta pidetään erittäin maukkaana. Nokkosesta kerätään nuoret
 
versot tai lehdet. Yrttijuomassa ne myös menevät. Nokkonen sisältää runsaasti C-vitamiinia. Lisäksi
 
siinä on monia muita hyödyllisiä aineksia. Vanha kansa on tiennyt sen, että nokkoseen käärityt
 
kalat eivät pilaannu niin nopeasti. Se johtuu poltinkarvojen muurahaishaposta. Nokkosen juurakot
 
tuottavat keltaista väriainetta kasvivärjäykseen. Monipuolisen nokkosen kuidut ovat vahvoja.
 
Niinpä nokkosesta on valmistettu lankaa ja langasta kudottu kangasta.
 
Nokkosen kuva
 
 
Voikukka
 
Voikukka on syötävää ja käyttökelpoista kaikilta osiltaan. Juuria voidaan käyttää keittoihin,
 
patoihin ja muhennoksiin. Perinteisin juurten käyttömuoto on ollut korvikekahvina käyttäminen.
 
Voikukan lehdet sopivat salaattiin sellaisenaan.
 
Voikukan kuva
 
 
Huom. jokamiehen oikeudet!
 
 
Tiivistetysti:
 
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=48853&lan=fi
 
 
Tarkemmin:
 
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=25601&lan=fi
 
 
Tärkeimmät ohjeet luonnonantimien hyödyntämiseen.
 
# 1. Älä koskaan kerää tuntemattomia kasveja tai sieniä.
 
# 2. Älä sekoita eri käyttöön tarkoitettuja yrttejä.
 
# 3. Älä kerää 50-100 m lähempää maantietä.
 
# 4. Älä kerää kaupunkien ja taajamien keskustoista.
 
# 5. Älä kerää teollisuuslaitosten tai muiden mahdollisten saastelähteiden läheltä.
 
# 6. Älä kerää torjunta-ainein käsitellyltä alueelta.
 
# 7. Anna kasvillekin mahdollisuus säilyä hengissä. Älä siis riivi kasviyksilöä esim lehdettömäksi.
 
# 8. Noudata jokamiehen oikeuksia.
 
<br />
 
<br />
 
[[Category:Rautakausi 5. lk.]]
 

Nykyinen versio 19. marraskuuta 2012 kello 15.16

Henkilökohtaiset työkalut
Vipuvoimaa EU:lta
Vipuvoimaa EU:lta

Mikkelin seudun
kulttuuriperintöohjelma