Mikkelin kaupungin asukkaiden ammatteja perustamisen aikoina
(Ak: Uusi sivu: <br /> <br /> Kesällä 1838 paalutettiin ja myytiin uuden kaupungin tontteja, joille koetettiin houkutella ostajia ilmoittamalla Suomen virallisessa lehdessä ja kuuluttamalla kir...) |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | |||
<br /> | <br /> | ||
Kesällä 1838 paalutettiin ja myytiin uuden kaupungin tontteja, joille koetettiin houkutella ostajia ilmoittamalla Suomen virallisessa lehdessä ja kuuluttamalla kirkoissa. Jo ensimmäisenä myyntipäivänä myytiin noin 20 tonttia. Ostajien joukossa olivat mm. lääkäri Lars Petter Annerstén, varatuomari Johan Wilhelm Nygrén, kaksi lääninhallituksen virkamiestä ja useita käsityöläisiä ja kauppiaita esim. lasimestari Himanen, kupariseppä Siiskonen, puuseppä Nygren ja elintarvikekauppias Gustaf Finsk. | Kesällä 1838 paalutettiin ja myytiin uuden kaupungin tontteja, joille koetettiin houkutella ostajia ilmoittamalla Suomen virallisessa lehdessä ja kuuluttamalla kirkoissa. Jo ensimmäisenä myyntipäivänä myytiin noin 20 tonttia. Ostajien joukossa olivat mm. lääkäri Lars Petter Annerstén, varatuomari Johan Wilhelm Nygrén, kaksi lääninhallituksen virkamiestä ja useita käsityöläisiä ja kauppiaita esim. lasimestari Himanen, kupariseppä Siiskonen, puuseppä Nygren ja elintarvikekauppias Gustaf Finsk. | ||
| − | + | <br /> | |
| + | <br /> | ||
Kaupungin porvareiksi hyväksyttiin syksyllä 1838 lasimestari Paavo Himanen, kupariseppä Jaakko Siiskonen, puuseppä Adam Cajander, sorvari Eerik Nyman ja seppä Petter Sawander. Samoihin aikoihin Mikkeli sai ensimmäisen varsinaisen kauppiaansa August Wilhelm Sawanderin, joka oli saanut 1832 kauppiaan oikeudet Lappeenrannassa. | Kaupungin porvareiksi hyväksyttiin syksyllä 1838 lasimestari Paavo Himanen, kupariseppä Jaakko Siiskonen, puuseppä Adam Cajander, sorvari Eerik Nyman ja seppä Petter Sawander. Samoihin aikoihin Mikkeli sai ensimmäisen varsinaisen kauppiaansa August Wilhelm Sawanderin, joka oli saanut 1832 kauppiaan oikeudet Lappeenrannassa. | ||
| − | + | <br /> | |
| + | <br /> | ||
Mikkelissä olleen kestikievarin pitämisoikeudet sai 1842 elintarvikekauppias Gustaf Finsk ja ravintolanpito-oikeudet rantasalmelainen rusthollari Matti Honkanen, joka oli aiemmin jo pitänyt Mikkelissä ravintolaa yhdessä vaimonsa Eevan kanssa. | Mikkelissä olleen kestikievarin pitämisoikeudet sai 1842 elintarvikekauppias Gustaf Finsk ja ravintolanpito-oikeudet rantasalmelainen rusthollari Matti Honkanen, joka oli aiemmin jo pitänyt Mikkelissä ravintolaa yhdessä vaimonsa Eevan kanssa. | ||
| − | + | <br /> | |
| + | <br /> | ||
Jo ennen lääninhallituksen siirtoa Heinolasta Mikkeliin täällä oli vanhastaan postimestari C. G. Skarén, varamaanmittari Carl Georg Lindh ja apteekkarina proviisori E. C. Clouberg. | Jo ennen lääninhallituksen siirtoa Heinolasta Mikkeliin täällä oli vanhastaan postimestari C. G. Skarén, varamaanmittari Carl Georg Lindh ja apteekkarina proviisori E. C. Clouberg. | ||
| − | + | <br /> | |
| + | <br /> | ||
Mikkelin kaupungin ensimmäisistä käsityöläisistä kertoo lähemmin seuraava taulukko: | Mikkelin kaupungin ensimmäisistä käsityöläisistä kertoo lähemmin seuraava taulukko: | ||
| + | <br /> | ||
| + | <br /> | ||
| + | <br /> | ||
| + | '''Käsityöläisiä Mikkelissä vuosina 1839-1844''' | ||
| − | + | '''1839''' | |
| − | + | <br /> | |
| − | + | ||
| − | 1839 | + | |
| − | + | ||
- suutari Isaac Junell (Kalajoelta, saanut oppinsa Haminassa) | - suutari Isaac Junell (Kalajoelta, saanut oppinsa Haminassa) | ||
| − | + | <br /> | |
| − | 1840 | + | <br /> |
| − | + | <br /> | |
| + | '''1840''' | ||
| + | <br /> | ||
- räätäli Fredrik Engström (syntynyt ja oppinsa saanut Kuopiossa, tullut Mikkeliin 1828 pitäjänräätäliksi) | - räätäli Fredrik Engström (syntynyt ja oppinsa saanut Kuopiossa, tullut Mikkeliin 1828 pitäjänräätäliksi) | ||
Versio 30. tammikuuta 2013 kello 11.29
Kesällä 1838 paalutettiin ja myytiin uuden kaupungin tontteja, joille koetettiin houkutella ostajia ilmoittamalla Suomen virallisessa lehdessä ja kuuluttamalla kirkoissa. Jo ensimmäisenä myyntipäivänä myytiin noin 20 tonttia. Ostajien joukossa olivat mm. lääkäri Lars Petter Annerstén, varatuomari Johan Wilhelm Nygrén, kaksi lääninhallituksen virkamiestä ja useita käsityöläisiä ja kauppiaita esim. lasimestari Himanen, kupariseppä Siiskonen, puuseppä Nygren ja elintarvikekauppias Gustaf Finsk.
Kaupungin porvareiksi hyväksyttiin syksyllä 1838 lasimestari Paavo Himanen, kupariseppä Jaakko Siiskonen, puuseppä Adam Cajander, sorvari Eerik Nyman ja seppä Petter Sawander. Samoihin aikoihin Mikkeli sai ensimmäisen varsinaisen kauppiaansa August Wilhelm Sawanderin, joka oli saanut 1832 kauppiaan oikeudet Lappeenrannassa.
Mikkelissä olleen kestikievarin pitämisoikeudet sai 1842 elintarvikekauppias Gustaf Finsk ja ravintolanpito-oikeudet rantasalmelainen rusthollari Matti Honkanen, joka oli aiemmin jo pitänyt Mikkelissä ravintolaa yhdessä vaimonsa Eevan kanssa.
Jo ennen lääninhallituksen siirtoa Heinolasta Mikkeliin täällä oli vanhastaan postimestari C. G. Skarén, varamaanmittari Carl Georg Lindh ja apteekkarina proviisori E. C. Clouberg.
Mikkelin kaupungin ensimmäisistä käsityöläisistä kertoo lähemmin seuraava taulukko:
Käsityöläisiä Mikkelissä vuosina 1839-1844
1839
- suutari Isaac Junell (Kalajoelta, saanut oppinsa Haminassa)
1840
- räätäli Fredrik Engström (syntynyt ja oppinsa saanut Kuopiossa, tullut Mikkeliin 1828 pitäjänräätäliksi)
1841
- teurastaja Esaias Sawander Vuolingolta - kirjansitoja Carl Johan Nygren (synt. Ristiinassa, saanut oppinsa Pietarissa) - ruukkujen ja kaakelin valmistaja C. G. Lindegrén
1842
- maalari Johan Wilhelm Krogius - kulta- ja hopeaseppä Frantz Stenberg - muurari Henrik Holmström - leipuri Zacharias Siistoin - vaskenvalaja Simon Skarén - satulaseppä Henrik Björklund - vaunuseppä Carl Lindberg - pronssityöntekijä Mathias Burman
1843
- nuohooja Georg Kukkanen eli Blom - kelloseppä Christian Olenius
1844
- parkitsija Henrik Willman
Lisäksi tuli eräisiin jo edustettuihin ammatteihin uutta väkeä entisten usein kiivaasti vastustellessa.
Lähteet:
Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. s. 107-108.
Kankaanpää, Kaarina - Lahtinen, Salme, Kotiseutuaapinen. 1985. s. 38.
Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. 60-65.
© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura
