Nälkävuodet 1867-1868
(Ak: Uusi sivu: <br /> <br /> 1860-luvun lopulla asiat eivät enää olleet hyvin. Kuumesairaala oli perustettu Mikkeliin vuonna 1866, mutta kun sitten suuret nälkävuodet koettelivat koko Suomea...) |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | |||
<br /> | <br /> | ||
1860-luvun lopulla asiat eivät enää olleet hyvin. Kuumesairaala oli perustettu Mikkeliin vuonna 1866, mutta kun sitten suuret nälkävuodet koettelivat koko Suomea ja myös Mikkelin ympäristöä, oli sairaala järjestettävä muilta seuduilta saapuvia varattomia varten. Se avattiin tammikuussa 1868 heti sen jälkeen, kun edellisen vuoden joulukuussa oli saatu avattua majatalo ja työtalo köyhille. Näiden onnettomien määrää kuvaa esimerkiksi se, että kolmen kuukauden aikana talossa tarjottiin lähes 9 000 ateriaa. | 1860-luvun lopulla asiat eivät enää olleet hyvin. Kuumesairaala oli perustettu Mikkeliin vuonna 1866, mutta kun sitten suuret nälkävuodet koettelivat koko Suomea ja myös Mikkelin ympäristöä, oli sairaala järjestettävä muilta seuduilta saapuvia varattomia varten. Se avattiin tammikuussa 1868 heti sen jälkeen, kun edellisen vuoden joulukuussa oli saatu avattua majatalo ja työtalo köyhille. Näiden onnettomien määrää kuvaa esimerkiksi se, että kolmen kuukauden aikana talossa tarjottiin lähes 9 000 ateriaa. | ||
| − | + | <br /> | |
| + | <br /> | ||
Mikkeliläiset itse säästyivät itse pahimmalta kurjuudelta, mutta kaupungin kautta virtasi loputon toivottomien, nälkiintyneiden, sairaiden ja kuolevien joukko. Varakkaat jakoivat almuja keittiön ovelta - sisälle kurja ei tohdittu tartunnan pelosta päästää. Viimeistään tuohon aikaan opittiin käyttämään käsineitä, koska ne ehkäisivät hyvin tartunnoilta. | Mikkeliläiset itse säästyivät itse pahimmalta kurjuudelta, mutta kaupungin kautta virtasi loputon toivottomien, nälkiintyneiden, sairaiden ja kuolevien joukko. Varakkaat jakoivat almuja keittiön ovelta - sisälle kurja ei tohdittu tartunnan pelosta päästää. Viimeistään tuohon aikaan opittiin käyttämään käsineitä, koska ne ehkäisivät hyvin tartunnoilta. | ||
| − | + | <br /> | |
| + | <br /> | ||
Talvella 1867-68 kuoli Suomessa nälkään ja tauteihin yli 100 000 henkeä. Koko asukasmäärä oli tuolloin noin 1,7 miljoonaa eli väestönmenetys oli 17 % - nykytilanteessa se vastaisi noin 850 000 henkeä. Kurjuus olisi luultavasti ollut moninkertainen, ellei valtio useilla eri toimilla olisi järjestänyt esimerkiksi työtä ja erilaisia hätäavustuksia. Ne eivät kuitenkaan tavoittaneet kaikkia. | Talvella 1867-68 kuoli Suomessa nälkään ja tauteihin yli 100 000 henkeä. Koko asukasmäärä oli tuolloin noin 1,7 miljoonaa eli väestönmenetys oli 17 % - nykytilanteessa se vastaisi noin 850 000 henkeä. Kurjuus olisi luultavasti ollut moninkertainen, ellei valtio useilla eri toimilla olisi järjestänyt esimerkiksi työtä ja erilaisia hätäavustuksia. Ne eivät kuitenkaan tavoittaneet kaikkia. | ||
| − | + | <br /> | |
| − | + | <br /> | |
| − | + | <br /> | |
© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura | © Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura | ||
| − | + | <br /> | |
<br /> | <br /> | ||
<br /> | <br /> | ||
[[Category:Elämää 1800- luvun Mikkelissä]] | [[Category:Elämää 1800- luvun Mikkelissä]] | ||
Nykyinen versio 4. maaliskuuta 2013 kello 14.13
1860-luvun lopulla asiat eivät enää olleet hyvin. Kuumesairaala oli perustettu Mikkeliin vuonna 1866, mutta kun sitten suuret nälkävuodet koettelivat koko Suomea ja myös Mikkelin ympäristöä, oli sairaala järjestettävä muilta seuduilta saapuvia varattomia varten. Se avattiin tammikuussa 1868 heti sen jälkeen, kun edellisen vuoden joulukuussa oli saatu avattua majatalo ja työtalo köyhille. Näiden onnettomien määrää kuvaa esimerkiksi se, että kolmen kuukauden aikana talossa tarjottiin lähes 9 000 ateriaa.
Mikkeliläiset itse säästyivät itse pahimmalta kurjuudelta, mutta kaupungin kautta virtasi loputon toivottomien, nälkiintyneiden, sairaiden ja kuolevien joukko. Varakkaat jakoivat almuja keittiön ovelta - sisälle kurja ei tohdittu tartunnan pelosta päästää. Viimeistään tuohon aikaan opittiin käyttämään käsineitä, koska ne ehkäisivät hyvin tartunnoilta.
Talvella 1867-68 kuoli Suomessa nälkään ja tauteihin yli 100 000 henkeä. Koko asukasmäärä oli tuolloin noin 1,7 miljoonaa eli väestönmenetys oli 17 % - nykytilanteessa se vastaisi noin 850 000 henkeä. Kurjuus olisi luultavasti ollut moninkertainen, ellei valtio useilla eri toimilla olisi järjestänyt esimerkiksi työtä ja erilaisia hätäavustuksia. Ne eivät kuitenkaan tavoittaneet kaikkia.
© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura
