Paavo Himasen perhe

Seutuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Urpolan Kattilankoskeen oli 1700-luvulla rakennettu jalkamylly, jonka Paavo Himanen rakensi uudelleen vuonna 1837. Mylly jauhoi 3 kuukautta vuodessa, yhteensä 616 tynnyriä ja siitä tuli tulli- eli veromylly 14.8.1839. Myllynomistuksen, lasimestarintöiden ja lukuisten lautamiestehtävien lisäksi Himasen luottamustehtävät karttuivat edelleen: vuonna 1843, Ida Marian ollessa 6-vuotias, oli isä Paavo valitsemassa kaupungille järjestysmiestä (eli kaupunginjohtajaa) yhdessä Matti Hukkasen, kauppias Petteri Kiurun, seppä Sawanderin ja suutari Åströmin kanssa. Tämä demokraattinen valintatapa ei tosin muuttanut mitään, sillä kuvernöörin jo aikaisemmin järjestysmieheksi nimeämä maaviskaali Carl Johan Böök sai jatkaa toimessaan.

Järjestysoikeus oli kaupungin ylin johto sai ensimmäisinä vuosinaan kokoontumistilat Himasen talosta. Ida Marian isän asiat olivat mukavasti ja käytännöllisesti hoidossa: valtuustoa edeltäneen luottamuselimen muodostivat kaupungin vanhimmat, joiden tehtävänä oli edustaa kaupungin porvaristoa. Vuodesta 1839 lasimestari Himanen kuului tähän edustukselliseen elimeen. Ja kun järjestysoikeus kokoontui Himasen talossa, sopi lasimestarin osallistua kokouksiin kotinurkissaan ja pyytää siitä vielä vuokraakin.

Ida Marian äiti Anna Gretha Olander oli syntynyt 22.8.1806 Myrskylän Porlammin torpparin Gustaf Andersson Olanderin ja tämän vaimon Margareta Eriksdotterin perheeseen. Anna Grethan täti, Anna Olander asui Mikkelissä. Hän oli naimisissa kersantti ja postiljooni Anders Nymanin kanssa. Niinpä onkin helppo kuvitella Paavo Himasen ja Anna Gretha Olanderin kohtaaminen tilanteeseen, jossa Anna Gretha vieraili tätinsä luona, ehkä markkina-aikana ja kohtasi yritteliään nuorukaisen vaikkapa markkinavilinässä. Tai sitten ajan tyyliin Anna Gretha järjestettiin Himaselle vaimoksi ilman sen kummempia rakastumisia. Silloinen laki alisti naimattoman naisen niin, ettei hänellä ollut omaa päätösvaltaa. Perintökaaressa tämä ilmaistiin sanomalla: "Neito, minkä ikäinen tahansa, olkoon holhuunalainen." Avioliiton solmiminen ei tuonut sen suurempaa itsenäisyyttä. Kun Anna Gretha ja Paavo vihittiin 10.2.1824, oli sulhanen jo 32-vuotias, mutta morsian vasta 17-vuotias. Perheeseen syntyi esikoinen, Kustaa Wilhelm, saman vuoden marraskuussa.


© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura


Henkilökohtaiset työkalut
Vipuvoimaa EU:lta
Vipuvoimaa EU:lta

Mikkelin seudun
kulttuuriperintöohjelma