http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Modernin_Mikkelin_merkit&feed=atom&action=historyModernin Mikkelin merkit - Muutoshistoria2024-03-29T11:25:42ZTämän sivun muutoshistoriaMediaWiki 1.19.1http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Modernin_Mikkelin_merkit&diff=7648&oldid=prevSeutuAdmin: /* Paikallisuus muutoksessa */2014-09-10T11:38:42Z<p><span dir="auto"><span class="autocomment">Paikallisuus muutoksessa</span></span></p>
<table class='diff diff-contentalign-left'>
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 10. syyskuuta 2014 kello 11.38</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 77:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 77:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Muutoksessa jatkuvuus koetaan joskus uhatuksi. Kuntaliitokset ja rakennemuutokset herättävät kysymyksiä ja huolta: kuinka käy paitsi palveluiden, myös paikallisuuden, meikäläisyyden? Keitä me olemme, mihin kuulumme - mikä on identiteettimme tulevaisuudessa? Muutoksessa herää usein voimakas paikallis- ja kotiseutuhenki. Ihmiset tulevat tietoisiksi juuristaan, ja oman kulttuuriperinnön merkitys korostuu.  </div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Muutoksessa jatkuvuus koetaan joskus uhatuksi. Kuntaliitokset ja rakennemuutokset herättävät kysymyksiä ja huolta: kuinka käy paitsi palveluiden, myös paikallisuuden, meikäläisyyden? Keitä me olemme, mihin kuulumme - mikä on identiteettimme tulevaisuudessa? Muutoksessa herää usein voimakas paikallis- ja kotiseutuhenki. Ihmiset tulevat tietoisiksi juuristaan, ja oman kulttuuriperinnön merkitys korostuu.  </div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>Kotiseutu ja paikallisuus koetaan hyvin yksilöllisesti. Joku kokee saman paikan erilailla kuin toinen, jollekin ne eivät merkitse juuri mitään. Muutoksessa turvallisuudentunne järkkyy, mutta muutos voi olla myös tae uudenlaiselle jatkuvuudelle. Meikäläisyys ja paikallisuus eivät katoa, vaikka kunnan rajat muuttuvat. Jos jotain poistuu, niin tilalle syntyy uutta. Mitä se on, on paljolti kiinni ennen kaikkea paikallisista itsestään. Elpynyt kotiseutuhenki kannattaa valjastaa oman paikan identiteetin ja hyvinvoinnin vahvistamiseen ja uuden yhteisen kulttuuriperinnön luomiseen. Esimerkiksi kotiseutyhdistykset, [http://www.mikkeli.<del class="diffchange diffchange-inline">fi/</del>fi/sisalto/<del class="diffchange diffchange-inline">05_paatoksenteko/06_kaupunginosaseurat_ja_kylatoimikunnat/ </del>kaupunginosaseurat ja kyläyhdistykset] edistävät tätä toimintaa. Myös [https://sites.google.com/site/mikkelikulttuuriperinto/ kulttuuriperintökasvatuksella] on tärkeä rooli. Kun tuntee juurensa, on valmiimpi kohtaamaan muuttuvan maailman.</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div>Kotiseutu ja paikallisuus koetaan hyvin yksilöllisesti. Joku kokee saman paikan erilailla kuin toinen, jollekin ne eivät merkitse juuri mitään. Muutoksessa turvallisuudentunne järkkyy, mutta muutos voi olla myös tae uudenlaiselle jatkuvuudelle. Meikäläisyys ja paikallisuus eivät katoa, vaikka kunnan rajat muuttuvat. Jos jotain poistuu, niin tilalle syntyy uutta. Mitä se on, on paljolti kiinni ennen kaikkea paikallisista itsestään. Elpynyt kotiseutuhenki kannattaa valjastaa oman paikan identiteetin ja hyvinvoinnin vahvistamiseen ja uuden yhteisen kulttuuriperinnön luomiseen. Esimerkiksi kotiseutyhdistykset, [http://www.mikkeli.fi/sisalto/<ins class="diffchange diffchange-inline">kylaasiat </ins>kaupunginosaseurat ja kyläyhdistykset] edistävät tätä toimintaa. Myös [https://sites.google.com/site/mikkelikulttuuriperinto/ kulttuuriperintökasvatuksella] on tärkeä rooli. Kun tuntee juurensa, on valmiimpi kohtaamaan muuttuvan maailman.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>'''Lue Kotiseudun kulttuuriperinnön merkityksestä muutoksessa:''' [[Tiedosto:Paikallisuuden_merkitys_muutoksessa.pdf]]</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>'''Lue Kotiseudun kulttuuriperinnön merkityksestä muutoksessa:''' [[Tiedosto:Paikallisuuden_merkitys_muutoksessa.pdf]]</div></td></tr>
</table>SeutuAdminhttp://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Modernin_Mikkelin_merkit&diff=7647&oldid=prevSeutuAdmin: /* Toinen modernisaatio: yhteiskunnan rakennemuutos 1960-70-luvuilla */2014-09-10T11:25:27Z<p><span dir="auto"><span class="autocomment">Toinen modernisaatio: yhteiskunnan rakennemuutos 1960-70-luvuilla</span></span></p>
<table class='diff diff-contentalign-left'>
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 10. syyskuuta 2014 kello 11.25</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 50:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 50:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[https://docs.google.com/file/d/0B2xzu6niKjGkRVgtRmpQNFIwYmc/edit?pli=1 Tutustu Elinkeinoelämän keskusarkiston esitykseen kadonneesta kaupungista!]  </div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[https://docs.google.com/file/d/0B2xzu6niKjGkRVgtRmpQNFIwYmc/edit?pli=1 Tutustu Elinkeinoelämän keskusarkiston esitykseen kadonneesta kaupungista!]  </div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>Kekkosen ajan Suomi muuttui maatalousmaasta hyvinvointivaltioksi. 1970-luvun alussa annetut sairausvakuutus- ja kansanterveyslait sekä peruskoulu-uudistus näkyivät Mikkelissäkin.  Uusi terveyskeskus avattiin Pankalammelle, ja maalaiskunnassa Rantakylä ajoi Otavan ohi yläasteen ja palveluiden myötä. Jo 60-luvulla kaupunkiin oli tullut useita keskiasteen oppilaitoksia. [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelil%C3%A4isnuorison_slangia_1970-luvun_lopulta Nuorisokulttuuri] muuttui, syntyi voimakasta poliittista liikehdintää ja musiikkitoimintaa. [http://kirjasto.mikkeli.fi/rock/index1.htm Rock rantautui Mikkeliin] - Rauhaniemessä, Urheilutalolla ja Työväentalolla alkoi käydä bändejä, ja 1965 perustettiin Nuorten tuki ry nuorisotalojen saamista varten. Aktiivista musiikkitoimintaa jatkoivat myöhemmin Mikkelin musiikkiklubi ja Melmu ry. Lisääntyneen vapaa-ajan viettomahdollisuuksia paransivat mm. [http://www.skitornimaki.fi/ Tornimäen laskettelurinne], <del class="diffchange diffchange-inline">[http://www.mlimo.fi/ Musiikkiopisto] ja </del>[http://www.mikkeli.fi/<del class="diffchange diffchange-inline">fi</del>/<del class="diffchange diffchange-inline">sisalto/02_palvelut/04_kulttuuri_nuoret_liikunta_ja_vapaa</del>-<del class="diffchange diffchange-inline">aika/07_liikunta_ja_nuoriso/19_uimahallit/nnsaist02_naisvuori </del>Naisvuoren uimahalli]. Kesämökkien määrä lähti ripeään kasvuun.</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div>Kekkosen ajan Suomi muuttui maatalousmaasta hyvinvointivaltioksi. 1970-luvun alussa annetut sairausvakuutus- ja kansanterveyslait sekä peruskoulu-uudistus näkyivät Mikkelissäkin.  Uusi terveyskeskus avattiin Pankalammelle, ja maalaiskunnassa Rantakylä ajoi Otavan ohi yläasteen ja palveluiden myötä. Jo 60-luvulla kaupunkiin oli tullut useita keskiasteen oppilaitoksia. [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelil%C3%A4isnuorison_slangia_1970-luvun_lopulta Nuorisokulttuuri] muuttui, syntyi voimakasta poliittista liikehdintää ja musiikkitoimintaa. [http://kirjasto.mikkeli.fi/rock/index1.htm Rock rantautui Mikkeliin] - Rauhaniemessä, Urheilutalolla ja Työväentalolla alkoi käydä bändejä, ja 1965 perustettiin Nuorten tuki ry nuorisotalojen saamista varten. Aktiivista musiikkitoimintaa jatkoivat myöhemmin Mikkelin musiikkiklubi ja Melmu ry. Lisääntyneen vapaa-ajan viettomahdollisuuksia paransivat mm. [http://www.skitornimaki.fi/ Tornimäen laskettelurinne], [http://www.mikkeli.fi/<ins class="diffchange diffchange-inline">palvelut</ins>/<ins class="diffchange diffchange-inline">naisvuoren</ins>-<ins class="diffchange diffchange-inline">uimahalli </ins>Naisvuoren uimahalli]. Kesämökkien määrä lähti ripeään kasvuun.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div><br /></div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div><br /></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>'''Katso: Poliittinen laululiike voimissaan''' [http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/arja_saijonmaa_tango_finlandia_24563.html Mikkeliläislähtöinen Arja Saijonmaa laulaa Tango Finlandian v. 1970, Ylen elävä arkisto]<br /></div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>'''Katso: Poliittinen laululiike voimissaan''' [http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/arja_saijonmaa_tango_finlandia_24563.html Mikkeliläislähtöinen Arja Saijonmaa laulaa Tango Finlandian v. 1970, Ylen elävä arkisto]<br /></div></td></tr>
</table>SeutuAdminhttp://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Modernin_Mikkelin_merkit&diff=7646&oldid=prevSeutuAdmin: /* Toinen modernisaatio: yhteiskunnan rakennemuutos 1960-70-luvuilla */2014-09-10T11:23:28Z<p><span dir="auto"><span class="autocomment">Toinen modernisaatio: yhteiskunnan rakennemuutos 1960-70-luvuilla</span></span></p>
<table class='diff diff-contentalign-left'>
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 10. syyskuuta 2014 kello 11.23</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 50:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 50:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[https://docs.google.com/file/d/0B2xzu6niKjGkRVgtRmpQNFIwYmc/edit?pli=1 Tutustu Elinkeinoelämän keskusarkiston esitykseen kadonneesta kaupungista!]  </div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[https://docs.google.com/file/d/0B2xzu6niKjGkRVgtRmpQNFIwYmc/edit?pli=1 Tutustu Elinkeinoelämän keskusarkiston esitykseen kadonneesta kaupungista!]  </div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>Kekkosen ajan Suomi muuttui maatalousmaasta hyvinvointivaltioksi. 1970-luvun alussa annetut sairausvakuutus- ja kansanterveyslait sekä peruskoulu-uudistus näkyivät Mikkelissäkin.  Uusi terveyskeskus avattiin Pankalammelle, ja maalaiskunnassa Rantakylä ajoi Otavan ohi yläasteen ja palveluiden myötä. Jo 60-luvulla kaupunkiin oli tullut useita keskiasteen oppilaitoksia. [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelil%C3%A4isnuorison_slangia_1970-luvun_lopulta Nuorisokulttuuri] muuttui, syntyi voimakasta poliittista liikehdintää ja musiikkitoimintaa. [http://<del class="diffchange diffchange-inline">www</del>.mikkeli.fi<del class="diffchange diffchange-inline">/en/kirjasto</del>/rock/index1.htm Rock rantautui Mikkeliin] - Rauhaniemessä, Urheilutalolla ja Työväentalolla alkoi käydä bändejä, ja 1965 perustettiin Nuorten tuki ry nuorisotalojen saamista varten. Aktiivista musiikkitoimintaa jatkoivat myöhemmin Mikkelin musiikkiklubi ja Melmu ry. Lisääntyneen vapaa-ajan viettomahdollisuuksia paransivat mm. [http://www.skitornimaki.fi/ Tornimäen laskettelurinne], [http://www.mlimo.fi/ Musiikkiopisto] ja [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/02_palvelut/04_kulttuuri_nuoret_liikunta_ja_vapaa-aika/07_liikunta_ja_nuoriso/19_uimahallit/nnsaist02_naisvuori Naisvuoren uimahalli]. Kesämökkien määrä lähti ripeään kasvuun.</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div>Kekkosen ajan Suomi muuttui maatalousmaasta hyvinvointivaltioksi. 1970-luvun alussa annetut sairausvakuutus- ja kansanterveyslait sekä peruskoulu-uudistus näkyivät Mikkelissäkin.  Uusi terveyskeskus avattiin Pankalammelle, ja maalaiskunnassa Rantakylä ajoi Otavan ohi yläasteen ja palveluiden myötä. Jo 60-luvulla kaupunkiin oli tullut useita keskiasteen oppilaitoksia. [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelil%C3%A4isnuorison_slangia_1970-luvun_lopulta Nuorisokulttuuri] muuttui, syntyi voimakasta poliittista liikehdintää ja musiikkitoimintaa. [http://<ins class="diffchange diffchange-inline">kirjasto</ins>.mikkeli.fi/rock/index1.htm Rock rantautui Mikkeliin] - Rauhaniemessä, Urheilutalolla ja Työväentalolla alkoi käydä bändejä, ja 1965 perustettiin Nuorten tuki ry nuorisotalojen saamista varten. Aktiivista musiikkitoimintaa jatkoivat myöhemmin Mikkelin musiikkiklubi ja Melmu ry. Lisääntyneen vapaa-ajan viettomahdollisuuksia paransivat mm. [http://www.skitornimaki.fi/ Tornimäen laskettelurinne], [http://www.mlimo.fi/ Musiikkiopisto] ja [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/02_palvelut/04_kulttuuri_nuoret_liikunta_ja_vapaa-aika/07_liikunta_ja_nuoriso/19_uimahallit/nnsaist02_naisvuori Naisvuoren uimahalli]. Kesämökkien määrä lähti ripeään kasvuun.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div><br /></div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div><br /></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>'''Katso: Poliittinen laululiike voimissaan''' [http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/arja_saijonmaa_tango_finlandia_24563.html Mikkeliläislähtöinen Arja Saijonmaa laulaa Tango Finlandian v. 1970, Ylen elävä arkisto]<br /></div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>'''Katso: Poliittinen laululiike voimissaan''' [http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/arja_saijonmaa_tango_finlandia_24563.html Mikkeliläislähtöinen Arja Saijonmaa laulaa Tango Finlandian v. 1970, Ylen elävä arkisto]<br /></div></td></tr>
</table>SeutuAdminhttp://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Modernin_Mikkelin_merkit&diff=7645&oldid=prevSeutuAdmin: /* Toinen modernisaatio: yhteiskunnan rakennemuutos 1960-70-luvuilla */2014-09-10T11:21:55Z<p><span dir="auto"><span class="autocomment">Toinen modernisaatio: yhteiskunnan rakennemuutos 1960-70-luvuilla</span></span></p>
<table class='diff diff-contentalign-left'>
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 10. syyskuuta 2014 kello 11.21</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 50:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 50:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[https://docs.google.com/file/d/0B2xzu6niKjGkRVgtRmpQNFIwYmc/edit?pli=1 Tutustu Elinkeinoelämän keskusarkiston esitykseen kadonneesta kaupungista!]  </div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[https://docs.google.com/file/d/0B2xzu6niKjGkRVgtRmpQNFIwYmc/edit?pli=1 Tutustu Elinkeinoelämän keskusarkiston esitykseen kadonneesta kaupungista!]  </div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>Kekkosen ajan Suomi muuttui maatalousmaasta hyvinvointivaltioksi. 1970-luvun alussa annetut sairausvakuutus- ja kansanterveyslait sekä peruskoulu-uudistus näkyivät Mikkelissäkin.  Uusi terveyskeskus avattiin Pankalammelle, ja maalaiskunnassa Rantakylä ajoi Otavan ohi yläasteen ja palveluiden myötä. Jo 60-luvulla kaupunkiin oli tullut useita keskiasteen oppilaitoksia. [http://<del class="diffchange diffchange-inline">www</del>.<del class="diffchange diffchange-inline">mikkeli</del>.fi/<del class="diffchange diffchange-inline">fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/07_kulttuurihistoriaa</del>/<del class="diffchange diffchange-inline">05_mikkelilaisnuorison_slangia </del>Nuorisokulttuuri] muuttui, syntyi voimakasta poliittista liikehdintää ja musiikkitoimintaa. [http://www.mikkeli.fi/en/kirjasto/rock/index1.htm Rock rantautui Mikkeliin] - Rauhaniemessä, Urheilutalolla ja Työväentalolla alkoi käydä bändejä, ja 1965 perustettiin Nuorten tuki ry nuorisotalojen saamista varten. Aktiivista musiikkitoimintaa jatkoivat myöhemmin Mikkelin musiikkiklubi ja Melmu ry. Lisääntyneen vapaa-ajan viettomahdollisuuksia paransivat mm. [http://www.skitornimaki.fi/ Tornimäen laskettelurinne], [http://www.mlimo.fi/ Musiikkiopisto] ja [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/02_palvelut/04_kulttuuri_nuoret_liikunta_ja_vapaa-aika/07_liikunta_ja_nuoriso/19_uimahallit/nnsaist02_naisvuori Naisvuoren uimahalli]. Kesämökkien määrä lähti ripeään kasvuun.</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div>Kekkosen ajan Suomi muuttui maatalousmaasta hyvinvointivaltioksi. 1970-luvun alussa annetut sairausvakuutus- ja kansanterveyslait sekä peruskoulu-uudistus näkyivät Mikkelissäkin.  Uusi terveyskeskus avattiin Pankalammelle, ja maalaiskunnassa Rantakylä ajoi Otavan ohi yläasteen ja palveluiden myötä. Jo 60-luvulla kaupunkiin oli tullut useita keskiasteen oppilaitoksia. [http://<ins class="diffchange diffchange-inline">seutu</ins>.<ins class="diffchange diffchange-inline">wikimikkeli</ins>.fi/<ins class="diffchange diffchange-inline">index.php</ins>/<ins class="diffchange diffchange-inline">Mikkelil%C3%A4isnuorison_slangia_1970-luvun_lopulta </ins>Nuorisokulttuuri] muuttui, syntyi voimakasta poliittista liikehdintää ja musiikkitoimintaa. [http://www.mikkeli.fi/en/kirjasto/rock/index1.htm Rock rantautui Mikkeliin] - Rauhaniemessä, Urheilutalolla ja Työväentalolla alkoi käydä bändejä, ja 1965 perustettiin Nuorten tuki ry nuorisotalojen saamista varten. Aktiivista musiikkitoimintaa jatkoivat myöhemmin Mikkelin musiikkiklubi ja Melmu ry. Lisääntyneen vapaa-ajan viettomahdollisuuksia paransivat mm. [http://www.skitornimaki.fi/ Tornimäen laskettelurinne], [http://www.mlimo.fi/ Musiikkiopisto] ja [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/02_palvelut/04_kulttuuri_nuoret_liikunta_ja_vapaa-aika/07_liikunta_ja_nuoriso/19_uimahallit/nnsaist02_naisvuori Naisvuoren uimahalli]. Kesämökkien määrä lähti ripeään kasvuun.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div><br /></div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div><br /></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>'''Katso: Poliittinen laululiike voimissaan''' [http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/arja_saijonmaa_tango_finlandia_24563.html Mikkeliläislähtöinen Arja Saijonmaa laulaa Tango Finlandian v. 1970, Ylen elävä arkisto]<br /></div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>'''Katso: Poliittinen laululiike voimissaan''' [http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/arja_saijonmaa_tango_finlandia_24563.html Mikkeliläislähtöinen Arja Saijonmaa laulaa Tango Finlandian v. 1970, Ylen elävä arkisto]<br /></div></td></tr>
</table>SeutuAdminhttp://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Modernin_Mikkelin_merkit&diff=7644&oldid=prevSeutuAdmin: /* Toinen modernisaatio: yhteiskunnan rakennemuutos 1960-70-luvuilla */2014-09-10T11:12:20Z<p><span dir="auto"><span class="autocomment">Toinen modernisaatio: yhteiskunnan rakennemuutos 1960-70-luvuilla</span></span></p>
<table class='diff diff-contentalign-left'>
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 10. syyskuuta 2014 kello 11.12</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 43:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 43:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[[Tiedosto:Haukivuoren_osuuspankki.JPG|350px|thumb|left|Kirkonkylien ilme muuttui 1960-luvulla. Haukivuoren Osuuspankin rakennus valmistui 1961. Kuva: Aada Mustonen 2012.]]</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[[Tiedosto:Haukivuoren_osuuspankki.JPG|350px|thumb|left|Kirkonkylien ilme muuttui 1960-luvulla. Haukivuoren Osuuspankin rakennus valmistui 1961. Kuva: Aada Mustonen 2012.]]</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[[Tiedosto:Rapu_ja_Muikku_pieni.jpg|350px|thumb|right|Ensi kerran v. 1970 järjestetyt Rapu ja Muikku -juhlat olivat ensimmäiset mikkeliläiset kaupunkifestivaalit. Kuva: Teuvo Karjalainen, MKM.]]</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[[Tiedosto:Rapu_ja_Muikku_pieni.jpg|350px|thumb|right|Ensi kerran v. 1970 järjestetyt Rapu ja Muikku -juhlat olivat ensimmäiset mikkeliläiset kaupunkifestivaalit. Kuva: Teuvo Karjalainen, MKM.]]</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>Vauhdikas kehitys katkesi maailmasotiin. [http://<del class="diffchange diffchange-inline">www</del>.<del class="diffchange diffchange-inline">mikkeli</del>.fi/<del class="diffchange diffchange-inline">fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/10_sotahistoriaa</del>/<del class="diffchange diffchange-inline">07_mikkelin_pommitukset_talvisodassa </del>Talvisodan pommituksissa] Mikkelin tappiot olivat kaupungin koon huomioon ottaen maan toiseksi raskaimmat. Sotien tuhoja paikkaava [http://www.jalleenrakennuskausi.fi/ jälleenrakennuskausi] alkoi jo talvisodan päätyttyä ja jatkui 1950-luvulle saakka. Mikkelissä jälleenrakentamistyöt aloitettiin heti sodan päätyttyä. Ensimmäisinä valmistuivat Kirjalan, [http://issuu.com/mikkelinkaupunki/docs/modernin_jaljilla/1 Lehmuskylän ja Kalevankankaan kaupunginosat]. Keskikaupungin raunioituneille tonteille rakennettiin vuosien mittaan monikerroksisia kivitaloja, jolloin kaupunkikuva muuttui oleellisesti sotaa edeltäneestä puutalomiljööstä. Maaseudulle syntyi pientiloja rintamamiehille ja siirtolaisille. Rakennetun ympäristön muutos käynnistyi siis sodan seurauksena, mutta kiihtyi 1960- ja 70-lukujen yhteiskunnan rakennemuutoksessa.<br /></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div>Vauhdikas kehitys katkesi maailmasotiin. [http://<ins class="diffchange diffchange-inline">seutu</ins>.<ins class="diffchange diffchange-inline">wikimikkeli</ins>.fi/<ins class="diffchange diffchange-inline">index.php</ins>/<ins class="diffchange diffchange-inline">Mikkelin_pommitukset_talvisodassa </ins>Talvisodan pommituksissa] Mikkelin tappiot olivat kaupungin koon huomioon ottaen maan toiseksi raskaimmat. Sotien tuhoja paikkaava [http://www.jalleenrakennuskausi.fi/ jälleenrakennuskausi] alkoi jo talvisodan päätyttyä ja jatkui 1950-luvulle saakka. Mikkelissä jälleenrakentamistyöt aloitettiin heti sodan päätyttyä. Ensimmäisinä valmistuivat Kirjalan, [http://issuu.com/mikkelinkaupunki/docs/modernin_jaljilla/1 Lehmuskylän ja Kalevankankaan kaupunginosat]. Keskikaupungin raunioituneille tonteille rakennettiin vuosien mittaan monikerroksisia kivitaloja, jolloin kaupunkikuva muuttui oleellisesti sotaa edeltäneestä puutalomiljööstä. Maaseudulle syntyi pientiloja rintamamiehille ja siirtolaisille. Rakennetun ympäristön muutos käynnistyi siis sodan seurauksena, mutta kiihtyi 1960- ja 70-lukujen yhteiskunnan rakennemuutoksessa.<br /></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>1960-luvulta alkaen yhteiskunta aloitti nopean muutoksen. Sotien jälkeen syntyneet pientilat eivät enää elättäneet uutta sukupolvea. Modernisaatio alkoi Suomessa eurooppalaisittain myöhään, mutta oli sitäkin rajumpaa. Alkoi nopea maaltamuutto, kaupungistuminen ja elintason nousu.  Kehitysaluelakien myötä Mikkeliinkin saatiin houkuteltua teollisuutta, suurimpana Mölnlycke Ab. Tehdas työllisti 400 henkeä, jotka tarvitsivat myös asuntoja. Syntyi uusia asuinalueita, kuten Siekkilä ja Laajalampi.</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>1960-luvulta alkaen yhteiskunta aloitti nopean muutoksen. Sotien jälkeen syntyneet pientilat eivät enää elättäneet uutta sukupolvea. Modernisaatio alkoi Suomessa eurooppalaisittain myöhään, mutta oli sitäkin rajumpaa. Alkoi nopea maaltamuutto, kaupungistuminen ja elintason nousu.  Kehitysaluelakien myötä Mikkeliinkin saatiin houkuteltua teollisuutta, suurimpana Mölnlycke Ab. Tehdas työllisti 400 henkeä, jotka tarvitsivat myös asuntoja. Syntyi uusia asuinalueita, kuten Siekkilä ja Laajalampi.</div></td></tr>
</table>SeutuAdminhttp://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Modernin_Mikkelin_merkit&diff=7643&oldid=prevSeutuAdmin: /* Sivistystä ja aatteen paloa */2014-09-10T11:07:22Z<p><span dir="auto"><span class="autocomment">Sivistystä ja aatteen paloa</span></span></p>
<table class='diff diff-contentalign-left'>
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 10. syyskuuta 2014 kello 11.07</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 34:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 34:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Kansankulttuurin murros piti sisällään myös koulutustason ja aatteiden heräämisen. Kansakoululaitoksen merkitys oli tässä suhteessa ehdoton. 1866 annettiin kansakouluasetus, mutta Etelä-Savossa perustettiin ensimmäinen kansakoulu jo kolme vuotta aiemmin Hirvensalmen Apajalahdelle – kahdeksantena kansakouluna Suomessa. Mikkelissä toimi yksityinen ruotsinkielinen [http://kirjasto.mikkeli.fi/historia/antell/index.htm  Antellin neitien tyttökoulu] jo vuodesta 1854. 1870-luvun alussa aloittivat [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_maalaiskunnan_ja_kaupungin_ensimm%C3%A4iset_kansakoulut maalaiskunnan ja kaupungin ensimmäiset kansakoulut,] sekä ruotsinkielinen [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_Lyseon_perustaminen_ja_alkuvaiheet:_ruotsinkielinen_lyseo_keskelle_suomenkielist%C3%A4_Savoa Lyseon oppikoulu]. Lyseon, [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_suomenkielisen_tytt%C3%B6koulun_perustaminen suomenkielisen tyttökoulun] ja [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_yhteiskoulun_perustaminen 1905 avatun Yhteiskoulun] myötä Mikkelistä tuli koulukaupunki, jossa oppia ovat saaneet monet myöhemmin mainetta niittäneet henkilöt. Huomattava seudun sivistyskeskus oli myös [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Muuta_opetusta_Mikkelin_kaupungissa_ja_maalaiskunnassa Otavassa], missä toimivat jo 1859 perustettu [http://www.esedu.fi/oppimisymparistot/maatila  maatalousoppilaitos] ja 1901 sinne siirtynyt [http://www.otavanopisto.fi/opistontoiminta/historia kansanopisto].<br /></div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Kansankulttuurin murros piti sisällään myös koulutustason ja aatteiden heräämisen. Kansakoululaitoksen merkitys oli tässä suhteessa ehdoton. 1866 annettiin kansakouluasetus, mutta Etelä-Savossa perustettiin ensimmäinen kansakoulu jo kolme vuotta aiemmin Hirvensalmen Apajalahdelle – kahdeksantena kansakouluna Suomessa. Mikkelissä toimi yksityinen ruotsinkielinen [http://kirjasto.mikkeli.fi/historia/antell/index.htm  Antellin neitien tyttökoulu] jo vuodesta 1854. 1870-luvun alussa aloittivat [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_maalaiskunnan_ja_kaupungin_ensimm%C3%A4iset_kansakoulut maalaiskunnan ja kaupungin ensimmäiset kansakoulut,] sekä ruotsinkielinen [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_Lyseon_perustaminen_ja_alkuvaiheet:_ruotsinkielinen_lyseo_keskelle_suomenkielist%C3%A4_Savoa Lyseon oppikoulu]. Lyseon, [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_suomenkielisen_tytt%C3%B6koulun_perustaminen suomenkielisen tyttökoulun] ja [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_yhteiskoulun_perustaminen 1905 avatun Yhteiskoulun] myötä Mikkelistä tuli koulukaupunki, jossa oppia ovat saaneet monet myöhemmin mainetta niittäneet henkilöt. Huomattava seudun sivistyskeskus oli myös [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Muuta_opetusta_Mikkelin_kaupungissa_ja_maalaiskunnassa Otavassa], missä toimivat jo 1859 perustettu [http://www.esedu.fi/oppimisymparistot/maatila  maatalousoppilaitos] ja 1901 sinne siirtynyt [http://www.otavanopisto.fi/opistontoiminta/historia kansanopisto].<br /></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>Mikkelin kansakoulua oli aktiivisesti perustamassa Rouvasväen yhdistys. Se olikin vuonna 1855 perustettuna kaupungin ensimmäinen yhdistys, jossa säätyläisrouvat toimivat hyväntekeväisyystarkoituksissa. Kansankulttuurin murros näkyy myös yhdistystoiminnan viriämisenä. Mikkelissä yhdistystoimintaa syntyi suhteellisen varhain verrattuna moneen muuhun pikkukaupunkiin johtuen kaupungin aktiivisesta virkamieskunnasta.  Merkittävimpiä toimijoita oli 1878 perustettu [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Vapaapalokunta_mikkelil%C3%A4isten_kulttuuriharrastusten_levitt%C3%A4j%C3%A4n%C3%A4_1800-luvun_lopulla_ja_1900-luvun_alkupuolella Mikkelin VPK] ja 1890 perustettu [http://<del class="diffchange diffchange-inline">www</del>.<del class="diffchange diffchange-inline">mikkeli</del>.fi/<del class="diffchange diffchange-inline">fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/07_kulttuurihistoriaa</del>/<del class="diffchange diffchange-inline">07_urheilua_musiikkia_ja_teatteria_mikkelin_tyovaenyhdistyksessa </del>Työväenyhdistys], jotka myös toimivat aktiivisesti usealla kulttuurin saralla. Urheiluseuroja, kuoroja, hyväntekeväisyysyhdistyksiä ja raittiusseuroja syntyi nopeaan tahtiin 1880-luvun lopulta saakka. Maaseudulla yhdistystoimintaa kanavoivat nuorisoseurat, raittiusyhdistykset ja maamiesseurat. Aatteet kanavoituivat myös [http://www.vaalit.fi/36578.htm poliittisten puoluiden syntymiseen 1800-luvun lopulla].<br /></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div>Mikkelin kansakoulua oli aktiivisesti perustamassa Rouvasväen yhdistys. Se olikin vuonna 1855 perustettuna kaupungin ensimmäinen yhdistys, jossa säätyläisrouvat toimivat hyväntekeväisyystarkoituksissa. Kansankulttuurin murros näkyy myös yhdistystoiminnan viriämisenä. Mikkelissä yhdistystoimintaa syntyi suhteellisen varhain verrattuna moneen muuhun pikkukaupunkiin johtuen kaupungin aktiivisesta virkamieskunnasta.  Merkittävimpiä toimijoita oli 1878 perustettu [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Vapaapalokunta_mikkelil%C3%A4isten_kulttuuriharrastusten_levitt%C3%A4j%C3%A4n%C3%A4_1800-luvun_lopulla_ja_1900-luvun_alkupuolella Mikkelin VPK] ja 1890 perustettu [http://<ins class="diffchange diffchange-inline">seutu</ins>.<ins class="diffchange diffchange-inline">wikimikkeli</ins>.fi/<ins class="diffchange diffchange-inline">index.php</ins>/<ins class="diffchange diffchange-inline">Urheilua,_musiikkia_ja_teatteria_Mikkelin_ty%C3%B6v%C3%A4enyhdistyksess%C3%A4_1900-luvun_alkupuolella </ins>Työväenyhdistys], jotka myös toimivat aktiivisesti usealla kulttuurin saralla. Urheiluseuroja, kuoroja, hyväntekeväisyysyhdistyksiä ja raittiusseuroja syntyi nopeaan tahtiin 1880-luvun lopulta saakka. Maaseudulla yhdistystoimintaa kanavoivat nuorisoseurat, raittiusyhdistykset ja maamiesseurat. Aatteet kanavoituivat myös [http://www.vaalit.fi/36578.htm poliittisten puoluiden syntymiseen 1800-luvun lopulla].<br /></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div><br /></div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div><br /></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[http://issuu.com/mikkelinkaupunki/docs/vuolinko_ii_-_jarjesto-__harrastus-__koulu-_ja_kir/1 Tutustu maaseudun yhdistystoiminnan historiaan Vuolingon kylällä!]<br /></div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[http://issuu.com/mikkelinkaupunki/docs/vuolinko_ii_-_jarjesto-__harrastus-__koulu-_ja_kir/1 Tutustu maaseudun yhdistystoiminnan historiaan Vuolingon kylällä!]<br /></div></td></tr>
</table>SeutuAdminhttp://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Modernin_Mikkelin_merkit&diff=7642&oldid=prevSeutuAdmin: /* Sivistystä ja aatteen paloa */2014-09-10T11:05:39Z<p><span dir="auto"><span class="autocomment">Sivistystä ja aatteen paloa</span></span></p>
<table class='diff diff-contentalign-left'>
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 10. syyskuuta 2014 kello 11.05</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 34:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 34:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Kansankulttuurin murros piti sisällään myös koulutustason ja aatteiden heräämisen. Kansakoululaitoksen merkitys oli tässä suhteessa ehdoton. 1866 annettiin kansakouluasetus, mutta Etelä-Savossa perustettiin ensimmäinen kansakoulu jo kolme vuotta aiemmin Hirvensalmen Apajalahdelle – kahdeksantena kansakouluna Suomessa. Mikkelissä toimi yksityinen ruotsinkielinen [http://kirjasto.mikkeli.fi/historia/antell/index.htm  Antellin neitien tyttökoulu] jo vuodesta 1854. 1870-luvun alussa aloittivat [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_maalaiskunnan_ja_kaupungin_ensimm%C3%A4iset_kansakoulut maalaiskunnan ja kaupungin ensimmäiset kansakoulut,] sekä ruotsinkielinen [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_Lyseon_perustaminen_ja_alkuvaiheet:_ruotsinkielinen_lyseo_keskelle_suomenkielist%C3%A4_Savoa Lyseon oppikoulu]. Lyseon, [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_suomenkielisen_tytt%C3%B6koulun_perustaminen suomenkielisen tyttökoulun] ja [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_yhteiskoulun_perustaminen 1905 avatun Yhteiskoulun] myötä Mikkelistä tuli koulukaupunki, jossa oppia ovat saaneet monet myöhemmin mainetta niittäneet henkilöt. Huomattava seudun sivistyskeskus oli myös [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Muuta_opetusta_Mikkelin_kaupungissa_ja_maalaiskunnassa Otavassa], missä toimivat jo 1859 perustettu [http://www.esedu.fi/oppimisymparistot/maatila  maatalousoppilaitos] ja 1901 sinne siirtynyt [http://www.otavanopisto.fi/opistontoiminta/historia kansanopisto].<br /></div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Kansankulttuurin murros piti sisällään myös koulutustason ja aatteiden heräämisen. Kansakoululaitoksen merkitys oli tässä suhteessa ehdoton. 1866 annettiin kansakouluasetus, mutta Etelä-Savossa perustettiin ensimmäinen kansakoulu jo kolme vuotta aiemmin Hirvensalmen Apajalahdelle – kahdeksantena kansakouluna Suomessa. Mikkelissä toimi yksityinen ruotsinkielinen [http://kirjasto.mikkeli.fi/historia/antell/index.htm  Antellin neitien tyttökoulu] jo vuodesta 1854. 1870-luvun alussa aloittivat [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_maalaiskunnan_ja_kaupungin_ensimm%C3%A4iset_kansakoulut maalaiskunnan ja kaupungin ensimmäiset kansakoulut,] sekä ruotsinkielinen [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_Lyseon_perustaminen_ja_alkuvaiheet:_ruotsinkielinen_lyseo_keskelle_suomenkielist%C3%A4_Savoa Lyseon oppikoulu]. Lyseon, [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_suomenkielisen_tytt%C3%B6koulun_perustaminen suomenkielisen tyttökoulun] ja [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_yhteiskoulun_perustaminen 1905 avatun Yhteiskoulun] myötä Mikkelistä tuli koulukaupunki, jossa oppia ovat saaneet monet myöhemmin mainetta niittäneet henkilöt. Huomattava seudun sivistyskeskus oli myös [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Muuta_opetusta_Mikkelin_kaupungissa_ja_maalaiskunnassa Otavassa], missä toimivat jo 1859 perustettu [http://www.esedu.fi/oppimisymparistot/maatila  maatalousoppilaitos] ja 1901 sinne siirtynyt [http://www.otavanopisto.fi/opistontoiminta/historia kansanopisto].<br /></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>Mikkelin kansakoulua oli aktiivisesti perustamassa Rouvasväen yhdistys. Se olikin vuonna 1855 perustettuna kaupungin ensimmäinen yhdistys, jossa säätyläisrouvat toimivat hyväntekeväisyystarkoituksissa. Kansankulttuurin murros näkyy myös yhdistystoiminnan viriämisenä. Mikkelissä yhdistystoimintaa syntyi suhteellisen varhain verrattuna moneen muuhun pikkukaupunkiin johtuen kaupungin aktiivisesta virkamieskunnasta.  Merkittävimpiä toimijoita oli 1878 perustettu [http://<del class="diffchange diffchange-inline">www</del>.<del class="diffchange diffchange-inline">mikkeli</del>.fi/<del class="diffchange diffchange-inline">fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/07_kulttuurihistoriaa</del>/<del class="diffchange diffchange-inline">06_vapaapalokunta_mikkelilaisten_kulttuuriharrastusten_levittajana </del>Mikkelin VPK] ja 1890 perustettu [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/07_kulttuurihistoriaa/07_urheilua_musiikkia_ja_teatteria_mikkelin_tyovaenyhdistyksessa Työväenyhdistys], jotka myös toimivat aktiivisesti usealla kulttuurin saralla. Urheiluseuroja, kuoroja, hyväntekeväisyysyhdistyksiä ja raittiusseuroja syntyi nopeaan tahtiin 1880-luvun lopulta saakka. Maaseudulla yhdistystoimintaa kanavoivat nuorisoseurat, raittiusyhdistykset ja maamiesseurat. Aatteet kanavoituivat myös [http://www.vaalit.fi/36578.htm poliittisten puoluiden syntymiseen 1800-luvun lopulla].<br /></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div>Mikkelin kansakoulua oli aktiivisesti perustamassa Rouvasväen yhdistys. Se olikin vuonna 1855 perustettuna kaupungin ensimmäinen yhdistys, jossa säätyläisrouvat toimivat hyväntekeväisyystarkoituksissa. Kansankulttuurin murros näkyy myös yhdistystoiminnan viriämisenä. Mikkelissä yhdistystoimintaa syntyi suhteellisen varhain verrattuna moneen muuhun pikkukaupunkiin johtuen kaupungin aktiivisesta virkamieskunnasta.  Merkittävimpiä toimijoita oli 1878 perustettu [http://<ins class="diffchange diffchange-inline">seutu</ins>.<ins class="diffchange diffchange-inline">wikimikkeli</ins>.fi/<ins class="diffchange diffchange-inline">index.php</ins>/<ins class="diffchange diffchange-inline">Vapaapalokunta_mikkelil%C3%A4isten_kulttuuriharrastusten_levitt%C3%A4j%C3%A4n%C3%A4_1800-luvun_lopulla_ja_1900-luvun_alkupuolella </ins>Mikkelin VPK] ja 1890 perustettu [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/07_kulttuurihistoriaa/07_urheilua_musiikkia_ja_teatteria_mikkelin_tyovaenyhdistyksessa Työväenyhdistys], jotka myös toimivat aktiivisesti usealla kulttuurin saralla. Urheiluseuroja, kuoroja, hyväntekeväisyysyhdistyksiä ja raittiusseuroja syntyi nopeaan tahtiin 1880-luvun lopulta saakka. Maaseudulla yhdistystoimintaa kanavoivat nuorisoseurat, raittiusyhdistykset ja maamiesseurat. Aatteet kanavoituivat myös [http://www.vaalit.fi/36578.htm poliittisten puoluiden syntymiseen 1800-luvun lopulla].<br /></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div><br /></div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div><br /></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[http://issuu.com/mikkelinkaupunki/docs/vuolinko_ii_-_jarjesto-__harrastus-__koulu-_ja_kir/1 Tutustu maaseudun yhdistystoiminnan historiaan Vuolingon kylällä!]<br /></div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[http://issuu.com/mikkelinkaupunki/docs/vuolinko_ii_-_jarjesto-__harrastus-__koulu-_ja_kir/1 Tutustu maaseudun yhdistystoiminnan historiaan Vuolingon kylällä!]<br /></div></td></tr>
</table>SeutuAdminhttp://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Modernin_Mikkelin_merkit&diff=7641&oldid=prevSeutuAdmin: /* Sivistystä ja aatteen paloa */2014-09-10T11:02:59Z<p><span dir="auto"><span class="autocomment">Sivistystä ja aatteen paloa</span></span></p>
<table class='diff diff-contentalign-left'>
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 10. syyskuuta 2014 kello 11.02</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 32:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 32:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>=== Sivistystä ja aatteen paloa ===</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>=== Sivistystä ja aatteen paloa ===</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[[Tiedosto:IMG 3795.jpg|300px|thumb|left|1879 perustetun Mikkelin tyttökoulun perinteitä jatkaa [http://urheilupuistonkoulu.net/about/ Urheilupuiston koulu.] Kuva: Paavo Innanen 2011.]]</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[[Tiedosto:IMG 3795.jpg|300px|thumb|left|1879 perustetun Mikkelin tyttökoulun perinteitä jatkaa [http://urheilupuistonkoulu.net/about/ Urheilupuiston koulu.] Kuva: Paavo Innanen 2011.]]</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>Kansankulttuurin murros piti sisällään myös koulutustason ja aatteiden heräämisen. Kansakoululaitoksen merkitys oli tässä suhteessa ehdoton. 1866 annettiin kansakouluasetus, mutta Etelä-Savossa perustettiin ensimmäinen kansakoulu jo kolme vuotta aiemmin Hirvensalmen Apajalahdelle – kahdeksantena kansakouluna Suomessa. Mikkelissä toimi yksityinen ruotsinkielinen [http://kirjasto.mikkeli.fi/historia/antell/index.htm  Antellin neitien tyttökoulu] jo vuodesta 1854. 1870-luvun alussa aloittivat [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_maalaiskunnan_ja_kaupungin_ensimm%C3%A4iset_kansakoulut maalaiskunnan ja kaupungin ensimmäiset kansakoulut,] sekä ruotsinkielinen [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_Lyseon_perustaminen_ja_alkuvaiheet:_ruotsinkielinen_lyseo_keskelle_suomenkielist%C3%A4_Savoa Lyseon oppikoulu]. Lyseon, [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_suomenkielisen_tytt%C3%B6koulun_perustaminen suomenkielisen tyttökoulun] ja [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_yhteiskoulun_perustaminen 1905 avatun Yhteiskoulun] myötä Mikkelistä tuli koulukaupunki, jossa oppia ovat saaneet monet myöhemmin mainetta niittäneet henkilöt. Huomattava seudun sivistyskeskus oli myös [http://<del class="diffchange diffchange-inline">www</del>.<del class="diffchange diffchange-inline">mikkeli</del>.fi/<del class="diffchange diffchange-inline">fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/12_kouluhistoriaa</del>/<del class="diffchange diffchange-inline">10_muuta_opetusta_mikkelin_kaupungissa_ja_maalaiskunnassa </del>Otavassa], missä toimivat jo 1859 perustettu [http://www.esedu.fi/oppimisymparistot/maatila  maatalousoppilaitos] ja 1901 sinne siirtynyt [http://www.otavanopisto.fi/opistontoiminta/historia kansanopisto].<br /></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div>Kansankulttuurin murros piti sisällään myös koulutustason ja aatteiden heräämisen. Kansakoululaitoksen merkitys oli tässä suhteessa ehdoton. 1866 annettiin kansakouluasetus, mutta Etelä-Savossa perustettiin ensimmäinen kansakoulu jo kolme vuotta aiemmin Hirvensalmen Apajalahdelle – kahdeksantena kansakouluna Suomessa. Mikkelissä toimi yksityinen ruotsinkielinen [http://kirjasto.mikkeli.fi/historia/antell/index.htm  Antellin neitien tyttökoulu] jo vuodesta 1854. 1870-luvun alussa aloittivat [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_maalaiskunnan_ja_kaupungin_ensimm%C3%A4iset_kansakoulut maalaiskunnan ja kaupungin ensimmäiset kansakoulut,] sekä ruotsinkielinen [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_Lyseon_perustaminen_ja_alkuvaiheet:_ruotsinkielinen_lyseo_keskelle_suomenkielist%C3%A4_Savoa Lyseon oppikoulu]. Lyseon, [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_suomenkielisen_tytt%C3%B6koulun_perustaminen suomenkielisen tyttökoulun] ja [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_yhteiskoulun_perustaminen 1905 avatun Yhteiskoulun] myötä Mikkelistä tuli koulukaupunki, jossa oppia ovat saaneet monet myöhemmin mainetta niittäneet henkilöt. Huomattava seudun sivistyskeskus oli myös [http://<ins class="diffchange diffchange-inline">seutu</ins>.<ins class="diffchange diffchange-inline">wikimikkeli</ins>.fi/<ins class="diffchange diffchange-inline">index.php</ins>/<ins class="diffchange diffchange-inline">Muuta_opetusta_Mikkelin_kaupungissa_ja_maalaiskunnassa </ins>Otavassa], missä toimivat jo 1859 perustettu [http://www.esedu.fi/oppimisymparistot/maatila  maatalousoppilaitos] ja 1901 sinne siirtynyt [http://www.otavanopisto.fi/opistontoiminta/historia kansanopisto].<br /></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Mikkelin kansakoulua oli aktiivisesti perustamassa Rouvasväen yhdistys. Se olikin vuonna 1855 perustettuna kaupungin ensimmäinen yhdistys, jossa säätyläisrouvat toimivat hyväntekeväisyystarkoituksissa. Kansankulttuurin murros näkyy myös yhdistystoiminnan viriämisenä. Mikkelissä yhdistystoimintaa syntyi suhteellisen varhain verrattuna moneen muuhun pikkukaupunkiin johtuen kaupungin aktiivisesta virkamieskunnasta.  Merkittävimpiä toimijoita oli 1878 perustettu [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/07_kulttuurihistoriaa/06_vapaapalokunta_mikkelilaisten_kulttuuriharrastusten_levittajana Mikkelin VPK] ja 1890 perustettu [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/07_kulttuurihistoriaa/07_urheilua_musiikkia_ja_teatteria_mikkelin_tyovaenyhdistyksessa Työväenyhdistys], jotka myös toimivat aktiivisesti usealla kulttuurin saralla. Urheiluseuroja, kuoroja, hyväntekeväisyysyhdistyksiä ja raittiusseuroja syntyi nopeaan tahtiin 1880-luvun lopulta saakka. Maaseudulla yhdistystoimintaa kanavoivat nuorisoseurat, raittiusyhdistykset ja maamiesseurat. Aatteet kanavoituivat myös [http://www.vaalit.fi/36578.htm poliittisten puoluiden syntymiseen 1800-luvun lopulla].<br /></div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Mikkelin kansakoulua oli aktiivisesti perustamassa Rouvasväen yhdistys. Se olikin vuonna 1855 perustettuna kaupungin ensimmäinen yhdistys, jossa säätyläisrouvat toimivat hyväntekeväisyystarkoituksissa. Kansankulttuurin murros näkyy myös yhdistystoiminnan viriämisenä. Mikkelissä yhdistystoimintaa syntyi suhteellisen varhain verrattuna moneen muuhun pikkukaupunkiin johtuen kaupungin aktiivisesta virkamieskunnasta.  Merkittävimpiä toimijoita oli 1878 perustettu [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/07_kulttuurihistoriaa/06_vapaapalokunta_mikkelilaisten_kulttuuriharrastusten_levittajana Mikkelin VPK] ja 1890 perustettu [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/07_kulttuurihistoriaa/07_urheilua_musiikkia_ja_teatteria_mikkelin_tyovaenyhdistyksessa Työväenyhdistys], jotka myös toimivat aktiivisesti usealla kulttuurin saralla. Urheiluseuroja, kuoroja, hyväntekeväisyysyhdistyksiä ja raittiusseuroja syntyi nopeaan tahtiin 1880-luvun lopulta saakka. Maaseudulla yhdistystoimintaa kanavoivat nuorisoseurat, raittiusyhdistykset ja maamiesseurat. Aatteet kanavoituivat myös [http://www.vaalit.fi/36578.htm poliittisten puoluiden syntymiseen 1800-luvun lopulla].<br /></div></td></tr>
</table>SeutuAdminhttp://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Modernin_Mikkelin_merkit&diff=7640&oldid=prevSeutuAdmin: /* Sivistystä ja aatteen paloa */2014-09-10T11:00:44Z<p><span dir="auto"><span class="autocomment">Sivistystä ja aatteen paloa</span></span></p>
<table class='diff diff-contentalign-left'>
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 10. syyskuuta 2014 kello 11.00</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 32:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 32:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>=== Sivistystä ja aatteen paloa ===</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>=== Sivistystä ja aatteen paloa ===</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[[Tiedosto:IMG 3795.jpg|300px|thumb|left|1879 perustetun Mikkelin tyttökoulun perinteitä jatkaa [http://urheilupuistonkoulu.net/about/ Urheilupuiston koulu.] Kuva: Paavo Innanen 2011.]]</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[[Tiedosto:IMG 3795.jpg|300px|thumb|left|1879 perustetun Mikkelin tyttökoulun perinteitä jatkaa [http://urheilupuistonkoulu.net/about/ Urheilupuiston koulu.] Kuva: Paavo Innanen 2011.]]</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>Kansankulttuurin murros piti sisällään myös koulutustason ja aatteiden heräämisen. Kansakoululaitoksen merkitys oli tässä suhteessa ehdoton. 1866 annettiin kansakouluasetus, mutta Etelä-Savossa perustettiin ensimmäinen kansakoulu jo kolme vuotta aiemmin Hirvensalmen Apajalahdelle – kahdeksantena kansakouluna Suomessa. Mikkelissä toimi yksityinen ruotsinkielinen [http://kirjasto.mikkeli.fi/historia/antell/index.htm  Antellin neitien tyttökoulu] jo vuodesta 1854. 1870-luvun alussa aloittivat [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_maalaiskunnan_ja_kaupungin_ensimm%C3%A4iset_kansakoulut maalaiskunnan ja kaupungin ensimmäiset kansakoulut,] sekä ruotsinkielinen [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_Lyseon_perustaminen_ja_alkuvaiheet:_ruotsinkielinen_lyseo_keskelle_suomenkielist%C3%A4_Savoa Lyseon oppikoulu]. Lyseon, [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_suomenkielisen_tytt%C3%B6koulun_perustaminen suomenkielisen tyttökoulun] ja [http://<del class="diffchange diffchange-inline">www</del>.<del class="diffchange diffchange-inline">mikkeli</del>.fi/<del class="diffchange diffchange-inline">fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/12_kouluhistoriaa</del>/<del class="diffchange diffchange-inline">06_mikkelin_yhteikoulun_perustaminen </del>1905 avatun Yhteiskoulun] myötä Mikkelistä tuli koulukaupunki, jossa oppia ovat saaneet monet myöhemmin mainetta niittäneet henkilöt. Huomattava seudun sivistyskeskus oli myös [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/12_kouluhistoriaa/10_muuta_opetusta_mikkelin_kaupungissa_ja_maalaiskunnassa Otavassa], missä toimivat jo 1859 perustettu [http://www.esedu.fi/oppimisymparistot/maatila  maatalousoppilaitos] ja 1901 sinne siirtynyt [http://www.otavanopisto.fi/opistontoiminta/historia kansanopisto].<br /></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div>Kansankulttuurin murros piti sisällään myös koulutustason ja aatteiden heräämisen. Kansakoululaitoksen merkitys oli tässä suhteessa ehdoton. 1866 annettiin kansakouluasetus, mutta Etelä-Savossa perustettiin ensimmäinen kansakoulu jo kolme vuotta aiemmin Hirvensalmen Apajalahdelle – kahdeksantena kansakouluna Suomessa. Mikkelissä toimi yksityinen ruotsinkielinen [http://kirjasto.mikkeli.fi/historia/antell/index.htm  Antellin neitien tyttökoulu] jo vuodesta 1854. 1870-luvun alussa aloittivat [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_maalaiskunnan_ja_kaupungin_ensimm%C3%A4iset_kansakoulut maalaiskunnan ja kaupungin ensimmäiset kansakoulut,] sekä ruotsinkielinen [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_Lyseon_perustaminen_ja_alkuvaiheet:_ruotsinkielinen_lyseo_keskelle_suomenkielist%C3%A4_Savoa Lyseon oppikoulu]. Lyseon, [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_suomenkielisen_tytt%C3%B6koulun_perustaminen suomenkielisen tyttökoulun] ja [http://<ins class="diffchange diffchange-inline">seutu</ins>.<ins class="diffchange diffchange-inline">wikimikkeli</ins>.fi/<ins class="diffchange diffchange-inline">index.php</ins>/<ins class="diffchange diffchange-inline">Mikkelin_yhteiskoulun_perustaminen </ins>1905 avatun Yhteiskoulun] myötä Mikkelistä tuli koulukaupunki, jossa oppia ovat saaneet monet myöhemmin mainetta niittäneet henkilöt. Huomattava seudun sivistyskeskus oli myös [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/12_kouluhistoriaa/10_muuta_opetusta_mikkelin_kaupungissa_ja_maalaiskunnassa Otavassa], missä toimivat jo 1859 perustettu [http://www.esedu.fi/oppimisymparistot/maatila  maatalousoppilaitos] ja 1901 sinne siirtynyt [http://www.otavanopisto.fi/opistontoiminta/historia kansanopisto].<br /></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Mikkelin kansakoulua oli aktiivisesti perustamassa Rouvasväen yhdistys. Se olikin vuonna 1855 perustettuna kaupungin ensimmäinen yhdistys, jossa säätyläisrouvat toimivat hyväntekeväisyystarkoituksissa. Kansankulttuurin murros näkyy myös yhdistystoiminnan viriämisenä. Mikkelissä yhdistystoimintaa syntyi suhteellisen varhain verrattuna moneen muuhun pikkukaupunkiin johtuen kaupungin aktiivisesta virkamieskunnasta.  Merkittävimpiä toimijoita oli 1878 perustettu [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/07_kulttuurihistoriaa/06_vapaapalokunta_mikkelilaisten_kulttuuriharrastusten_levittajana Mikkelin VPK] ja 1890 perustettu [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/07_kulttuurihistoriaa/07_urheilua_musiikkia_ja_teatteria_mikkelin_tyovaenyhdistyksessa Työväenyhdistys], jotka myös toimivat aktiivisesti usealla kulttuurin saralla. Urheiluseuroja, kuoroja, hyväntekeväisyysyhdistyksiä ja raittiusseuroja syntyi nopeaan tahtiin 1880-luvun lopulta saakka. Maaseudulla yhdistystoimintaa kanavoivat nuorisoseurat, raittiusyhdistykset ja maamiesseurat. Aatteet kanavoituivat myös [http://www.vaalit.fi/36578.htm poliittisten puoluiden syntymiseen 1800-luvun lopulla].<br /></div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Mikkelin kansakoulua oli aktiivisesti perustamassa Rouvasväen yhdistys. Se olikin vuonna 1855 perustettuna kaupungin ensimmäinen yhdistys, jossa säätyläisrouvat toimivat hyväntekeväisyystarkoituksissa. Kansankulttuurin murros näkyy myös yhdistystoiminnan viriämisenä. Mikkelissä yhdistystoimintaa syntyi suhteellisen varhain verrattuna moneen muuhun pikkukaupunkiin johtuen kaupungin aktiivisesta virkamieskunnasta.  Merkittävimpiä toimijoita oli 1878 perustettu [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/07_kulttuurihistoriaa/06_vapaapalokunta_mikkelilaisten_kulttuuriharrastusten_levittajana Mikkelin VPK] ja 1890 perustettu [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/07_kulttuurihistoriaa/07_urheilua_musiikkia_ja_teatteria_mikkelin_tyovaenyhdistyksessa Työväenyhdistys], jotka myös toimivat aktiivisesti usealla kulttuurin saralla. Urheiluseuroja, kuoroja, hyväntekeväisyysyhdistyksiä ja raittiusseuroja syntyi nopeaan tahtiin 1880-luvun lopulta saakka. Maaseudulla yhdistystoimintaa kanavoivat nuorisoseurat, raittiusyhdistykset ja maamiesseurat. Aatteet kanavoituivat myös [http://www.vaalit.fi/36578.htm poliittisten puoluiden syntymiseen 1800-luvun lopulla].<br /></div></td></tr>
</table>SeutuAdminhttp://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Modernin_Mikkelin_merkit&diff=7639&oldid=prevSeutuAdmin: /* Sivistystä ja aatteen paloa */2014-09-10T10:58:39Z<p><span dir="auto"><span class="autocomment">Sivistystä ja aatteen paloa</span></span></p>
<table class='diff diff-contentalign-left'>
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 10. syyskuuta 2014 kello 10.58</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 32:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 32:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>=== Sivistystä ja aatteen paloa ===</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>=== Sivistystä ja aatteen paloa ===</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[[Tiedosto:IMG 3795.jpg|300px|thumb|left|1879 perustetun Mikkelin tyttökoulun perinteitä jatkaa [http://urheilupuistonkoulu.net/about/ Urheilupuiston koulu.] Kuva: Paavo Innanen 2011.]]</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[[Tiedosto:IMG 3795.jpg|300px|thumb|left|1879 perustetun Mikkelin tyttökoulun perinteitä jatkaa [http://urheilupuistonkoulu.net/about/ Urheilupuiston koulu.] Kuva: Paavo Innanen 2011.]]</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>Kansankulttuurin murros piti sisällään myös koulutustason ja aatteiden heräämisen. Kansakoululaitoksen merkitys oli tässä suhteessa ehdoton. 1866 annettiin kansakouluasetus, mutta Etelä-Savossa perustettiin ensimmäinen kansakoulu jo kolme vuotta aiemmin Hirvensalmen Apajalahdelle – kahdeksantena kansakouluna Suomessa. Mikkelissä toimi yksityinen ruotsinkielinen [http://kirjasto.mikkeli.fi/historia/antell/index.htm  Antellin neitien tyttökoulu] jo vuodesta 1854. 1870-luvun alussa aloittivat [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_maalaiskunnan_ja_kaupungin_ensimm%C3%A4iset_kansakoulut maalaiskunnan ja kaupungin ensimmäiset kansakoulut,] sekä ruotsinkielinen [http://<del class="diffchange diffchange-inline">www</del>.<del class="diffchange diffchange-inline">mikkeli</del>.fi/<del class="diffchange diffchange-inline">fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/12_kouluhistoriaa</del>/<del class="diffchange diffchange-inline">04_mikkelin_lyseon_perustaminen_ja_alkuvaiheet </del>Lyseon oppikoulu]. Lyseon, [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_suomenkielisen_tytt%C3%B6koulun_perustaminen suomenkielisen tyttökoulun] ja [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/12_kouluhistoriaa/06_mikkelin_yhteikoulun_perustaminen 1905 avatun Yhteiskoulun] myötä Mikkelistä tuli koulukaupunki, jossa oppia ovat saaneet monet myöhemmin mainetta niittäneet henkilöt. Huomattava seudun sivistyskeskus oli myös [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/12_kouluhistoriaa/10_muuta_opetusta_mikkelin_kaupungissa_ja_maalaiskunnassa Otavassa], missä toimivat jo 1859 perustettu [http://www.esedu.fi/oppimisymparistot/maatila  maatalousoppilaitos] ja 1901 sinne siirtynyt [http://www.otavanopisto.fi/opistontoiminta/historia kansanopisto].<br /></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div>Kansankulttuurin murros piti sisällään myös koulutustason ja aatteiden heräämisen. Kansakoululaitoksen merkitys oli tässä suhteessa ehdoton. 1866 annettiin kansakouluasetus, mutta Etelä-Savossa perustettiin ensimmäinen kansakoulu jo kolme vuotta aiemmin Hirvensalmen Apajalahdelle – kahdeksantena kansakouluna Suomessa. Mikkelissä toimi yksityinen ruotsinkielinen [http://kirjasto.mikkeli.fi/historia/antell/index.htm  Antellin neitien tyttökoulu] jo vuodesta 1854. 1870-luvun alussa aloittivat [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_maalaiskunnan_ja_kaupungin_ensimm%C3%A4iset_kansakoulut maalaiskunnan ja kaupungin ensimmäiset kansakoulut,] sekä ruotsinkielinen [http://<ins class="diffchange diffchange-inline">seutu</ins>.<ins class="diffchange diffchange-inline">wikimikkeli</ins>.fi/<ins class="diffchange diffchange-inline">index.php</ins>/<ins class="diffchange diffchange-inline">Mikkelin_Lyseon_perustaminen_ja_alkuvaiheet:_ruotsinkielinen_lyseo_keskelle_suomenkielist%C3%A4_Savoa </ins>Lyseon oppikoulu]. Lyseon, [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Mikkelin_suomenkielisen_tytt%C3%B6koulun_perustaminen suomenkielisen tyttökoulun] ja [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/12_kouluhistoriaa/06_mikkelin_yhteikoulun_perustaminen 1905 avatun Yhteiskoulun] myötä Mikkelistä tuli koulukaupunki, jossa oppia ovat saaneet monet myöhemmin mainetta niittäneet henkilöt. Huomattava seudun sivistyskeskus oli myös [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/12_kouluhistoriaa/10_muuta_opetusta_mikkelin_kaupungissa_ja_maalaiskunnassa Otavassa], missä toimivat jo 1859 perustettu [http://www.esedu.fi/oppimisymparistot/maatila  maatalousoppilaitos] ja 1901 sinne siirtynyt [http://www.otavanopisto.fi/opistontoiminta/historia kansanopisto].<br /></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Mikkelin kansakoulua oli aktiivisesti perustamassa Rouvasväen yhdistys. Se olikin vuonna 1855 perustettuna kaupungin ensimmäinen yhdistys, jossa säätyläisrouvat toimivat hyväntekeväisyystarkoituksissa. Kansankulttuurin murros näkyy myös yhdistystoiminnan viriämisenä. Mikkelissä yhdistystoimintaa syntyi suhteellisen varhain verrattuna moneen muuhun pikkukaupunkiin johtuen kaupungin aktiivisesta virkamieskunnasta.  Merkittävimpiä toimijoita oli 1878 perustettu [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/07_kulttuurihistoriaa/06_vapaapalokunta_mikkelilaisten_kulttuuriharrastusten_levittajana Mikkelin VPK] ja 1890 perustettu [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/07_kulttuurihistoriaa/07_urheilua_musiikkia_ja_teatteria_mikkelin_tyovaenyhdistyksessa Työväenyhdistys], jotka myös toimivat aktiivisesti usealla kulttuurin saralla. Urheiluseuroja, kuoroja, hyväntekeväisyysyhdistyksiä ja raittiusseuroja syntyi nopeaan tahtiin 1880-luvun lopulta saakka. Maaseudulla yhdistystoimintaa kanavoivat nuorisoseurat, raittiusyhdistykset ja maamiesseurat. Aatteet kanavoituivat myös [http://www.vaalit.fi/36578.htm poliittisten puoluiden syntymiseen 1800-luvun lopulla].<br /></div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Mikkelin kansakoulua oli aktiivisesti perustamassa Rouvasväen yhdistys. Se olikin vuonna 1855 perustettuna kaupungin ensimmäinen yhdistys, jossa säätyläisrouvat toimivat hyväntekeväisyystarkoituksissa. Kansankulttuurin murros näkyy myös yhdistystoiminnan viriämisenä. Mikkelissä yhdistystoimintaa syntyi suhteellisen varhain verrattuna moneen muuhun pikkukaupunkiin johtuen kaupungin aktiivisesta virkamieskunnasta.  Merkittävimpiä toimijoita oli 1878 perustettu [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/07_kulttuurihistoriaa/06_vapaapalokunta_mikkelilaisten_kulttuuriharrastusten_levittajana Mikkelin VPK] ja 1890 perustettu [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/07_kulttuurihistoriaa/07_urheilua_musiikkia_ja_teatteria_mikkelin_tyovaenyhdistyksessa Työväenyhdistys], jotka myös toimivat aktiivisesti usealla kulttuurin saralla. Urheiluseuroja, kuoroja, hyväntekeväisyysyhdistyksiä ja raittiusseuroja syntyi nopeaan tahtiin 1880-luvun lopulta saakka. Maaseudulla yhdistystoimintaa kanavoivat nuorisoseurat, raittiusyhdistykset ja maamiesseurat. Aatteet kanavoituivat myös [http://www.vaalit.fi/36578.htm poliittisten puoluiden syntymiseen 1800-luvun lopulla].<br /></div></td></tr>
</table>SeutuAdmin