Kivikautiset löydöt

Seutuwiki
Versioiden väliset erot
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(Ak: Uusi sivu: <br /> <br /> Ensimmäisten esihistoriallisten löytöjen perusteella Savossa arvellaan ihmisiä olleen jo 8000-8500 vuotta sitten. Suurin osa kivikautisista löydöistä Mikkelin ...)
 
Rivi 1: Rivi 1:
<br />
 
 
<br />
 
<br />
 
Ensimmäisten esihistoriallisten löytöjen perusteella Savossa arvellaan ihmisiä olleen jo 8000-8500 vuotta sitten. Suurin osa kivikautisista löydöistä Mikkelin seudulla on ns. kampakeraamiselta kaudelta noin 4000-2000 eKr. Kampakeramiikan nimi tulee saviastioiden kampamaisesta koristekuvioinnista. Kivikaudelta peräisin olevia muinaisjäännöksiä Mikkelin pitäjästä on löydetty melko vähän. Suurin osa Mikkelin pitäjän alueen löydöistä kertovat asuinpaikkakulttuurista. Täältä on löydetty lähinnä talttoja, kirveitä ja saviastioiden palasia.
 
Ensimmäisten esihistoriallisten löytöjen perusteella Savossa arvellaan ihmisiä olleen jo 8000-8500 vuotta sitten. Suurin osa kivikautisista löydöistä Mikkelin seudulla on ns. kampakeraamiselta kaudelta noin 4000-2000 eKr. Kampakeramiikan nimi tulee saviastioiden kampamaisesta koristekuvioinnista. Kivikaudelta peräisin olevia muinaisjäännöksiä Mikkelin pitäjästä on löydetty melko vähän. Suurin osa Mikkelin pitäjän alueen löydöistä kertovat asuinpaikkakulttuurista. Täältä on löydetty lähinnä talttoja, kirveitä ja saviastioiden palasia.
 
+
<br />
 +
<br />
 
Irtolöytöjen lisäksi Mikkelin pitäjässä on säilynyt jäännöksiä muinaisista asuinpaikoistakin. Esimerkiksi Rouhialasta löydettiin vuonna 1938 kivikautisen asuinpaikan jätteitä. Myöhemmin merkkejä kivikautisista asuinpaikoista on löydetty mm. Varsavuoresta, Kyyhkylänniemen kylästä ja Tuukkalan kylästä. Yleensä merkit kivikautisesta asutuksesta ovat löytyneet sattumalta. Kampakeraamiselta kaudelta ei Mikkelin lähistöllä tunneta hautoja, jotka selventäisivät tuosta ajasta saatua kuvaa. Löytöjen niukkuuteen on saattanut myös vaikuttaa se, että kaikkein vanhimmat asuinpaikat ovat mahdollisesti hävinneet täysin jäätyään ennen Vuoksen puhkeamista rannoille levinneen tulvaveden alle.
 
Irtolöytöjen lisäksi Mikkelin pitäjässä on säilynyt jäännöksiä muinaisista asuinpaikoistakin. Esimerkiksi Rouhialasta löydettiin vuonna 1938 kivikautisen asuinpaikan jätteitä. Myöhemmin merkkejä kivikautisista asuinpaikoista on löydetty mm. Varsavuoresta, Kyyhkylänniemen kylästä ja Tuukkalan kylästä. Yleensä merkit kivikautisesta asutuksesta ovat löytyneet sattumalta. Kampakeraamiselta kaudelta ei Mikkelin lähistöllä tunneta hautoja, jotka selventäisivät tuosta ajasta saatua kuvaa. Löytöjen niukkuuteen on saattanut myös vaikuttaa se, että kaikkein vanhimmat asuinpaikat ovat mahdollisesti hävinneet täysin jäätyään ennen Vuoksen puhkeamista rannoille levinneen tulvaveden alle.
 
+
<br />
 +
<br />
 
Savon merkittävimpiin muinaisjäännöksiin kuuluvat kalliomaalaukset. Niistä tärkeimmät ovat arkeologi Pekka Sarvaksen vuonna 1968 Ristiinan Astuvansalmelta löytämät. Ne on maalattu todennäköisesti useiden satojen vuosien aikana noin 3000-2500 eKr. Myös muualta Savosta kalliomaalauksia on löydetty. Mikkelin maalaiskunnassa kalliomaalauksia on Verijärvellä.
 
Savon merkittävimpiin muinaisjäännöksiin kuuluvat kalliomaalaukset. Niistä tärkeimmät ovat arkeologi Pekka Sarvaksen vuonna 1968 Ristiinan Astuvansalmelta löytämät. Ne on maalattu todennäköisesti useiden satojen vuosien aikana noin 3000-2500 eKr. Myös muualta Savosta kalliomaalauksia on löydetty. Mikkelin maalaiskunnassa kalliomaalauksia on Verijärvellä.
 
+
<br />
 
+
<br />
Lähteet:
+
<br />
 +
'''Lähteet:'''
  
 
Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. s. 5-15.
 
Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. s. 5-15.
Rivi 16: Rivi 18:
  
 
Wirilander, Hannele, Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865. Julkaissut Mikkelin maalaiskunta, Mikkelin maaseurakunta. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1982. s. 20-25.
 
Wirilander, Hannele, Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865. Julkaissut Mikkelin maalaiskunta, Mikkelin maaseurakunta. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1982. s. 20-25.
 
+
<br />
 
+
<br />
Linkit:
+
<br />
 +
'''Linkit:'''
  
 
Ristiinan Astuvansalmen kalliomaalauksista on perinpohjainen selvitys Internet-osoitteessa: http://www.internetix.fi/tutkimus/muinaistaide/astuvansalmi/index.htm
 
Ristiinan Astuvansalmen kalliomaalauksista on perinpohjainen selvitys Internet-osoitteessa: http://www.internetix.fi/tutkimus/muinaistaide/astuvansalmi/index.htm
  
 
Verijärven kalliomaalaukset
 
Verijärven kalliomaalaukset
 
+
<br />
 
+
<br />
 
+
<br />
 
© Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998  
 
© Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998  
 +
<br />
 
<br />
 
<br />
 
<br />
 
<br />
 
[[Category:Esihistoriaa]]
 
[[Category:Esihistoriaa]]

Versio 5. maaliskuuta 2013 kello 09.13


Ensimmäisten esihistoriallisten löytöjen perusteella Savossa arvellaan ihmisiä olleen jo 8000-8500 vuotta sitten. Suurin osa kivikautisista löydöistä Mikkelin seudulla on ns. kampakeraamiselta kaudelta noin 4000-2000 eKr. Kampakeramiikan nimi tulee saviastioiden kampamaisesta koristekuvioinnista. Kivikaudelta peräisin olevia muinaisjäännöksiä Mikkelin pitäjästä on löydetty melko vähän. Suurin osa Mikkelin pitäjän alueen löydöistä kertovat asuinpaikkakulttuurista. Täältä on löydetty lähinnä talttoja, kirveitä ja saviastioiden palasia.

Irtolöytöjen lisäksi Mikkelin pitäjässä on säilynyt jäännöksiä muinaisista asuinpaikoistakin. Esimerkiksi Rouhialasta löydettiin vuonna 1938 kivikautisen asuinpaikan jätteitä. Myöhemmin merkkejä kivikautisista asuinpaikoista on löydetty mm. Varsavuoresta, Kyyhkylänniemen kylästä ja Tuukkalan kylästä. Yleensä merkit kivikautisesta asutuksesta ovat löytyneet sattumalta. Kampakeraamiselta kaudelta ei Mikkelin lähistöllä tunneta hautoja, jotka selventäisivät tuosta ajasta saatua kuvaa. Löytöjen niukkuuteen on saattanut myös vaikuttaa se, että kaikkein vanhimmat asuinpaikat ovat mahdollisesti hävinneet täysin jäätyään ennen Vuoksen puhkeamista rannoille levinneen tulvaveden alle.

Savon merkittävimpiin muinaisjäännöksiin kuuluvat kalliomaalaukset. Niistä tärkeimmät ovat arkeologi Pekka Sarvaksen vuonna 1968 Ristiinan Astuvansalmelta löytämät. Ne on maalattu todennäköisesti useiden satojen vuosien aikana noin 3000-2500 eKr. Myös muualta Savosta kalliomaalauksia on löydetty. Mikkelin maalaiskunnassa kalliomaalauksia on Verijärvellä.


Lähteet:

Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. s. 5-15. Kankaanpää, Kaarina - Lahtinen, Salme, Kotiseutuaapinen. 1985. s. 177-179.

Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa, "Esihistorian vuosituhannet Savon alueella". Savon historia I. Esihistorian vuosituhannet ja keskiaika. Kirjoittaneet Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander ja Kauko Pirinen. Toinen kokonaan uudistettu laitos. Kustannuskiila Oy, Kuopio 1988. s. 21-120.

Wirilander, Hannele, Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865. Julkaissut Mikkelin maalaiskunta, Mikkelin maaseurakunta. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1982. s. 20-25.


Linkit:

Ristiinan Astuvansalmen kalliomaalauksista on perinpohjainen selvitys Internet-osoitteessa: http://www.internetix.fi/tutkimus/muinaistaide/astuvansalmi/index.htm

Verijärven kalliomaalaukset


© Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998


Henkilökohtaiset työkalut
Vipuvoimaa EU:lta
Vipuvoimaa EU:lta

Mikkelin seudun
kulttuuriperintöohjelma