Mikkelin kaupungin asukkaiden ammatteja perustamisen aikoina

Seutuwiki
Versioiden väliset erot
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rivi 19: Rivi 19:
 
=== 1839 ===
 
=== 1839 ===
 
:* suutari Isaac Junell (Kalajoelta, saanut oppinsa Haminassa)
 
:* suutari Isaac Junell (Kalajoelta, saanut oppinsa Haminassa)
<br />
 
 
<br />
 
<br />
 
=== 1840 ===
 
=== 1840 ===
 
:* räätäli Fredrik Engström (syntynyt ja oppinsa saanut Kuopiossa, tullut Mikkeliin 1828 pitäjänräätäliksi)
 
:* räätäli Fredrik Engström (syntynyt ja oppinsa saanut Kuopiossa, tullut Mikkeliin 1828 pitäjänräätäliksi)
<br />
 
 
<br />
 
<br />
 
=== 1841 ===
 
=== 1841 ===
Rivi 29: Rivi 27:
 
:* kirjansitoja Carl Johan Nygren (synt. Ristiinassa, saanut oppinsa Pietarissa)
 
:* kirjansitoja Carl Johan Nygren (synt. Ristiinassa, saanut oppinsa Pietarissa)
 
:* ruukkujen ja kaakelin valmistaja C. G. Lindegrén
 
:* ruukkujen ja kaakelin valmistaja C. G. Lindegrén
<br />
 
 
<br />
 
<br />
 
=== 1842 ===
 
=== 1842 ===
Rivi 40: Rivi 37:
 
:* vaunuseppä Carl Lindberg
 
:* vaunuseppä Carl Lindberg
 
:* pronssityöntekijä Mathias Burman
 
:* pronssityöntekijä Mathias Burman
<br />
 
 
<br />
 
<br />
 
=== 1843 ===
 
=== 1843 ===
 
:* nuohooja Georg Kukkanen eli Blom
 
:* nuohooja Georg Kukkanen eli Blom
 
:* kelloseppä Christian Olenius
 
:* kelloseppä Christian Olenius
<br />
 
 
<br />
 
<br />
 
=== 1844 ===
 
=== 1844 ===

Versio 21. maaliskuuta 2013 kello 14.53


Kesällä 1838 paalutettiin ja myytiin uuden kaupungin tontteja, joille koetettiin houkutella ostajia ilmoittamalla Suomen virallisessa lehdessä ja kuuluttamalla kirkoissa. Jo ensimmäisenä myyntipäivänä myytiin noin 20 tonttia. Ostajien joukossa olivat mm. lääkäri Lars Petter Annerstén, varatuomari Johan Wilhelm Nygrén, kaksi lääninhallituksen virkamiestä ja useita käsityöläisiä ja kauppiaita esim. lasimestari Himanen, kupariseppä Siiskonen, puuseppä Nygren ja elintarvikekauppias Gustaf Finsk.

Kaupungin porvareiksi hyväksyttiin syksyllä 1838 lasimestari Paavo Himanen, kupariseppä Jaakko Siiskonen, puuseppä Adam Cajander, sorvari Eerik Nyman ja seppä Petter Sawander. Samoihin aikoihin Mikkeli sai ensimmäisen varsinaisen kauppiaansa August Wilhelm Sawanderin, joka oli saanut 1832 kauppiaan oikeudet Lappeenrannassa.

Mikkelissä olleen kestikievarin pitämisoikeudet sai 1842 elintarvikekauppias Gustaf Finsk ja ravintolanpito-oikeudet rantasalmelainen rusthollari Matti Honkanen, joka oli aiemmin jo pitänyt Mikkelissä ravintolaa yhdessä vaimonsa Eevan kanssa.

Jo ennen lääninhallituksen siirtoa Heinolasta Mikkeliin täällä oli vanhastaan postimestari C. G. Skarén, varamaanmittari Carl Georg Lindh ja apteekkarina proviisori E. C. Clouberg.

Mikkelin kaupungin ensimmäisistä käsityöläisistä kertoo lähemmin seuraava taulukko:


Sisällysluettelo

Käsityöläisiä Mikkelissä vuosina 1839-1844

1839

  • suutari Isaac Junell (Kalajoelta, saanut oppinsa Haminassa)


1840

  • räätäli Fredrik Engström (syntynyt ja oppinsa saanut Kuopiossa, tullut Mikkeliin 1828 pitäjänräätäliksi)


1841

  • teurastaja Esaias Sawander Vuolingolta
  • kirjansitoja Carl Johan Nygren (synt. Ristiinassa, saanut oppinsa Pietarissa)
  • ruukkujen ja kaakelin valmistaja C. G. Lindegrén


1842

  • maalari Johan Wilhelm Krogius
  • kulta- ja hopeaseppä Frantz Stenberg
  • muurari Henrik Holmström
  • leipuri Zacharias Siistoin
  • vaskenvalaja Simon Skarén
  • satulaseppä Henrik Björklund
  • vaunuseppä Carl Lindberg
  • pronssityöntekijä Mathias Burman


1843

  • nuohooja Georg Kukkanen eli Blom
  • kelloseppä Christian Olenius


1844

  • parkitsija Henrik Willman


Lisäksi tuli eräisiin jo edustettuihin ammatteihin uutta väkeä entisten usein kiivaasti vastustellessa.


Lähteet

Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. s. 107-108.

Kankaanpää, Kaarina - Lahtinen, Salme, Kotiseutuaapinen. 1985. s. 38.

Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. 60-65.


© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura


Henkilökohtaiset työkalut
Vipuvoimaa EU:lta
Vipuvoimaa EU:lta

Mikkelin seudun
kulttuuriperintöohjelma