Sotilaselämää 1800-luvulla
(Ak: Uusi sivu: <br /> <br /> Mikäpä olisi Mikkeli ollut ilman sotilaita. Ruotuväkipataljoonat perustettiin vuonna 1854 ja viidennen ruotujakoisen tarkk’ampujapataljoonan toinen komppania mä...) |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | |||
<br /> | <br /> | ||
Mikäpä olisi Mikkeli ollut ilman sotilaita. Ruotuväkipataljoonat perustettiin vuonna 1854 ja viidennen ruotujakoisen tarkk’ampujapataljoonan toinen komppania määrättiin sijoittumaan Mikkeliin. Tälle Mikkelin komppanialla hankittiin "äksiisi eli harjoitushuone" Ristimäeltä. Tämän viidennen ruotuväkipataljoonan komentajana toimi kenraalimajuri K. J. Tawaststjerna, kirjailija Karl Augustin isä ja Annilan, myöhemmin Paukkulan isäntä. Näiden ruotusotamiesten haaveena oli päästä Turkkia vastaan taistelemaan, mutta tuon kaukomatkan asemasta heidät sijoitettiin lähinnä vartiotehtäviin rannikolle. Krimin sodan päätyttyä miehet kotiutettiin ja harjoituskokouksia järjestettiin vain satunnaisesti kesäisin. | Mikäpä olisi Mikkeli ollut ilman sotilaita. Ruotuväkipataljoonat perustettiin vuonna 1854 ja viidennen ruotujakoisen tarkk’ampujapataljoonan toinen komppania määrättiin sijoittumaan Mikkeliin. Tälle Mikkelin komppanialla hankittiin "äksiisi eli harjoitushuone" Ristimäeltä. Tämän viidennen ruotuväkipataljoonan komentajana toimi kenraalimajuri K. J. Tawaststjerna, kirjailija Karl Augustin isä ja Annilan, myöhemmin Paukkulan isäntä. Näiden ruotusotamiesten haaveena oli päästä Turkkia vastaan taistelemaan, mutta tuon kaukomatkan asemasta heidät sijoitettiin lähinnä vartiotehtäviin rannikolle. Krimin sodan päätyttyä miehet kotiutettiin ja harjoituskokouksia järjestettiin vain satunnaisesti kesäisin. | ||
| − | + | <br /> | |
| + | <br /> | ||
Tsaarin vallan alaisuudessa kun oltiin, niin kaupunkiin saatiin lisää väriä myös isäntämaan asevoimista: Ida Marian vihkimisvuonna 1859 kaupunkiin saapui kasakkakomennuskunta vartioimaan kaupunkia. Heille rakennettiin kasarmi nykyisen musiikkiopiston tontille. Yhteiseloa ei näiden outojen sankareiden kanssa syntynyt ja voidaan kuvitella Ida Mariankin vaihtaneen tien toiselle reunalle sellaisen kohdatessaan. Vieraaseen ympäristöön joutuneet Donin kasakat tunsivat koti-ikävää ja lauloivat alakuloisia laulujaan avaroista aroista ja hurjista ratsastuksista kasarminsa rappusilla istuessaan. Laulua kuullessaan Ida Maria muiden kaupunkilaisten tapaan silloin totesi: "Tulee sade, kasakat laulavat." | Tsaarin vallan alaisuudessa kun oltiin, niin kaupunkiin saatiin lisää väriä myös isäntämaan asevoimista: Ida Marian vihkimisvuonna 1859 kaupunkiin saapui kasakkakomennuskunta vartioimaan kaupunkia. Heille rakennettiin kasarmi nykyisen musiikkiopiston tontille. Yhteiseloa ei näiden outojen sankareiden kanssa syntynyt ja voidaan kuvitella Ida Mariankin vaihtaneen tien toiselle reunalle sellaisen kohdatessaan. Vieraaseen ympäristöön joutuneet Donin kasakat tunsivat koti-ikävää ja lauloivat alakuloisia laulujaan avaroista aroista ja hurjista ratsastuksista kasarminsa rappusilla istuessaan. Laulua kuullessaan Ida Maria muiden kaupunkilaisten tapaan silloin totesi: "Tulee sade, kasakat laulavat." | ||
| − | + | <br /> | |
| + | <br /> | ||
Vuonna 1878 keisari Aleksanteri II vahvisti allekirjoituksellaan suuriruhtinaskunnan säätyvaltiopäivien hyväksymän asevelvollisuuslain. Sen seurauksena Mikkeliin saapui pian pohjalaisten miesten rakentajajoukko ja rakensi kaupungin tätä tarkoitusta varten korvauksetta luovuttamalle alueelle suuren kasarmin. Tämän vakinaisen väen, 6. tarkk’ampujapataljoonan rinnalle perustettiin lisäksi reserviläiskomppania, jolle rakennettiin kasarmi Tuukkalaan. Nämä miehet sitten aikoinaan harjoituskenttää kaivellessaan löysivät Tuukkalan kalmiston. | Vuonna 1878 keisari Aleksanteri II vahvisti allekirjoituksellaan suuriruhtinaskunnan säätyvaltiopäivien hyväksymän asevelvollisuuslain. Sen seurauksena Mikkeliin saapui pian pohjalaisten miesten rakentajajoukko ja rakensi kaupungin tätä tarkoitusta varten korvauksetta luovuttamalle alueelle suuren kasarmin. Tämän vakinaisen väen, 6. tarkk’ampujapataljoonan rinnalle perustettiin lisäksi reserviläiskomppania, jolle rakennettiin kasarmi Tuukkalaan. Nämä miehet sitten aikoinaan harjoituskenttää kaivellessaan löysivät Tuukkalan kalmiston. | ||
| − | + | <br /> | |
| + | <br /> | ||
Heinäkuussa 1901 astui voimaan Nikolai II:n allekirjoittama uusi asevelvollisuuslaki, jonka perusteella suomalainen sotaväki lakkautettiin. 6. tarkk’ampujapataljoonan tilalle Mikkeliin tuli venäläinen 5. tarkk’ampujapataljoona. Heitä varten rakennettiin oma koulu nykyisen ammattikoulun kohdalle ja Linnanmäelle Pyhän Gregoriuksen nimelle pyhitetty kupolikattoinen kirkko. | Heinäkuussa 1901 astui voimaan Nikolai II:n allekirjoittama uusi asevelvollisuuslaki, jonka perusteella suomalainen sotaväki lakkautettiin. 6. tarkk’ampujapataljoonan tilalle Mikkeliin tuli venäläinen 5. tarkk’ampujapataljoona. Heitä varten rakennettiin oma koulu nykyisen ammattikoulun kohdalle ja Linnanmäelle Pyhän Gregoriuksen nimelle pyhitetty kupolikattoinen kirkko. | ||
| − | + | <br /> | |
| − | + | <br /> | |
| − | + | <br /> | |
© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura | © Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura | ||
| − | + | <br /> | |
<br /> | <br /> | ||
<br /> | <br /> | ||
[[Category:Elämää 1800- luvun Mikkelissä]] | [[Category:Elämää 1800- luvun Mikkelissä]] | ||
Nykyinen versio 4. maaliskuuta 2013 kello 14.19
Mikäpä olisi Mikkeli ollut ilman sotilaita. Ruotuväkipataljoonat perustettiin vuonna 1854 ja viidennen ruotujakoisen tarkk’ampujapataljoonan toinen komppania määrättiin sijoittumaan Mikkeliin. Tälle Mikkelin komppanialla hankittiin "äksiisi eli harjoitushuone" Ristimäeltä. Tämän viidennen ruotuväkipataljoonan komentajana toimi kenraalimajuri K. J. Tawaststjerna, kirjailija Karl Augustin isä ja Annilan, myöhemmin Paukkulan isäntä. Näiden ruotusotamiesten haaveena oli päästä Turkkia vastaan taistelemaan, mutta tuon kaukomatkan asemasta heidät sijoitettiin lähinnä vartiotehtäviin rannikolle. Krimin sodan päätyttyä miehet kotiutettiin ja harjoituskokouksia järjestettiin vain satunnaisesti kesäisin.
Tsaarin vallan alaisuudessa kun oltiin, niin kaupunkiin saatiin lisää väriä myös isäntämaan asevoimista: Ida Marian vihkimisvuonna 1859 kaupunkiin saapui kasakkakomennuskunta vartioimaan kaupunkia. Heille rakennettiin kasarmi nykyisen musiikkiopiston tontille. Yhteiseloa ei näiden outojen sankareiden kanssa syntynyt ja voidaan kuvitella Ida Mariankin vaihtaneen tien toiselle reunalle sellaisen kohdatessaan. Vieraaseen ympäristöön joutuneet Donin kasakat tunsivat koti-ikävää ja lauloivat alakuloisia laulujaan avaroista aroista ja hurjista ratsastuksista kasarminsa rappusilla istuessaan. Laulua kuullessaan Ida Maria muiden kaupunkilaisten tapaan silloin totesi: "Tulee sade, kasakat laulavat."
Vuonna 1878 keisari Aleksanteri II vahvisti allekirjoituksellaan suuriruhtinaskunnan säätyvaltiopäivien hyväksymän asevelvollisuuslain. Sen seurauksena Mikkeliin saapui pian pohjalaisten miesten rakentajajoukko ja rakensi kaupungin tätä tarkoitusta varten korvauksetta luovuttamalle alueelle suuren kasarmin. Tämän vakinaisen väen, 6. tarkk’ampujapataljoonan rinnalle perustettiin lisäksi reserviläiskomppania, jolle rakennettiin kasarmi Tuukkalaan. Nämä miehet sitten aikoinaan harjoituskenttää kaivellessaan löysivät Tuukkalan kalmiston.
Heinäkuussa 1901 astui voimaan Nikolai II:n allekirjoittama uusi asevelvollisuuslaki, jonka perusteella suomalainen sotaväki lakkautettiin. 6. tarkk’ampujapataljoonan tilalle Mikkeliin tuli venäläinen 5. tarkk’ampujapataljoona. Heitä varten rakennettiin oma koulu nykyisen ammattikoulun kohdalle ja Linnanmäelle Pyhän Gregoriuksen nimelle pyhitetty kupolikattoinen kirkko.
© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura
