Tärkeitä tapahtumia Suomen historiassa

Versio 6. maaliskuuta 2013 kello 15.58

Noin 10 000 eKr.

• sulavan jään reuna oli nykyisen Suomen etelärannikon kohdalla.

Noin 8000 eKr.

• jään reuna oli Salpausselkien kohdalla.

Noin 7000-4200 eKr.

• vanhempi (esikeraaminen) kivikausi.

Noin 6500-4200 eKr.

• Suomusjärven kulttuuri.

Noin 4000-2000 eKr.

• kampakeraaminen aika.

Noin 1500-500 eKr.

- pronssikausi.
Noin 500 eKr.-1300 jKr.

- rautakausi.
Noin 800-1000

- viikinkiretket.
Noin 1000

- kristinusko voittaa Novgorodissa ja Pohjoismaissa.
Noin 1050-1150/1300

- ristiretkiaika.
1155

- ruotsalaisten ensimmäinen ristiretki Suomeen vanhan tutkimuksen mukaan.
1164

- perustettiin Upsalan piispanistuin.
1227

- Novgorodin ruhtinas Jaroslav II pakotti Karjalassa väestöä kasteelle. - Suomen vanhimman kaupungin, Turun, oletettu perustamisvuosi.
1238/39 tai 1258-59

- ns. toinen eli Birger-jaarlin ristiretki Hämeeseen.
Noin 1250

- ensimmäinen luostari (dominikaaninen) perustettiin Suomeen.
1277

- pirkkalaiset saivat yksinoikeuden lappalaisten verottamiseen.
1293

- Ruotsin marski Tyrgils Knuutinpoika teki Suomen suuntaan kolmannen ristiretken, valloitti Karjalan ja perusti Viipurin linnan.
1323

- Ruotsin ja Novgorodin välinen rauhankirja allekirjoitettiin Pähkinäsaaressa 12.8.
1344

- Suomesta käytettiin ensi kerran nimeä Österlandia (Itämaa).
1347

- maanlaki, ensimmäinen yhtenäinen kirjoitettu laki Ruotsissa.
1362

- suomalaiset saivat oikeuden osallistua Ruotsin kuninkaanvaaliin.
1397-1521

- pohjoismainen Kalmarin unioni.
1412-52

- Maunu II Tavast Turun piispana.
1435

- Ruotsissa kutsuttiin ensi kertaa porvareita ja talonpoikia valtiopäiville Arbogaan.
1480

- Iivana III yhdisti Venäjän.
1496-97

- nk. vanha viha.
1520

- Tukholman verilöyly.
1523-1560

- Kustaa Vaasa Ruotsin kuninkaana.
1527

- Västeråsin valtiopäivillä vakiinnutettiin uskonpuhdistus.
1543

- ilmestyi Tukholmassa Mikael Agricolan ABC-kiria.
1544

- kuninkuus tuli Ruotsissa perinnölliseksi.
1548

- ilmestyi Mikael Agricolan suomentama Uusi testamentti (Se Wsi Testamenti).
1550

- perustettiin Helsinki.
1554

- Suomi jaettiin kahteen hiippakuntaan: Turku ja Viipuri.
1555-1557

- sota Venäjää vastaan.
1556-63

- Juhana Suomen herttuna.
1560-68

- Eerik XIV Ruotsin kuninkaana.
1568-94

- Juhana III Ruotsin kuninkaana.
1570-1595

- ns. pitkä viha, 25-vuotinen sota Venäjän kanssa.
1593

- luterilaisuudesta tuli Upsalassa valtakunnan uskonto.
1594-99

- katolinen Sigismund Ruotsin kuninkaana. Unioni Puolan kanssa.
1595

- Täyssinän rauha Suomen ja Venäjän kesken.
1596-1597

- nuijasota. Klaus Fleming toimi Suomen käskynhaltijana.
1599-1617

- Venäjän sota.
1611-32

- Kustaa II Adolf Ruotsin kuninkaana.
1614

- Suomen kaupungit jaettiin tapuli- ja maakaupunkeihin.
1617

- Stolbovan rauha (Savosta tuli sisämaan maakunta). - Säädettiin valtiopäiväjärjestys.
1623

- perustettiin Turun hovioikeus.
1632-54

- Kristiina Ruotsin kuningattarena.
1634

- säädettiin Ruotsin valtakunnan hallitusmuoto, jonka mukaan Suomi jaettiin viiteen lääniin.
1637-40 ja 1648-51

- Pietari Brahe Suomen kenraalikuvernöörinä.
1638

- järjestettiin Suomen postilaitos.
1640

- Turun akatemia perustettiin.
1642

• koko Raamattu ilmestyi Suomeksi.

1654-60

• Kaarle X Kustaa Ruotsin kuninkaana.

1660-97

• Kaarle XI Kustaa Ruotsin kuninkaana.

1682

- Ruotsin säädyt tunnustivat kuninkaan yksinvaltiuden. - Ison reduktion mukaisesti myös Suomessa peruutettiin kaikki kreivi- ja vapaaherrakunnat ja muut suuremmat läänitykset. - Ruotujakolaitos perustettiin.
1686

- vahvistettiin kirkkolaki. Se oli voimassa vuoteen 1869.
1695-97

- suurten katovuosien aikana noin kolmasosa Suomen kansasta menehtyi nälkään ja sairauksiin.
1697-1718

- Kaarle XII Ruotsin kuninkaana.
1700-21

- suuri Pohjan sota.
1709

- Pultavan tappio.
1710-21

- isoviha.
1719-72

- vapauden aika. Hallitusmuodossa kumottiin itsevaltius 1719.
1721

- Uudenkaupungin rauha. Ruotsin suurvalta-aseman loppu.
1723

- säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys.
1734

- valtakunnan yleinen laki.
1741-43

- hattujen sota. Elisabetin manifesti. Pikku viha.
1743

- Turun rauha.
1749

- tuomiokapitulit alkoivat hallituksen määräyksen mukaisesti pitää tarkkaa väestötilastoa valtakunnan taulustolaitosta varten (ensimmäisenä maailmassa). - Suomenlinnan rakentaminen aloitettiin Augistin Ehrensvärdin johdolla.
1753

- Ruotsin valtakunnassa otettiin käyttöön gregoriaaninen kalenteri.
1757

- Ruotsissa annettiin isojakoasetus.
1765

- Anders Chydenius julkaisi ruotsiksi kirjasen Kansallinen voitto.
1771

- alkoi ilmestyä Suomen ensimmäinen sanomalehti Tidningar utgifne av et Sällskap i Åbo.
1771-92

- Kustaa III Ruotsin kuninkaana.
1772

- Kustaa III:n vallankaappaus.
1775

- läänijako uusittiin ja läänien luku määrättiin kuudeksi.
1775

- Suomea varten säädettiin oma isojakoasetus. - Antti Lizeliuksen toimittama ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti alkoi ilmestyä, mutta lakkasi jo seuraavana vuonna.
1780

- eversti Yrjö Maunu Sprengtporten erosi Ruotsin armeijasta ja keskittyi itsenäisyysajattelun kehittelyyn. Hän siirtyi Venäjälle 1786.
1788-90

- käytiin Kustaan sota Venäjää vastaan. Sen aikana esiintyi oppositioryhmä Anjalan liitto.
1789

- valtiopäivillä tuomittiin Anjalan miehet ja hyväksyttiin Yhdistys- ja vakuuskirja. - Ruotsi-Suomen joukot saivat voiton Porrassalmella ja Ruotsinsalmen meritaistelussa.
1792-1809

- Kustaa IV Adolf Ruotsin kuninkaana.
1797

- perustettiin Suomen talousseura.
1808

- alkaneessa Suomen sodassa venäläiset valloittivat vuoden loppuun mennessä koko Suomen.
1809

- Porvoon valtiopäivillä (25.3.-19.7.) Venäjän keisari antoi Suomelle autonomian. - Haminan rauha 17.9.
1809-1825

- Aleksanteri I Suomen suuriruhtinaana.
1811

- perustettiin Vaihetus-, Laina- ja Depositioni-konttori, josta myöhemmin tuli Suomen Pankki.
1812

- Vanha Suomi liitettiin Viipurin lääninä muun Suomen yhteyteen. - Helsingistä tehtiin Suomen pääkaupunki.
1816

- hallituskonseljin nimeksi tuli Keisarillinen Suomen Senaatti.
1822

- tulevat suurmiehet Elias Lönnrot, J.L. Runeberg ja J.V. Snellman kirjoittautuivat Turun akatemiaan.
1825-55

- Nikolai I Suomen suuriruhtinaana.
1827

- Turku paloi.
1828

- yliopisto siirrettiin Turusta Helsinkiin.
1831

- uusi läänijako. Maa jaettiin kahdeksaan lääniin.
1831

- perustettiin Suomen Kirjallisuuden Seura.
1835

- ilmestyi Kalevalan ensimmäinen laitos.
1840

- Ruotsin raha poistettiin liikenteestä ja hopearuplasta tuli ainoa käypä maksuväline. - Perustettiin Mustialan maatalousopisto.
1843

- annettiin uusi koulujärjestys.
1844-1846

- ilmestyi Snellmanin sanomalehti Saima.
1848

- Maamme-laulu laulettiin ensi kerran ylioppilaiden Kukan päivän juhlassa. - J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyivät.
1854

- perustettiin ruotuväkipataljoonat (tarkk'ampujapataljoonat)
1854 ja 1855

- Krimin sodan aikana, englantilais-ranskalainen laivasto kävi pommittamassa Suomen rannikoita (Oolannin sota).
1855-81

- Aleksanteri II Suomen suuriruhtinaana.
1856

- Saimaan kanava valmistui. - Suomi sai ensimmäiset postimerkit. - Koulujärjestys mahdollisti suomen käytön opetuskielenä.
1857

- sallittiin höyrysahojen perustaminen.
1858

- ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu perustettiin Jyväskylään. - Ensimmäiset suomenkieliset väitöskirjat julkaistiin.
1859

- sallittiin kaupankäynti maaseudulla.
1860

- Suomi sai oman rahan, 100 penniin jakautuvan markan.
1862

- Helsingin-Hämeenlinnan rata valmistui.
1863

- Helsingin valtiopäivät aloittivat perustuslaillisen hallituskauden. - Kieliasetuksella suomen kielestä tuli ruotsin kanssa tasaveroinen virkakielenä.
1865

- asetus kunnallisesta itsehallinnosta maaseudulla. - Snellmanin ansiosta markka sidottiin hopeaan ja irrotettiin siten ruplasta.
1866

- kansakouluasetus. - Viinan kotitarvepoltto kiellettiin.
1867

- ruotujakolaitos lakkautettiin.
1867-68

- viimeiset suuret nälkävuodet.
1868

- ammattikuntalaitos lakkautettiin.
1869

- uusi valtiopäiväjärjestys. - Uusi kirkkolaki säädettiin.
1870

- Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ilmestyi.
1872

- annettiin koulujärjestys, jonka viimeiset säädökset kumottiin 1983 annetuissa ja 1985 voimaan astuneissa koululaeissa.
1873

- asetus kunnallisesta itsehallinnosta.
1874

- asetus ylioppilastutkinnosta.
1877

- Suomen markka siirtyi kultakantaan.
1877-1878

- Suomen kaarti osallistui Turkin sotaan.
1878

- asevelvollisuuslaki.
1879

- täydellinen elinkeinovapaus.
1881-94

- Aleksanteri III Suomen suuriruhtinaana.
1890

- Suomen postilaitos alistettiin (postimanifesti) Venäjän viranomaisten johtoon.
1894-1917

- Nikolai II Suomen suuriruhtinaana.
1898

- piirijakoasetus velvoitti maalaiskunnat perustamaan kansakouluja.
1898-1905

- ensimmäinen sortokausi
1898

- Nikolai Bobrikov määrättiin Suomen kenraalikuvernööriksi.
1899

- Nikolai II vahvisti helmikuun manifestin. - Suomessa kerättiin suuri adressi, jossa oli 522 931 nimeä, mutta keisari ei ottanut sitä vienyttä lähetyskuntaa vastaan. - Nikolai II ei ottanut vastaan myöskään eurooppalaisten kulttuurielämän edustajien Suomen puolesta viemää "kulttuuriadressia". - Kansakoulujen perustamispakko maaseudulle.
1900

- venäjän kieli määrättiin kielimanifestilla eräitten virastojen virkakieleksi. - Postimerkit muutettiin venäläisiksi.
1901

- hallitsija antoi uuden asevelvollisuuslain, jonka mukaan suomalaisia olisi voitu käyttää Suomen rajojen ulkopuolella.
1902

- suomalaiset aloittivat kutsuntalakot.
1904

- Eugen Schauman ampui Bobrikovin.
1905

- Suomessa aloitettiin suurlakko venäläisen esimerkin mukaan. - Hallitsija peruutti lainvastaiset asetuksensa marraskuun manifestilla.
1906

- hallitsija vahvisti valtiopäiväjärjestyksen, jonka mukaan kansanedustuslaitokseksi tuli yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valittu eduskunta. - 100 000 suomalaista vaihtoi sukunimensä.
1907

- ensimmäinen kotimainen elokuva Salaviinan polttajat esitettiin Helsingissä.
1908-1917

- toinen sortokausi.
1908

- hallitsija muutti Suomen asiain esittelyjärjestystä.
1909

- maanvuokra-asetus.
1910

- Venäjän duuma hyväksyi ehdotuksen yleisvaltakunnallisen lainsäädännön ulottamisesta Suomeen.
1912

- venäläiset saivat yhdenvertaisuuslailla Suomessa samat oikeudet kuin suomalaisilla oli. - Tukholman olympialaisissa Hannes Kolehmainen "juoksi Suomen maailmankartalle".
1914

- Suomen venäläistämisohjelma tuli julkisuuteen.
1916

- alkoi jääkäriliike.
1917

- Venäjän väliaikainen hallitus peruutti maaliskuun manifestilla laittomuudet. - Eduskunta hyväksyi valtalain, minkä jälkeen Venäjän väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan. - Yleiseen äänioikeuteen perustuva kunnallislaki ja kahdeksan tunnin työaikalaki säädettiin. - Suurlakko marraskuussa. - Suomi julistautui Svinhufvudin senaatin esityksestä itsenäiseksi 6.12. - Venäjän neuvostohallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden 31.12.
1918

- sisällissodassa Mannerheimin johtamat hallituksen joukot voittivat punakaartit. - Svinhufvud nimitettiin valtionhoitajaksi. - Suomen kuninkaaksi valittiin Hessenin prinssi Friedrich Karl, mutta jo samana vuonna hän ilmoitti luopuvansa asemasta. - Mannerheim nimitettiin valtionhoitajaksi Svinhufvudin sijaan.
1919

- tasavaltainen hallitusmuoto säädettiin. Se viritti laajan uudistustyön. - Ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Kaarlo Juho Ståhlberg.
1920

- annettiin Ahvenanmaan itsehallintolaki. - Suomi liittyi Kansainliittoon. - Neuvosto-Venäjän kanssa solmittiin Tarton rauha; Suomi sai Petsamon.
1921

- annettiin oppivelvollisuuslaki.
1922

- säädettiin perustuslait valtakunnanoikeudesta ja niin kutsuttu ministerivastuulaki sekä uskonnonvapauslaki ja asevelvollisuuslaki.
1923

- säännölliset radiolähetykset alkoivat.
1925-31

- Lauri Kristian Relander Suomen tasavallan presidenttinä.
1928

- säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys.
1929

- kommunistinvastainen mieliala maassa kasvoi; syntyi oikeistoradikaalinen lapuanliike.
1930

- lapuanliike syyllistyi satoihin väkivaltaisuuksiin ja järjesti Helsingissä talonpoikaismarssin. Entisen presidentin Ståhlbergin kyyditys synnytti laillisuusrintaman. Eduskunta hyväksyi ns. kommunistilait, joilla rajoitettiin paino-, kokoontumis- ja yhdistymisvapautta.
1931-1937

- Pehr Evind Svinhufvud Suomen tasavallan presidenttinä.
1932

- edellisenä vuonna pidetyn neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen eduskunta kumosi 1919 voimaan saatetun kieltolain. - Suomen ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus allekirjoitettiin. - Lapuanliike järjesti Mäntsälän kapinan, minkä jälkeen liike lakkautettiin.
1935

- Suomen ulkopolitiikan linjaksi hyväksyttiin virallisesti pohjoismainen suuntaus.
1937-40

- Kyösti Kallio Suomen tasavallan presidenttinä.
1939

- F.E. Sillanpää sai kirjallisuuden Nobelin palkinnon.
1939-1940

- Suomen talvisota.
1940

- "tammikuun kihlauksessa" työmarkkinajärjestöt lupasivat neuvotella keskenään. - Annettiin pika-asutuslaki karjalaisten asuttamiseksi.
1940-44

- Risto Heikki Ryti Suomen tasavallan presidenttinä.
1941-44

- jatkosota Neuvostoliittoa vastaan.
1944

- allekirjoitettiin työmarkkinaosapuolten yleissopimus. - Välirauhansopimus allekirjoitettiin 19.9.
1944-46

- Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen tasavallan presidenttinä.
1945

- asekätkentä paljastui. - Siirtoväen asuttamiseksi säädettiin maanhankintalaki. - A.I. Virtanen sai Nobelin kemian palkinnon.
1946

- langetettiin sotasyyllisyysoikeudenkäyntien tuomiot.
1946-1956

- Juho Kusti Paasikivi Suomen tasavallan presidenttinä.
1947

- liittoutuneiden kanssa solmittiin Pariisin rauhansopimus. - Valvontakomissio poistui Suomesta. - Inflaatio nousi lähes 50 prosenttiin.
1948

- Neuvostoliiton kanssa solmittiin ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus.
1951

- ensimmäiset liikennevalot tulivat Helsinkiin.
1952

- sotakorvaukset maksettiin loppuun. - Helsingissä pidettiin olympialaiset.
1954

- elintarvikesäännöstely päättyi, kun kahvin myynti viimeisenä vapautui rajoituksista. - Väinö Linnan Tuntematon sotilas ilmestyi.
1955

- Neuvostoliitto ilmoitti luovuttavansa Porkkalan takaisin seuraavana vuonna. - Suomi liittyi YK:hon ja Pohjoismaiden neuvostoon. - Ensimmäiset säännölliset televisiolähetykset (TES-TV) alkoivat.
1956

- yleislakko kesti kolme viikkoa.
1956-81

- Urho Kaleva Kekkonen Suomen tasavallan presidenttinä.
1958

- Neuvostoliitto ei ollut tyytyväinen Fagerholmin hallitukseen; alkoi "yöpakkaskausi".
1960

- työllisyyslaki, työttömyyskorvauksien maksaminen aloitettiin.
1961

- Suomesta tuli EFTA:n liitännäisjäsen. - Puhkesi "noottikriisi", kun Neuvostoliitto esitti YYA-sopimuksen mukaisia sotilaallisia konsultaatioita. Tilanne laukesi presidentti Kekkosen käytyä henkilökohtaisia neuvotteluja Novosibirskissa ja oikeuskansleri Olavi Hongan luovuttua presidenttiehdokkuudestaan.
1963

- otettiin käyttöön nykymarkka.
1964

- sairausvakuutuslaki.
1967

- puoluetukea alettiin maksaa eduskunnassa edustettuina oleville puolueille.
1968

- säädettiin laki koulujärjestelmän perusteista, minkä mukaisesti maahan luotiin 1980-luvulle mennessä peruskoululaitos.
1969

- keskiolutta alettiin myydä tavallisissa kauppaliikkeissä.
1972

- kansanterveyslaki.
1973

- vapaakauppasopimus EEC:n kanssa.
1975

- Suomi oli ETY-kokouksen isäntämaana. Kokous pidettiin Helsingissä 30.7.-1.8. - Uusi vaalilaki annettiin.
1978

- säädettiin keskiasteen koulutuksen kehittämislaki ja kuluttajansuojalaki.
1982-1994

- Mauno Henrik Koivisto Suomen tasavallan presidenttinä.
1983

- koko koululainsäädäntö uudistettiin.
1985

- annettiin sukunimilaki.
1993

- Suomi liittyi Euroopan talousalueeseen (ETA).
1994

- Martti Oiva Kalevi Ahtisaari valittiin Suomen tasavallan presidentiksi. - Matkustajalautta Estonia upposi Suomenlahdella.
1995

- Suomi liittyi Euroopan Unioniin.
1997

• lääninhallintouudistus. Läänien lukumäärä väheni kahdestatoista kuuteen (Etelä-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni, Länsi-Suomen lääni, Oulun lääni, Lapin lääni ja Ahvenanmaan lääni).

Lähteet:

Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. 353 s. + kalvopohjia.

Suomen historian pikkujättiläinen. Päätoimittaja Seppo Zetterberg. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1987. 963 s.


© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura