Tärkeitä tapahtumia Mikkelin seudun historiassa

Seutuwiki
Versioiden väliset erot
Loikkaa: valikkoon, hakuun
 
Rivi 583: Rivi 583:
 
<br />
 
<br />
 
<br />
 
<br />
'''Lähteet:'''
+
== Lähteet ==
 
+
* Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. 353 s. + kalvopohjia.
Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. 353 s. + kalvopohjia.
+
* Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. 480 s.
 
+
* Mikkelin lääni 150 vuotta. Juhlajulkaisu läänin täyttäessä 150 vuotta. Itä-Suomen Instituutti A:7. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1981. 425 s.
Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. 480 s.
+
* Mikkelin maalaiskunnan kirja. JYY:n kotiseutusarja N:o 30. Toimittanut Teppo Vihola. Kustantajat Mikkelin maalaiskunta ja maaseurakunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1992. 520 s.
 
+
* Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. 708 s.
Mikkelin lääni 150 vuotta. Juhlajulkaisu läänin täyttäessä 150 vuotta. Itä-Suomen Instituutti A:7. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1981. 425 s.
+
* Wirilander, Hannele, Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865. Julkaissut Mikkelin maalaiskunta, Mikkelin maaseurakunta. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1982. 707 s.
 
+
Mikkelin maalaiskunnan kirja. JYY:n kotiseutusarja N:o 30. Toimittanut Teppo Vihola. Kustantajat Mikkelin maalaiskunta ja maaseurakunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1992. 520 s.
+
 
+
Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. 708 s.
+
 
+
Wirilander, Hannele, Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865. Julkaissut Mikkelin maalaiskunta, Mikkelin maaseurakunta. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1982. 707 s.
+
 
<br />
 
<br />
 
<br />
 
<br />

Nykyinen versio 25. maaliskuuta 2013 kello 09.12


Noin 6500-4200 eKr

  • ensimmäiset esihistorialliset löydöt Etelä-Savossa


Noin 4000-2000 eKr

  • esihistoriallisia löytöjä Etelä-Savossa yli 40 kappaletta


Noin 2000-1000 eKr

  • Ristiinan Astuvansalmen kalliomaalaus


Noin 900 jKr

  • pysyvää asutusta oli jo Mikkelin seudulla [hautaröykkiöt (Kyyhkylä) ja ns. kenttäkalmistot (Moisio)]


Noin 1100-1300

  • ruumiskalmistot Tuukkalassa ja Visulahdessa


1200-luvulla

  • Novgorod muodosti Savon pogostakseen Jaroslav II:n tekemän sotaretken jälkeen


Noin 1300

  • ensimmäiset tiedot kristillisyydestä Mikkelin tienoilla
  • Sairilan ja Otralan linnavuorille rakennettiin varustukset


1323

  • Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa mainitaan, että Novgorod luovutti Ruotsille kolme kihlakuntaa: Äyräpään, Jääsken ja Savolahden ("Savolax")


1329

  • kuninkaallisessa kirjeessä, jolla määriteltiin Ruotsin yhteydessä olleen roomalaiskatolisen seurakunnan kirkollisista velvollisuuksista, puhutaan Savilahden kirkkopitäjästä, joka käsitti koko Savon alueen


1300-luvun loppu tai 1400-luvun alku

  • Kivisakasti rakennettiin


1430- tai 1440-luku

  • rakennettiin pappila Kenkäveron saareen


1442

  • perustettiin Savoon toinen kirkkopitäjä, Juva, Maunu II Tavastin ollessa Turun piispana


1475

  • Eerik Akselinpoika Tott alkoi rakentaa itärajan suojaksi Olavinlinnaa


1496

  • ns. vanhan vihan aikainen venäläisten mahdollinen hävitysretki Mikkelin seudulle


Noin 1510

  • Säämingin kirkkopitäjä perustettiin


1500-luvun alussa

  • Savilahti jaettiin kahdeksi hallintopitäjäksi Visulahdeksi ja Pellosniemeksi


1534

  • Savo erosi Viipurin linnaläänistä omaksi läänikseen


1537

  • Savon linnalääni jaettiin kahteen maavoutikuntaan, jotka olivat Suur-Savo ja Pien-Savo


1541

  • ensimmäinen maakirja Mikkelin pitäjässä


1542

  • kuningas Kustaa Vaasa nimitti Savonlinnan voudiksi ja päälliköksi Klemetti Henrikinpoika Krookin eli suomalaisittain Klemetti-kirjurin, joka sai ajatuksen levittää savolaista uudisasutusta yhä kauemmas itään ja pohjoiseen yli rajalinjan


1547

  • kuningas Kustaa Vaasa nimitti Savon ja Savonlinnan käskynhaltijaksi Kustaa Fincken, jonka erityiseksi tehtäväksi tuli Sisä-Suomen erämaiden asuttaminen


1549

  • Mikael Agricola tarkastuskäynnillä Savilahdella


1552

  • Tavinsalmen kirkkopitäjä perustettiin


1554

  • Savo siirrettiin Viipurin piispan hallintaan


1556

  • Sairilan ja Kiialan (myöh Moisio) kuninkaankartanot perustettiin


1561

  • toteutettiin Savon takamaiden ja kaskien verollepano
  • Rautalammin kirkkopitäjä perustettiin


1560-luvun loppu

  • Moision salpietarikeittimö perustettiin


1572

  • mahdollinen venäläishyökkäys Mikkelin pitäjään


1574

  • Pieksämäen kirkkopitäjä perustettiin
  • rakennettiin vaivaistupa Mikkelin pitäjään Kivisakastin vierelle


1578

  • Rantasalmen kirkkopitäjä perustettiin


1590-luvun alku

  • venäläiset tekivät hävitysretken Vehmaskylään


1595

  • Mäntyharjun kirkkopitäjä perustettiin


1597

  • Nuijasodan Suur-Savon pappilan verilöyly Kenkäverossa 231


1604

  • Mikkeli-nimi mainitaan ensimmäisen kerran Suur-Savon sijaan Ruotsin kuninkaallisessa registratuurassa, kun Arvid Eerikinpoika sai hallitsijalta mm. Olkkolan tilan "vthi Store Saulax i S: Michills Kyrck Sochn"


Noin 1608

  • Puumalan kirkkopitäjä perustettiin


1620-luvulla

  • Suomi oli jaettu kolmeen maaherrakuntaan: Turun maaherrakunta, Hämeen maaherrakunta ja Viipurin maaherrakunta, jossa oli Viipurin, Savonlinnan ja Kyminkartanon läänit ja jonka hallintokeskus oli Viipuri


1634

  • asetettiin Karjalan maaherra Viipurin, Savonlinnan ja Kyminkartanon lääniä varten


1639

  • Savonlinnan kaupunki perustettiin


1641

  • Savonlinnan lääni perustettiin (käsitti Suur- ja Vähä-Savon) Lääni lakkautettiin vuonna 1651 ja siirtyi osaksi Viipurin maaherrakuntaa


1643

  • Mikkelin pitäjässä siirryttiin talojen ryhmittelyssä neljännes- ja kymmenkuntajaosta kyläjakoon


1649

  • Lappeenrannan kaupunki perustettiin Ristiinan kirkkopitäjä perustettiin


1650-luku

  • Hirvensalmesta muodostettiin Mikkelin pitäjän kappeliseurakunta


1653

  • Savo jaettiin kahteen tuomiokuntaan, Suursavon ja Piensavon tuomiokuntiin


1664

  • maanomistusolot vakiinnutettiin Mikkelistä tuli myös hallintopitäjän nimi Kivisakastin puukirkko rakennettiin


Noin 1680

  • sotilasvirkatalot ja ratsutilat perustettiin


Noin 1690

  • Peitsari ja Sutela tulivat kappalaisten pappiloiksi


1697

  • nälkävuonna yli 1/4 Mikkelin pitäjän asukkaista kuoli nälkään


1699

  • ensimmäinen Mikkelin pitäjän koulumestari Josias Soniander aloitti opetustyönsä


1713-21

  • isonvihan aikainen venäläismiehitys


1721

  • uudeksi rajalääniksi muodostettiin Kyminkartanon ja Savonlinnan lääni, jonka hallintokeskus sijoitettiin Lappeenrantaan


1743

  • Kyminkartanon läänin hallintokeskus Loviisaan


1744

  • Mikkelin kirkonkylä sai markkinaoikeudet Rajatullikamari perustettiin Postikonttori perustettiin


1747-1748

  • talvikaudella Mikkelin kirkonkylässä toimi oppikoulu, triviaalikoulu


1754

  • Kirkkopuiston kirkko valmistui


1756

  • ensimmäinen Mikkelin pitäjänkokouksen pöytäkirja


1757

  • päätettiin perustaa puinen viljamakasiini Mikkelin pitäjään


1760

  • Kirkkopuiston hautausmaa perustettiin


1764

  • Mikkelin pitäjässä otettiin käyttöön vaivaisruotujärjestelmä


1770

  • perustettiin Savon jääkärirykmentti, josta vuonna 1775 tuli Savon prikaati


1775

  • Kyminkartanon läänin hallintokeskus Heinolaan ja Savo-Karjalan läänin hallintokeskus Kuopioon


1779

  • Kivisakastin puukirkko purettiin


1780-luvun alusta vuoteen 1859

  • saakka toimitettiin Mikkelin pitäjässä isojako


1789

  • kesäkuussa (13.6.) Porrassalmen taistelu ja venäläismiehityksen kausi


1789 ja 1790

  • Kustaa III vieraili Mikkelin pitäjässä


1802

  • Kustaa IV Adolf ja kuningatar Fredrika vierailivat Mikkelin pitäjässä


1806

  • Kirkkopuiston kirkko paloi, väliaikainen rukoushuone rakennettiin


1808

  • Suomen sodan aikainen venäläismiehitys


1816

  • Mikkelin pitäjään perustettiin vaivaishoitojohtokunta


1817

  • nykyinen Mikkelin maaseurakunnan kirkko valmistui Hautausmaa perustettiin Kaukolan kankaalle


1829

  • pitäjäntupa valmistui Mikkelin pitäjän kirkon vierelle


1831

  • perustettiin Mikkelin lääni


1838

  • Mikkelin kaupunki perustettiin Kirkonkylän Olkkolan ja Maunukselan talojen maille
  • Heinolan vuonna 1798 perustettu apteekki siirrettiin Mikkeliin


1840

  • Mikkelin kaupungin ensimmäiseksi piirilääkäriksi nimitettiin Anders Magnus Höglund. Hän muutti Heinolasta Mikkeliin vuonna 1844


1842

  • Mikkelin kaupunki sai oman vaakunan


1843

  • lääninhallitus siirtyi Heinolasta Mikkeliin
  • lääninsairaala rakennettiin Mikkeliin


1845

  • yksityinen ruotsinkielinen lastenkoulu aloitti toimintansa Mikkelissä


1846

  • lääninvankila rakennettiin Mikkeliin
  • Mikkeliin perustettiin ensimmäinen kirjapaino- ja kauppa (J. Cederwaller & poika)


1847

  • Mikkelin ensimmäinen pankki, Mikkelin läänin säästöpankki, perustettiin
  • vaivaishuutokauppojen pitäminen alkoi Mikkelin pitäjässä
  • ala-alkeiskoulu aloitti toimintansa Mikkelin kaupungissa
  • pyhäkoulutoiminta alkoi Mikkelin pitäjässä


1848

  • kivinen viljamakasiini valmistui Mikkeliin


1849

  • sunnuntaikoulu eli käsityöläiskoulu perustettiin. Koulu toimi vuoden 1922 loppuun saakka


1851

  • Mikkelin maalaiskunnan Riiskan kylään perustettiin lainakirjasto


1854-1914

  • Antellien neitien tyttökoulu Mikkelissä


1855-68

  • viides ruotujakoinen tarkk'ampujapataljoona Mikkelissä


1855-72

  • köyhien lasten koulu toimi Mikkelissä


1858

  • Rietrikki Polén kirjoitti ensimmäisen suomenkielisen väitöskirjan. Myöhemmin hän toimi pitkäaikaisena opettajana ja toimittajana Mikkelissä ja oli perustamassa mm. Mikkelin tyttölyseota.


1859

  • tsaarin kasakkakomennuskunta saapui vartioimaan Mikkelin kaupunkia. Heille rakennettiin kasarmi nykyisen musiikkiopiston paikalla olleelle tontille
  • ensimmäinen suomenkielinen Mikkelin pitäjänkokouksen pöytäkirja
  • Otavan maanviljelys- ja karjanhoitokoulun toiminta alkoi


1861

  • Mikkelin läänin maanviljelysseura perustettiin


1862

  • Mikkelin läänin ensimmäisen lehden, "Mikkelin ilmoituslehden", ensinumero ilmestyi 4.1. (Näytenumero 23.11.1861). Lehti jatkoi "Mikkelin Wiikko-Sanomia" -nimisenä 1863-1866.


1864

  • Mikkeliin saatiin maistraatti ja pormestari
  • Mikkelin kaupunginkirjasto perustettiin
  • ensimmäinen höyrylaiva Wilkas saapui Savonlinnasta Mikkeliin
  • Pirttiniemen kylpylälaitos rakennettiin
  • oluttehdas "Toivo" perustettiin Likolammen rannalle


1865

  • Mikkelin lennätinasema avattiin


1866

  • perustettiin kuumesairaala Mikkelin kaupunkiin


1867

  • Hirvensalmi itsenäistyi omaksi seurakunnakseen
  • Suomen ensimmäinen moderni maatilakunnalliskoti perustettiin Mikkelin maalaiskunnan Suonsaareen
  • avattiin majatalo ja työtalo köyhille Mikkelin kaupungissa


1868

  • kunnallisen itsehallintolain mukaisia kuntakokouksia alettiin pitää Mikkelin maalaiskunnassa


1869

  • Mikkelin maaseurakunnan Iso-Pappila rakennettiin Kenkäveronniemeen


1870

  • Mikkelin maalaiskunnan kansakoulu rakennettiin Linnanmäen rinteelle pappilan maalle. Syksyllä aloitti maalaiskunnassa Linnanmäen koulun lisäksi toimintansa Suonsaaren vaivaishuoneen kansakoulu siellä asuville orpolapsille.


1872

  • Anttolan seurakunta perustettiin
  • ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa Mikkelin kaupungissa Maaherran- ja Savilahdenkadun kulmassa.
  • Mikkelin lyseo aloitti toimintansa ruotsinkielisenä (tuli täysin suomenkieliseksi 1903)


1873

  • Mikkelin maalaiskuntaan myönnettiin ensimmäinen maakauppalupa. Ensimmäinen maakauppias oli suutari Michel Tiusanen Parkkilan kylässä.


1875

  • ensimmäinen kaupunginvaltuusto kokoontui Mikkelissä
  • Mikkelin käsityöläisten ja tehtailijoiden yhdistys perustettiin


1876

  • St. Michels Veckoblad ilmestyi


1879

  • Mikkelin kaupungin Wapaehtoinen Palosammutuskunta (WPK) perustettiin.
  • Mikkelin suomenkielinen tyttökoulu (nyk. Urheilupuiston yläaste) aloitti toimintansa


1879-1881

  • rakennettiin kasarmirakennukset nykyiselle Vanhalle kasarmialueelle


1882

  • Mikkelin 6. tarkk'ampujapataljoona perustettiin


1883

  • Mikkelin kaupunki sai katuvalaistuksen. Aluksi valaistus hoidettiin petroleumlampuilla, mutta vuonna 1901 ryhdyttiin käyttämään sähköä myös katuvalaistuksessa.
  • Mikkelin poliisilaitos perustettiin


1884

  • Mikkelin Naisvuori sai paviljonkinsa ja palotorninsa


1886

  • Mikkelin ensimmäinen urheiluseura "Mikkelin läänin metsästys- ja ampumaseura" (vuodesta 1948 "Mikkelin ampujat") perustettiin


1888

  • Mikkelin Telefoniyhdistys perustettiin


1889

  • Savon rata valmistui ja ensimmäiset junat saapuivat Mikkeliin
  • ensimmäinen höyrysaha, Saksalan höyrysaha, aloitti toimintansa Mikkelin pitäjässä
  • Sanomalehti "Suomi" alkoi ilmestyä. Vuodesta 1893 lehden nimi oli "Mikkeli" ja vuodesta 1906 "Suur-Savo". Vuonna 1917 lehti otti nimekseen "Länsi-Savo".


1890

  • Mikkelin työväenyhdistys perustettiin


1892

  • Keski-Savon kansanopisto aloitti toimintansa Joroisissa. Vuonna 1897 opisto päätettiin siirtää Joroisista Otavaan. Siirto tapahtui vuonna 1901. Vuonna 1926 opiston nimi muutettiin Otavan opistoksi.
  • Suomi-lehden enismmäinen numero ilmestyi


1893

  • Pankalammen rannalle rakennettiin vaivaistalo
  • Mikkelin kuuromykkäinkoulu aloitti toimintansa
  • Mikkeli-lehti aloitti ilmestymisen


1896

  • Mikkelin maalaiskunnan ensimmäinen nuorisoseura perustettiin Otavaan


1897

  • valtakunnalliset laulu- ja soittojuhlat järjestettiin Mikkelissä 17.-19.6
  • Mikkelin kaupunkilaisille valmistui oma kirkko Ristimäelle


1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku

  • esikaupunkiasutus syntyi Rouhialaan ja Lähemäelle


1901

  • Venäläinen sotaväki muutti Mikkelin kaupungin kasarmialueelle
  • Mikkelin sähkölaitos oy. aloitti toimintansa


1901-05 ja 1910-17

  • sortovuodet voimakkaimmillaan Mikkelissä


1903

  • Otavaan perustettiin Mikkelin läänin maaseudun ensimmäinen työväenyhdistys
  • Mikkelin Musiikinystäväin yhdistys perustettiin


1905

  • Mikkelin Yhteiskoulu aloitti toimintansa
  • Mikkelin maalaiskunnan ensimmäinen vapaaehtoinen palokunta, Mikkelin esikaupungin Vapaaehtoinen Palosammutuskunta perustettiin


1906

  • Venäläiset rakensivat Pyhän valloittajan Gregoriuksen nimelle pyhitetyn ortodoksisen kirkon Linnamäen huipulle Mikkelin kaupunkiin. "Ryssän kirkko" purettiin vuonna 1958
  • Maalaistavarainkauppa siirtyi Hallitustorille
  • Suur-Savo-lehden ensimmäinen numero julkaistiin


1907

  • sosiaalidemokraatit alkoivat julkaista Mikkelissä "Vapaus"-lehteä
  • ensimmäinen Mikkelin pitäjän osuuskauppa perustettiin Otavan kylälle


1908

  • Mikkelin kaupunkiseurakunta perustettiin


1909

  • perustettiin Mikkelin Osuusmeijeri


1910

  • Suur-Savon museo perustettiin
  • Mikkelin kaupungin siihenastisen historian suurin tulipalo tuhosi Ristimäen-, Raatihuoneen-, Mikon- ja Hallituskadun välisen korttelin


1911

  • Mikkelin vesijohtolaitos rakennettiin. Naisvuoren vesitorni rakennettiin
  • kauppias J. Vanonen osti ensimmäisen auton Mikkeliin


1912

  • Mikkelin kaupungintalo valmistui
  • Mikkelin kauppahalli valmistui
  • nykyisen Yrittäjänkadun kohdalla otettiin käyttöön kilpa-ajorata paviljonkeineen


1914

  • venäläiset sotilaat poistuivat Mikkelistä
  • Mikkelin karjanmyyntiosuuskunta (nyk. Karjaportti) perustettiin
  • Mikkelissä päätettiin pitää toripäivät joka kuukauden 1. lauantaina


1917

  • päätoiminen kaupunginlääkärin virka perustettiin
  • Hänninhaudan urheilukenttä valmistui Mikkeliin
  • marraskuun suurlakko saavutti myös Mikkelin
  • vuoden lopulla Mikkeliin muodostuivat punakaarti ja suojeluskunta
  • Länsi-Savo ilmestyi nykyisellä nimellään


1918

  • kansalaissota
  • Mikkelin punakaartilaiset antautuivat suojeluskunnalle 29.1
  • Mikkelin suojeluskunnan joukot osallistuivat taisteluihin mm. Mäntyharjulla ja Heinolassa
  • Valkoisen armeijan korkein johto, kenraali Mannerheim esikuntineen, piti päämajaa Mikkelin seurahuoneella 11.4.-16.5


1919

  • Mikkelin Työväen Näyttämö (vuodesta 1940 Mikkelin Teatteri) aloitti toimintansa


1920

  • Mikkelin kansalaisopisto perustettiin


1922

  • Mikkelin kaupunki sai uuden vaakunan
  • Suomen Nuoriso-Opisto aloitti toimintansa Uudenkirkon kansanopistolla ja jatkoi sitä seuraavana vuonna Otavan kansanopiston tiloissa. Vuonna 1926 Suomen Nuorison Liitto osti opiston tyyssijaksi Paukkulan kartanon


1923

  • koulupoika A.V. Luukkonen aloitti ensimmäisenä Suomessa radiotoiminnan lähettämällä itse rakentamallaan radiolähettimellä jumalanpalveluksia Mikkelin kirkosta


1925

  • ensimmäinen kuntaliitos
  • linja-autoliikenne alkoi Mikkelissä


1927

  • Moision piirimielisairaala aloitti toimintansa


1929

  • Mikkelin ensimmäiseksi kaupunginjohtajaksi valittiin Arvo Johannes Haapasalo
  • uusi kauppahalli valmistui Mikkeliin
  • Otavan kyläkirkko rakennettiin
  • Mikkelin kauppakoulu aloitti toimintansa


1931

  • esikaupunkiliitos, jolla Mikkelin kaupungin alue lähes kolminkertaistui


1934

  • linja-autoasema valmistui Pikkutorille Mikkelin kaupunkiin


1936

  • Mikkelin lentokenttä otettiin käyttöön


1939

  • Suomen armeijan päämaja siirrettiin Mikkeliin 3.12


1940

  • talvisodan suurpommitukset Mikkelissä alkoivat 5.1. klo 10.48. Muita pienempiä pommituksia 20.2., 2.-3.3., 5.3. ja 11.3
  • Käkisalmen naisteollisuuskoulu (nyk. Mikkelin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos) siirtyi Mikkeliin.
  • Boråsista tuli Mikkelin kummikaupunki


1941-44

  • Suomen armeijan päämaja sijaitsi Mikkelissä jatkosodan aikana


1941

  • valtioneuvoston päätöksellä Mikkeli julistettiin sotatoimialueeksi 28.6


1943

  • Mikkelin ammattikoulu aloitti toimintansa


1944

  • Jalkaväkirykmentti 7 siirtyi Mikkeliin kokonaisuudessaan toukokuuhun 1948 mennessä. Vuoden 1952 lopulla sen nimeksi tuli Kuudes prikaati ja vuoden 1957 alusta alkaen Savon prikaati
  • Suomen Marsalkka myönsi vapauden ristin Mikkelin kaupungille vaakunaan liitettäväksi


1945

  • Viipurin hiippakunnan piispanistuin sijoitettiin Mikkeliin ja Viipurin hiippakunnnan nimi muutettiin Mikkelin hiippakunnaksi.


1946

  • Suur-Savon Sähkö Oy perustettiin
  • Mikkelin apuhoitajakurssit alkoivat. Vuonna 1971 aloitti toimintansa Mikkelin sairaanhoitokoulu (nyk. Mikkelin sairaanhoito-oppilaitos)
  • Tanskan Vejlestä ja Norjan Moldesta tuli Mikkelin ystävyyskaupunkeja


1949

  • Mikkelin ortodoksinen seurakunta perustettiin


1951

  • säännöllinen reittilentoliikenne aloitettiin Mikkeliin
  • Mikkeli-Seura perustettiin


1952

  • Mikkelin maakunta-arkisto siirtyi välivaiheiden jälkeen Mikkeliin Viipurista


1953

  • alettiin rakentaa Mikkelin uutta ravirataa ampumaradan pohjoispäähän


1956

  • alkaen varuskunta siirtyi Mikkelin vanhalta kasarmialueelta Karkialammelle. Kokonaisuudessaan varuskunta siirtyi Karkialammelle vuonna 1976
  • Mikkelin Keskikoulu (nyk. Kalevankankaan yläaste) aloitti toimintansa


1957

  • ortodoksinen kirkko rakennettiin Mikkeliin


1960

  • Mikkelin musiikkiopisto aloitti toimintansa


1964

  • Mikkelin teknillinen koulu aloitti toimintansa
  • Venäjän Lugasta tuli Mikkelin ystävyyskaupunki


1967

  • Mikkelin maalaiskunnan kunnallinen keskikoulu aloitti toimintansa väliaikaisesti Loukeen kansakoulun tiloissa. Syksyllä 1969 valmistui Rantakylään uusi keski- ja kansalaiskoulurakennus


1968

  • Tornimäen laskettelurinne raivattiin
  • Mikkelin talouskoulu (nyk. Mikkelin kotitalousoppilaitos) aloitti toimintansa


1970

  • ensimmäiset Rapu ja Muikku -festivaalit Mikkelissä


1971

  • Mikkelin uimahalli valmistui
  • Mikkelin kesäkauppakorkeakoulu aloitti toimintansa


1974

  • Mikkelin alueella siirryttiin syksyllä peruskoulujärjestelmään


1976

  • Mikkelin kaupungin kirjastotalo valmistui


1978

  • Etelä-Savon metsäkoulun Mikkelin toimipaikka aloitti toimintansa


1980

  • Helsingin kauppakorkeakoulun pienyrityskeskus aloitti toimintansa Mikkelissä


1981

  • Unkarin Békéscabasta tuli Mikkelin ystävyyskaupunki


1982

  • jalkaväkimuseo avattiin Mikkelin vanhalla kasarmialueella
  • Mikkelin jäähalli valmistui


1983

  • Visulahden vahakabinetti ja minimaa avattiin


1985

  • Mikkelin kaupungin ja maalaiskunnan välinen osaliitos lähes kolminkertaisti kaupungin pinta-alan. Liitoksen jälkeen kaupungin pinta-ala oli 88,6 neliökilometriä ja asukasluku oli 31 442


1986

  • Mikkelin pamaus - Helsingin Jakomäestä alkanut panttivankivälikohtaus päättyi Mikkelin Maaherrankadulla, kun pattivankeja ottanut pankkiryöstäjä räjäytti auton, jossa hänen lisäkseen oli yksi panttivanki, sekä ryöstäjä että panttivanki saivat surmansa


1987

  • Dinosaurock-festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran Visulahdessa


1988

  • Konserttitalo Mikael valmistui.
  • Otavan sosiaalialan oppilaitos aloitti toimintansa


1989

  • Mikkelin maalaiskunnan uusi kunnantalo valmistui


1992

  • Mikkelin musiikkijuhlat alkoivat. Vuodesta 1993 lähtien juhlien taiteellisena johtajana on toiminut Mariinski-teatterin johtaja Valeri Gergijev


1995

  • Imperial Russian Ballet ensimmäisen kerran Mikkelissä


1997

  • lääninhallintouudistuksessa Mikkelin, Kuopion ja Pohjois-Karjalan lääneistä muodostettiin Itä-Suomen lääni, jonka hallintokeskukseksi tuli Mikkeli
  • Mikkelin Ammattikorkeakoulun toiminta vakinaistettiin
  • Mikkelin Ammatti-instituutti aloitti toimintansa



[muokkaa] Lähteet

  • Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. 353 s. + kalvopohjia.
  • Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. 480 s.
  • Mikkelin lääni 150 vuotta. Juhlajulkaisu läänin täyttäessä 150 vuotta. Itä-Suomen Instituutti A:7. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1981. 425 s.
  • Mikkelin maalaiskunnan kirja. JYY:n kotiseutusarja N:o 30. Toimittanut Teppo Vihola. Kustantajat Mikkelin maalaiskunta ja maaseurakunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1992. 520 s.
  • Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. 708 s.
  • Wirilander, Hannele, Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865. Julkaissut Mikkelin maalaiskunta, Mikkelin maaseurakunta. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1982. 707 s.




© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura


Henkilökohtaiset työkalut
Vipuvoimaa EU:lta
Vipuvoimaa EU:lta

Mikkelin seudun
kulttuuriperintöohjelma