Mikkelin kaupunginkirjaston historiaa

Seutuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Mikkelin kaupunkiin syntyi 1860-luvulla kaksi kirjastoa. Jo tätä ennen - vuonna 1851 - oli talonpoika Antti Mannisen aloitteesta perustettu maalaiskunnan puolelle Riiskan kylään lainakirjasto, jonka toiminta kuitenkaan ei lähtenyt toivotulla tavalla käyntiin.

Mikkelin kaupungin ensimmäinen kirjasto, ruotsinkielinen "kaupunkilaisten kirjasto" (Stadsboernes bibliotek), avattiin 30.1.1862 ruotuväkipataljoonan kansliaan luutnantti Gustaf Pontanin toimiessa kirjastonhoitajana.

Vuonna 1864 myös suomenkieliset asukkaat saivat oman kirjaston Mikkelin kaupungin ensimmäisen pormestarin Julius Nygrénin aloitteesta. Heinäkuun 17. päivänä 1864 avattu "Mikkelin kaupunnin porvarien kirjasto", josta myöhemmin tuli Mikkelin kaupunginkirjasto. Kirjasto toimi aluksi kirjansitoja Petter Frigrénin luona teurastaja Heikki Kammosen talossa Mikonkadun varrella Residenssikadun (nykyisen Hallituskadun) ja Kirkkokadun (nykyisen Savilahdenkadun) väliin jäävässä korttelissa.

Vuonna 1872 kirjasto siirrettiin vastaperustetun kansakoulun suojiin kauppias Posseniukselta ostettuun koulutaloon Maaherrankadun- ja Savilahdenkadun kulmaukseen. Vuonna 1889 valmistui uusi kansakoulutalo Naisvuoren etelärinteelle. Lokakuun alussa 1889 Mikkelin kaupungin kansankirjastoksi nimensä muuttanut kirjasto aloitti toimintansa vastavalmistuneen koulun päärakennuksessa, jossa nykyään toimii Mikkelin kansalaisopisto. Kirjasto sai lukusalin samana vuonna.

Lukusali ja lainakirjasto siirrettiin vuonna 1912 vastavalmistuneeseen kaupungintaloon, jolloin siihen siirrettiin aikaisemmin mainittu ruotsalainen "kaupunkilaisten kirjasto", joka oli toiminut 50 vuotta yksityishenkilöiden hoitamana.

Vuodesta 1937 alkaen Mikkelin kaupunginkirjastosta tehtiin valtuuston päätöksellä itsenäinen kunnallinen sivistyslaitos, jolla on oma erillinen johtokuntansa. Tätä ennen kirjasto oli ollut kansakoulunjohtokunnan (vuodesta 1880) ja kansalaisopiston johtokunnan (1921-1936) valvonnan alaisena.

Vuonna 1938 siirrettiin kirjaston sanomalehtilukusali Rouhialaan esikaupungin VPK:n taloon. Tässä vaiheessa kirjaston toiminta oli jo laajentunut voimakkaasti. 1940-luvulla kirjasto järjesti lainaustoiminnan lisäksi mm. kirjaston esittely- ja opetustunteja oppi- ja kansakoululaisille, satutunteja lapsille ja yhdessä Mikkelin kansalaisopiston kanssa kirjallisia matineoita, joissa esiintyi nimekkäitä taiteilijoita ja kulttuurielämän eri alojen asiantuntijoita.

Syksyllä 1952 avattiin Ruotsista saaduin lahjavaroin rakennetun Lähemäen lastentalon kerhohuoneessa Lähemäen sivukirjasto, joka pääsi vuonna 1966 uusiin tiloihin uuteen koulutaloon. Huhtikuun alussa 1963 aloitti Mikkelin kaupunginkirjaston sairaalakirjasto-osasto toimintansa silloisessa Mikkelin lääninsairaalassa. Syksyllä 1972 avattiin taas uusi ja ajanmukainen sivukirjasto Siekkilän vastavalmistuneessa koulutalossa. Mikkelin kaupunginkirjaston oman talon hankkimista oli suunniteltu vuosikymmeniä ennenkuin arkkitehti Eero Jokilehdon suunnittelema uusi upea kirjastotalo saatiin valmiiksi kesällä 1976 Raatihuoneenkatu 6:een.

Vuosina 1962-1978 luotiin Suomeen kirjastojenvälisen kaukolainauksen kehittämiseksi, edistämiseksi ja keskittämiseksi maakuntakirjastojen verkko. Maakuntakirjastot ovat yleisiä kirjastoja, jotka ovat valtioneuvostolta saaneet erääksi tehtäväkseen toimia alueensa keskuskirjastona. Mikkelin kaupunginkirjasto sai maakuntakirjaston oikeudet 29.12.1973 toiminta-alueenaan koko silloinen Mikkelin lääni (nykyisin toiminta-alue on Etelä-Savon maakunta). Mikkelin kaupunginkirjasto oli aloittanut kotiseutukokoelman keräämisen vuonna 1937 ja uuden kirjastotalon uusissa tilavissa ja ajanmukaisissa suojissa sitä voitiin määrätietoisesti ryhtyä kartuttamaan.

Kirjastoasetuksessa maakuntakirjaston tehtävät säädettiin seuraavasti:

Maakuntakirjaston tehtävänä on

  • lainata toiminta-alueensa paikallisille kirjastoille kirjastoainesta
  • hoitaa kaukopalvelutehtäviä toiminta-alueellaan
  • ylläpitää maakuntakokoelmaa
  • järjestää vähintään kerran vuodessa toiminta-alueensa kirjastonhoitajille neuvottelutilaisuus sekä perehdyttää heitä maakuntakirjaston kokoelmiin ja luetteloihin.


Nykyisin Mikkelin kaupunginkirjasto-maakuntakirjastolaitoksessa toimivat pääkirjaston lisäksi Kaituenmäen, Lähemäen ja Siekkilän kirjastot sekä kirjasto Moision sairaalassa. Kirjasto ostaa myös kirjastoautopalveluja Mikkelin maalaiskunnalta. Kirjaston kotipalvelutoiminta ja siirtokokoelmat päiväkodeissa ja laitoksissa täydentävät kirjastoverkkoa.


Lähteet

  • Kappale mikkeliläistä kirjastohistoriaa. Kaupunginkirjasto 1964-1983, maakuntakirjasto 1974-1983. Toimittaneet Raili Veikkanen ja Aila Prepula. Mikkelin kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto. Julkaisuja 8. 25.4.1984.
  • Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971.
  • Mikkelin kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto. Toimintakertomus 1996.
  • Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988.
  • Väänänen, Kyösti, Mikkelin kaupunginkirjasto 1864-1964. Mikkelin kaupungin kirjastolautakunta. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1968.
  • Mikkelin kirjaston kirjallisuutta 1800-luvun lopulla
  • Koulun ja kirjaston yhteistyö Mikkelin kaupungissa



Aiheesta muualla




© Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998


Henkilökohtaiset työkalut
Vipuvoimaa EU:lta
Vipuvoimaa EU:lta

Mikkelin seudun
kulttuuriperintöohjelma