Mikkelin yhteiskoulun perustaminen

Nykyinen versio 25. maaliskuuta 2013 kello 13.52

Vuonna 1905 Mikkeli sai kolmannen oppikoulunsa - Mikkelin yhteiskoulun.

Yhteiskoulu nykyaikaisessa merkityksessä syntyi 1800-luvun jälkipuoliskolla Yhdysvalloissa, ja sen yhteiskasvatuksen ajatus on johdettavissa valistusfilosofien ihmiskäsityksestä, että kaikki ihmiset ovat luonnostaan tasavertaisia ja sen vuoksi yhteiskunnan on annettava sekä pojille että tytöille samat mahdollisuudet koulunkäyntiin ja korkeampiin opintoihin. Yhdysvalloista uusi koulumuoto levisi vanhalle mantereelle. Ruotsissa perustettiin ensimmäinen yhteiskoulu vuonna 1876 Tukholmaan. Suomen ruotsinkieliset innostuivat yhteiskouluajatuksesta ja vuonna 1883 perustettiin Suomen ensimmäinen yhteiskoulu.

Jooseppi Sajaniemi oli monipuolinen mies

Mikkeliin alettiin suunnitella suomalaista yhteiskoulua kevättalvella 1904. Koulun tarvetta perusteltiin halulla saattaa tytöille mahdollisuus ylioppilastutkinnon suorittamiseen, pyrkimyksenä oli modernimpi lukusuunnitelma mitä noudatettiin Mikkelin lyseossa, jossa reaalilinja päättyi jo V:een luokkaan sekä toiveella vapautua runsaasta venäjän kielen oppimäärästä. Uuden koulun perustamissuunnitelmiin vaikuttivat myös voimistuva yhteiskasvatusaate sekä lyseon ankaraksi katsottu kuri ja lujat kurssivaatimukset. Vuonna 1904 esitetty perustamislupa-anomus raukesi, mutta muuttuneissa poliittisissa oloissa lupa saatiin seuraavana vuonna.

Koulu aloitti toimintansa kaksiluokkaisena vuokrahuoneistossa muurari K. Kapaisen talossa Polttimonkadun varrella kaupungin kansakoulun vastapäätä. Koulun ensimmäisenä johtajana toimi Ilmi Jurva (myöh. Koponen).

Koulun kannatusyhdistyksen tuolloisista 87 jäsenestä oli Mikkelin kaupungista ja maalaiskunnasta 65, Kangasniemeltä 7, Hirvensalmelta 5, Ristiinasta 4, Mäntyharjulta, Juvalta ja Pieksämäeltä kustakin yksi kolmen ollessa muualta Suomesta. Ensimmäisessä johtokunnassa olivat perustamishankkeissa innokkaasti mukana olleet kuuromykkäinkoulun opettaja Konstantin Reponen, kansakouluntarkastaja K. K. Mäkinen, insinööri G. I. Von Fieandt sekä rouvat Linda Markkula ja Elin Ingman.

Oman koulutalon rakentamista alettiin suunnitella heti koulun perustamisvaiheessa. Helmikuussa 1906 kaupunki lahjoitti koulua varten tarpeelliset tontit kirkon takaa Toukokuussa 1906 päätettiin julistaa koulutalon suunnittelu- ja piirustuskilpailu. Kilpailun voitti Suomen ensimmäinen itsenäisesti toiminut naisarkkitehti Wivi Lönn. Vuosina 1908-09 pystytettiin lainavaroin tuon ajan Mikkelin oloissa mahtava rakennus.

Vuonna 1907 virkaansa astuneella johtaja Jooseppi Sajaniemellä oli suuret ansiot rakennushankkeen loppuunsaattamisessa. Sajaniemi toimi yhteiskoulun rehtorina kuolemaansa vuoteen 1945 saakka. Sajaniemi harrasti valistustyötä paljon koulun ulkopuolellakin. Hän oli mm. Mikkelin kansalaisopiston rehtorina sen perustamisesta vuodesta 1920 vuoteen 1945 saakka. Hän ansioitui myös musiikinharrastajana ja runoilijana

Koulutalo tuhoutui lähes täysin ilmapommituksissa 5.1.1940. Vielä saman vuonna se saatiin kuitenkin korjattua yliarkkitehti Martti Välikankaan piirustusten perusteella.

Syksyllä 1974 yhteiskoulu siirtyi kaikkine varoineen ja velkoineen Mikkelin Yhteiskoulun Kannatusyhdistykseltä Mikkelin kaupungille, kun siirryttiin peruskoulujärjestelmään.

[muokkaa] Lähteet

• Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. s. 386-387.
• Mikkelin yhteiskoulu 1905-1985. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1985. s. 23-61.
• Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. s. 163-165.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Mikkelin Yhteiskoulun kotisivu


© Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998