Maaherrankatu

Nykyinen versio 22. helmikuuta 2013 kello 12.43

[muokkaa] Mikkelin kaupunki ja Maaherrankatu

Mikkelin läänin perustamisen jälkeen v. 1831 alkoi kiihkeä kiistely läänin keskuksen sijoituspaikasta. Kiistat vaimenivat vasta vuonna 1835, kun keisari määräsi Mikkelin läänin residenssipaikaksi Mikkelin kirkonkylän. Keisari Nikolai I antoi julistuksen Mikkelin kaupungin perustamiseksi 7.3.1838. Mikkelin kaupunki perustettiin Maunukselan talon maille.

Kaupungin ensimmäisen asemakaavan laati maanmittari Claes Gylden, johon muutoksia teki Intendentinkonttorin (nyk. rakennushallituksen edeltäjä) yli-intendentti Carl Ludvig Engel. Tämä, 13.11.1838 hyväksytty asemakaava ja rakennusjärjestys määrittelivät Mikkelin yleisilmeen. Engelin muokkaamassa kaavassa Ristimäen hiekkaharjun itäpuolelle sijoitettu kaupunki sai suorakaiteenmuotoisen, joskin ääriviivoiltaan hiukan epäsäännöllisen muodon. Asemakaava oli tyypillinen empire-ruutukaava, jollaisia laadittiin Suomessa yleisesti 1800-luvulla. Ensimmäisessä asemakaavassa katuverkosto koostui neljästä etelä-pohjoissuuntaisesta ja kuudesta itä-länsisuuntaisesta kadusta. Väljä rakennustapa ja leveät kadut antoivat Mikkelille sen ominaiskuvan, joka säilyi leimallisena sotaan asti.

Maaherrankatu oli ja on edelleen Mikkelin kaupungin keskeisimpiä liike- ja hallintokatuja. Venäjän vallan aikana kadun nimi oli Aleksanterinkatu. Kadun nimi muutettiin Maaherrankaduksi v.1925. Yksi kaupungin vanhimmista julkisista rakennuksista Lääninhallituksen ja -sairaalan kanssa on Maaherrankadun ja Linnankadun kulmauksessa oleva Mikkelin lääninvankila. Hallintoa kadun varrella edustaa v. 1986 valmistunut Mikkelin kaupungin virastotalo. Talvisodan pommituksissa tuhoutui kaupungintalon korttelissa olleet puurakennukset. Tontti oli rakentamatta aina 1980-luvulle asti.

Pommitukset vaurioittuivat rakennuksia myös Molanderinmäellä. Pommituksia voimakkaammin kaupungin ja myös Maaherrankadun ilmeeseen vaikutti 1960- ja 1970-luvun uudet asemakaavat. Matala puutalokaupunki muuttui 1980-luvun puolenväliin mennessä kerrostalokaupungiksi. Jäänteitä puutalokaupungista löytyy Maaherrankatu 40:ssä ja 31:ssä, Tenholankadun ja Maaherrankadun kulmauksessa, Mikonkatu 13:sta sekä Kansankadulla. Ainoa ehjä kokonaisuus on Päämajakoulun ympäristö.