http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Torilla_ja_kaupanteossa&feed=atom&action=historyTorilla ja kaupanteossa - Muutoshistoria2024-03-29T08:26:13ZTämän sivun muutoshistoriaMediaWiki 1.19.1http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Torilla_ja_kaupanteossa&diff=7631&oldid=prevSeutuAdmin: /* Kauppaa kylillä */2014-09-10T10:15:41Z<p><span dir="auto"><span class="autocomment">Kauppaa kylillä</span></span></p>
<table class='diff diff-contentalign-left'>
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 10. syyskuuta 2014 kello 10.15</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 57:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 57:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Varsinainen liikerakennusarkkitehtuuri saapui maaseudulle, kun osuuskauppojen voittokulku alkoi 1900-luvun alussa. Osuuskauppaliike hajosi aatteellisista syistä kahtia. Toisaalla oli porvarillinen Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK, toisaalla vasemmistolainen Kulutusosuuskuntien Keskusliitto ja siihen liittynyt Osuustukkukauppa OTK. Mikkelin pitäjän alueelle ei syntynyt koko pitäjän kattavaa osuuskuntaa, vaan alueella toimi kolme osuuskuntaa, Etelä-Savon osuuskauppa, Osuusliike Suur-Savo ja Osuusliike Savonseutu. Mikkelin kaupungin ja maalaiskunnan alueella toimintansa aloittaneista osuuskaupoista tuli nopeasti niiden keskeisen sijainnin ja vaurauden takia usean pitäjän alueella toimivia alueellisia kauppoja. Menestyksekkäitä osuuskauppoja olivat Mikkelissä  mm. Mikkelin ympäristön talonpoikien aloitteesta vuonna 1907 perustettu "Mikkelin osuusmeijeri", jolle kohosi vuosina 1908-09 toimitalo Rokkalanjoen varrelle.<br /></div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Varsinainen liikerakennusarkkitehtuuri saapui maaseudulle, kun osuuskauppojen voittokulku alkoi 1900-luvun alussa. Osuuskauppaliike hajosi aatteellisista syistä kahtia. Toisaalla oli porvarillinen Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK, toisaalla vasemmistolainen Kulutusosuuskuntien Keskusliitto ja siihen liittynyt Osuustukkukauppa OTK. Mikkelin pitäjän alueelle ei syntynyt koko pitäjän kattavaa osuuskuntaa, vaan alueella toimi kolme osuuskuntaa, Etelä-Savon osuuskauppa, Osuusliike Suur-Savo ja Osuusliike Savonseutu. Mikkelin kaupungin ja maalaiskunnan alueella toimintansa aloittaneista osuuskaupoista tuli nopeasti niiden keskeisen sijainnin ja vaurauden takia usean pitäjän alueella toimivia alueellisia kauppoja. Menestyksekkäitä osuuskauppoja olivat Mikkelissä  mm. Mikkelin ympäristön talonpoikien aloitteesta vuonna 1907 perustettu "Mikkelin osuusmeijeri", jolle kohosi vuosina 1908-09 toimitalo Rokkalanjoen varrelle.<br /></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>[http://<del class="diffchange diffchange-inline">www</del>.<del class="diffchange diffchange-inline">mikkeli</del>.fi/<del class="diffchange diffchange-inline">fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/06_taloushistoriaa</del>/<del class="diffchange diffchange-inline">09_kaupankayntia_mikkelin_seudulla_1800</del>-luvulta_1900-luvulle Lue lisää: Kaupankäyntiä Mikkelin seudulla 1800-luvulta 1900-luvulle]<br /></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div>[http://<ins class="diffchange diffchange-inline">seutu</ins>.<ins class="diffchange diffchange-inline">wikimikkeli</ins>.fi/<ins class="diffchange diffchange-inline">index.php</ins>/<ins class="diffchange diffchange-inline">Kaupank%C3%A4ynti%C3%A4_Mikkelin_seudulla_1800</ins>-luvulta_1900-luvulle Lue lisää: Kaupankäyntiä Mikkelin seudulla 1800-luvulta 1900-luvulle]<br /></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Suuren maaltamuuton myötä 1960- ja 70-luvuilla kyläkauppojen määrä alkoi vähetä. Vielä 1980 kyläkauppoja oli 4000 kappaletta, pari vuosikymmentä myöhemmin enää 800. Kyläkauppojen kuolemista hidasti haja-asutusalueiden vähittäiskaupalle tarkoitettu rahoitustuki, joka oli voimassa 1975–93. Laman jälkeen kyläkaupoille ei ole tullut uutta tukimuotoa. Moni kyläkauppa pisti pillit pussiin euroajan saapuessa, kun kassajärjestelmän uusimisesta olisi koitunut kohtuuttomia kustannuksia. Osa kaupoista sinnittelee loma-ajan asukkaiden varassa.</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Suuren maaltamuuton myötä 1960- ja 70-luvuilla kyläkauppojen määrä alkoi vähetä. Vielä 1980 kyläkauppoja oli 4000 kappaletta, pari vuosikymmentä myöhemmin enää 800. Kyläkauppojen kuolemista hidasti haja-asutusalueiden vähittäiskaupalle tarkoitettu rahoitustuki, joka oli voimassa 1975–93. Laman jälkeen kyläkaupoille ei ole tullut uutta tukimuotoa. Moni kyläkauppa pisti pillit pussiin euroajan saapuessa, kun kassajärjestelmän uusimisesta olisi koitunut kohtuuttomia kustannuksia. Osa kaupoista sinnittelee loma-ajan asukkaiden varassa.</div></td></tr>
</table>SeutuAdminhttp://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Torilla_ja_kaupanteossa&diff=7630&oldid=prevSeutuAdmin: /* Höyrylaiva ja -veturi: kaupunki vaurastuu Pietarin-kaupalla */2014-09-10T10:07:52Z<p><span dir="auto"><span class="autocomment">Höyrylaiva ja -veturi: kaupunki vaurastuu Pietarin-kaupalla</span></span></p>
<table class='diff diff-contentalign-left'>
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 10. syyskuuta 2014 kello 10.07</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 35:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 35:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>1800−1900-lukujen vaihteessa Pietarin-kauppaa kävi ennen muuta kolme suurkauppiasta: Aatu Pylkkänen, C.F. Pöndinen ja David Pulkkinen. He harjoittivat tukkukauppaa ja omistivat laivoja, joilla liikennöivät Pietariin ja lähisatamiin. Pääasialliset vientituotteet olivat voi ja halot, vastineeksi tuotiin ennen muuta halpaa venäläistä viljaa. Tavarat, ihmiset ja erilaiset vaikutteet liikkuivat entistä enemmän, ja kauppiaat ja kaupunki vaurastuivat. Mainitut kolme kauppiasta rakensivat edelleen jäljellä olevia kivitaloja kaupunkiin. Aatu Pylkkäsen tilauksesta arkkitehti Axel Loemboem suunnitteli kaksikerroksisen ajalle tyypillisen uusrenesanssityylisen liiketalon 1885 Porrassalmekatu 27:ään. Se oli kaupungin ensimmäinen tiilinen liiketalo. C.F. Pöndinen taas rakennutti edellistä miltei vastapäätä (Porrassalmenkatu 18) 1888-90 tiilisen uusrenessanssityylinen liiketalon, joka oli kaupungin ensimmäinen yksityinen kaksikerroksinen talo. David Pulkkisen v. 1912 rakennuttama Graniittitalon suunnitteli Armas Rankka. Pulkkinen rakennutti vastaavanlaisen talon Hallituskadun ja Porrassalmenkadun kulmaan, joka kuitenkin tuhoutui talvisodan pommituksissa. Kauppiaat rakennuttivat ajalle tyypillisesti myös huvilat kaupungin ulkopuolelle. Pylkkäsen huvila sijaitsi Tuppuralassa, ja Pöndisen ja Pulkkisen Porrassalmella. Huvilat ovat yhä olemassa, ja ne sekä kaupunkirakennukset ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä.<br /></div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>1800−1900-lukujen vaihteessa Pietarin-kauppaa kävi ennen muuta kolme suurkauppiasta: Aatu Pylkkänen, C.F. Pöndinen ja David Pulkkinen. He harjoittivat tukkukauppaa ja omistivat laivoja, joilla liikennöivät Pietariin ja lähisatamiin. Pääasialliset vientituotteet olivat voi ja halot, vastineeksi tuotiin ennen muuta halpaa venäläistä viljaa. Tavarat, ihmiset ja erilaiset vaikutteet liikkuivat entistä enemmän, ja kauppiaat ja kaupunki vaurastuivat. Mainitut kolme kauppiasta rakensivat edelleen jäljellä olevia kivitaloja kaupunkiin. Aatu Pylkkäsen tilauksesta arkkitehti Axel Loemboem suunnitteli kaksikerroksisen ajalle tyypillisen uusrenesanssityylisen liiketalon 1885 Porrassalmekatu 27:ään. Se oli kaupungin ensimmäinen tiilinen liiketalo. C.F. Pöndinen taas rakennutti edellistä miltei vastapäätä (Porrassalmenkatu 18) 1888-90 tiilisen uusrenessanssityylinen liiketalon, joka oli kaupungin ensimmäinen yksityinen kaksikerroksinen talo. David Pulkkisen v. 1912 rakennuttama Graniittitalon suunnitteli Armas Rankka. Pulkkinen rakennutti vastaavanlaisen talon Hallituskadun ja Porrassalmenkadun kulmaan, joka kuitenkin tuhoutui talvisodan pommituksissa. Kauppiaat rakennuttivat ajalle tyypillisesti myös huvilat kaupungin ulkopuolelle. Pylkkäsen huvila sijaitsi Tuppuralassa, ja Pöndisen ja Pulkkisen Porrassalmella. Huvilat ovat yhä olemassa, ja ne sekä kaupunkirakennukset ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä.<br /></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>Laivaliikenteen lisäksi toinen 1800-luvun merkittävä kaupankäynnin vauhdittaja oli [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Rautatie_ja_Mikkeli rautatien tulo]. Savonrata avattiin 1889. Mikkelistä matkustettiin Pietariin ja Helsinkiin. Vesireittien ja rautatien risteyksistä tuli merkittäviä liikkumisen ja kauppatavaran solmukohtia, esim. Mikkelissä ja [http://<del class="diffchange diffchange-inline">www</del>.<del class="diffchange diffchange-inline">mikkeli</del>.fi/<del class="diffchange diffchange-inline">fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/08_liikennehistoriaa</del>/<del class="diffchange diffchange-inline">03_otavan_satama_ja_puulaveden_laivaliikenne </del>Otavassa]. [http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4171 Mikkelin rautatieasema] ja [http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4172 Otavan satamaradan rautatieasema] ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja ympäristöjä.  </div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div>Laivaliikenteen lisäksi toinen 1800-luvun merkittävä kaupankäynnin vauhdittaja oli [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Rautatie_ja_Mikkeli rautatien tulo]. Savonrata avattiin 1889. Mikkelistä matkustettiin Pietariin ja Helsinkiin. Vesireittien ja rautatien risteyksistä tuli merkittäviä liikkumisen ja kauppatavaran solmukohtia, esim. Mikkelissä ja [http://<ins class="diffchange diffchange-inline">seutu</ins>.<ins class="diffchange diffchange-inline">wikimikkeli</ins>.fi/<ins class="diffchange diffchange-inline">index.php</ins>/<ins class="diffchange diffchange-inline">Otavan_satama_ja_Puulaveden_laivaliikenne </ins>Otavassa]. [http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4171 Mikkelin rautatieasema] ja [http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4172 Otavan satamaradan rautatieasema] ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja ympäristöjä.  </div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Mikkelin kauppahalli avattiin 1913. Hallit rakennettiin kaupungin ensimmäisten kaupallisten rakennusten, tukkipuotien paikalle Kauppatorille, eli ns. Pikkutorille. Paikalla avattiin 2011 Stellan Tähtitori. Kauppahallin suunnitteli Selim A. Lindqvist, joka suunnitteli myös Kaupungintalon ja Naisvuoren tornin. Kauppahallia laajennettiin 1929 kangashallilla ja uusilla päätymyymälöillä, ns. porttirakennuksina, jotka ovat muodostuneet kaupungin symboleiksi. Lindqvistin halli tuhoutui talvisodan pommituksissa.</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Mikkelin kauppahalli avattiin 1913. Hallit rakennettiin kaupungin ensimmäisten kaupallisten rakennusten, tukkipuotien paikalle Kauppatorille, eli ns. Pikkutorille. Paikalla avattiin 2011 Stellan Tähtitori. Kauppahallin suunnitteli Selim A. Lindqvist, joka suunnitteli myös Kaupungintalon ja Naisvuoren tornin. Kauppahallia laajennettiin 1929 kangashallilla ja uusilla päätymyymälöillä, ns. porttirakennuksina, jotka ovat muodostuneet kaupungin symboleiksi. Lindqvistin halli tuhoutui talvisodan pommituksissa.</div></td></tr>
</table>SeutuAdminhttp://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Torilla_ja_kaupanteossa&diff=7629&oldid=prevSeutuAdmin: /* Höyrylaiva ja -veturi: kaupunki vaurastuu Pietarin-kaupalla */2014-09-10T10:04:38Z<p><span dir="auto"><span class="autocomment">Höyrylaiva ja -veturi: kaupunki vaurastuu Pietarin-kaupalla</span></span></p>
<table class='diff diff-contentalign-left'>
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 10. syyskuuta 2014 kello 10.04</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 35:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 35:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>1800−1900-lukujen vaihteessa Pietarin-kauppaa kävi ennen muuta kolme suurkauppiasta: Aatu Pylkkänen, C.F. Pöndinen ja David Pulkkinen. He harjoittivat tukkukauppaa ja omistivat laivoja, joilla liikennöivät Pietariin ja lähisatamiin. Pääasialliset vientituotteet olivat voi ja halot, vastineeksi tuotiin ennen muuta halpaa venäläistä viljaa. Tavarat, ihmiset ja erilaiset vaikutteet liikkuivat entistä enemmän, ja kauppiaat ja kaupunki vaurastuivat. Mainitut kolme kauppiasta rakensivat edelleen jäljellä olevia kivitaloja kaupunkiin. Aatu Pylkkäsen tilauksesta arkkitehti Axel Loemboem suunnitteli kaksikerroksisen ajalle tyypillisen uusrenesanssityylisen liiketalon 1885 Porrassalmekatu 27:ään. Se oli kaupungin ensimmäinen tiilinen liiketalo. C.F. Pöndinen taas rakennutti edellistä miltei vastapäätä (Porrassalmenkatu 18) 1888-90 tiilisen uusrenessanssityylinen liiketalon, joka oli kaupungin ensimmäinen yksityinen kaksikerroksinen talo. David Pulkkisen v. 1912 rakennuttama Graniittitalon suunnitteli Armas Rankka. Pulkkinen rakennutti vastaavanlaisen talon Hallituskadun ja Porrassalmenkadun kulmaan, joka kuitenkin tuhoutui talvisodan pommituksissa. Kauppiaat rakennuttivat ajalle tyypillisesti myös huvilat kaupungin ulkopuolelle. Pylkkäsen huvila sijaitsi Tuppuralassa, ja Pöndisen ja Pulkkisen Porrassalmella. Huvilat ovat yhä olemassa, ja ne sekä kaupunkirakennukset ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä.<br /></div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>1800−1900-lukujen vaihteessa Pietarin-kauppaa kävi ennen muuta kolme suurkauppiasta: Aatu Pylkkänen, C.F. Pöndinen ja David Pulkkinen. He harjoittivat tukkukauppaa ja omistivat laivoja, joilla liikennöivät Pietariin ja lähisatamiin. Pääasialliset vientituotteet olivat voi ja halot, vastineeksi tuotiin ennen muuta halpaa venäläistä viljaa. Tavarat, ihmiset ja erilaiset vaikutteet liikkuivat entistä enemmän, ja kauppiaat ja kaupunki vaurastuivat. Mainitut kolme kauppiasta rakensivat edelleen jäljellä olevia kivitaloja kaupunkiin. Aatu Pylkkäsen tilauksesta arkkitehti Axel Loemboem suunnitteli kaksikerroksisen ajalle tyypillisen uusrenesanssityylisen liiketalon 1885 Porrassalmekatu 27:ään. Se oli kaupungin ensimmäinen tiilinen liiketalo. C.F. Pöndinen taas rakennutti edellistä miltei vastapäätä (Porrassalmenkatu 18) 1888-90 tiilisen uusrenessanssityylinen liiketalon, joka oli kaupungin ensimmäinen yksityinen kaksikerroksinen talo. David Pulkkisen v. 1912 rakennuttama Graniittitalon suunnitteli Armas Rankka. Pulkkinen rakennutti vastaavanlaisen talon Hallituskadun ja Porrassalmenkadun kulmaan, joka kuitenkin tuhoutui talvisodan pommituksissa. Kauppiaat rakennuttivat ajalle tyypillisesti myös huvilat kaupungin ulkopuolelle. Pylkkäsen huvila sijaitsi Tuppuralassa, ja Pöndisen ja Pulkkisen Porrassalmella. Huvilat ovat yhä olemassa, ja ne sekä kaupunkirakennukset ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä.<br /></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>Laivaliikenteen lisäksi toinen 1800-luvun merkittävä kaupankäynnin vauhdittaja oli [http://<del class="diffchange diffchange-inline">www</del>.<del class="diffchange diffchange-inline">mikkeli</del>.fi/<del class="diffchange diffchange-inline">fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/08_liikennehistoriaa</del>/<del class="diffchange diffchange-inline">04_rautatie_ja_mikkeli </del>rautatien tulo]. Savonrata avattiin 1889. Mikkelistä matkustettiin Pietariin ja Helsinkiin. Vesireittien ja rautatien risteyksistä tuli merkittäviä liikkumisen ja kauppatavaran solmukohtia, esim. Mikkelissä ja [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/08_liikennehistoriaa/03_otavan_satama_ja_puulaveden_laivaliikenne Otavassa]. [http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4171 Mikkelin rautatieasema] ja [http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4172 Otavan satamaradan rautatieasema] ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja ympäristöjä.  </div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div>Laivaliikenteen lisäksi toinen 1800-luvun merkittävä kaupankäynnin vauhdittaja oli [http://<ins class="diffchange diffchange-inline">seutu</ins>.<ins class="diffchange diffchange-inline">wikimikkeli</ins>.fi/<ins class="diffchange diffchange-inline">index.php</ins>/<ins class="diffchange diffchange-inline">Rautatie_ja_Mikkeli </ins>rautatien tulo]. Savonrata avattiin 1889. Mikkelistä matkustettiin Pietariin ja Helsinkiin. Vesireittien ja rautatien risteyksistä tuli merkittäviä liikkumisen ja kauppatavaran solmukohtia, esim. Mikkelissä ja [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/08_liikennehistoriaa/03_otavan_satama_ja_puulaveden_laivaliikenne Otavassa]. [http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4171 Mikkelin rautatieasema] ja [http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4172 Otavan satamaradan rautatieasema] ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja ympäristöjä.  </div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Mikkelin kauppahalli avattiin 1913. Hallit rakennettiin kaupungin ensimmäisten kaupallisten rakennusten, tukkipuotien paikalle Kauppatorille, eli ns. Pikkutorille. Paikalla avattiin 2011 Stellan Tähtitori. Kauppahallin suunnitteli Selim A. Lindqvist, joka suunnitteli myös Kaupungintalon ja Naisvuoren tornin. Kauppahallia laajennettiin 1929 kangashallilla ja uusilla päätymyymälöillä, ns. porttirakennuksina, jotka ovat muodostuneet kaupungin symboleiksi. Lindqvistin halli tuhoutui talvisodan pommituksissa.</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Mikkelin kauppahalli avattiin 1913. Hallit rakennettiin kaupungin ensimmäisten kaupallisten rakennusten, tukkipuotien paikalle Kauppatorille, eli ns. Pikkutorille. Paikalla avattiin 2011 Stellan Tähtitori. Kauppahallin suunnitteli Selim A. Lindqvist, joka suunnitteli myös Kaupungintalon ja Naisvuoren tornin. Kauppahallia laajennettiin 1929 kangashallilla ja uusilla päätymyymälöillä, ns. porttirakennuksina, jotka ovat muodostuneet kaupungin symboleiksi. Lindqvistin halli tuhoutui talvisodan pommituksissa.</div></td></tr>
</table>SeutuAdminhttp://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Torilla_ja_kaupanteossa&diff=7628&oldid=prevSeutuAdmin: /* Höyrylaiva ja -veturi: kaupunki vaurastuu Pietarin-kaupalla */2014-09-10T10:00:52Z<p><span dir="auto"><span class="autocomment">Höyrylaiva ja -veturi: kaupunki vaurastuu Pietarin-kaupalla</span></span></p>
<table class='diff diff-contentalign-left'>
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 10. syyskuuta 2014 kello 10.00</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 29:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 29:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[[Tiedosto:Kauppahallinen.jpg|350px|thumb|right|Mikkelin kauppahalli 1912-1940. Postikortti on ainoa tunnettu lähikuva hallista. Reijo Tiusasen kokoelma.]]</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[[Tiedosto:Kauppahallinen.jpg|350px|thumb|right|Mikkelin kauppahalli 1912-1940. Postikortti on ainoa tunnettu lähikuva hallista. Reijo Tiusasen kokoelma.]]</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[[Tiedosto:Ratapiha1.jpg|350px|thumb|right|Mikkelin ratapihan kautta ovat ihmiset ja kauppatavarat kulkeneet vuodesta 1887, jolloin siellä ensi kerran kävi veturi. Kuva: Harri Heinonen 2012.]]</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[[Tiedosto:Ratapiha1.jpg|350px|thumb|right|Mikkelin ratapihan kautta ovat ihmiset ja kauppatavarat kulkeneet vuodesta 1887, jolloin siellä ensi kerran kävi veturi. Kuva: Harri Heinonen 2012.]]</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>Mikkeli perustettiin myös kauppakaupungiksi. [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Kaupank%C3%A4ynti%C3%A4_Mikkelin_seudulla_1800-luvulta_1900-luvulle Maakauppaa sai alkaa harjoittaa kaupungin perustamisen jälkeen 1838.] Ensimmäisiä kauppiaita kaupungissa olivat mm. Kiuru, Molander, Ramstedt ja Possenius. Mikkelin laajempia kauppayhteyksiä vaikeutti matala vesitie, ja [http://<del class="diffchange diffchange-inline">www</del>.<del class="diffchange diffchange-inline">mikkeli</del>.fi/<del class="diffchange diffchange-inline">fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/08_liikennehistoriaa</del>/<del class="diffchange diffchange-inline">02_mikkelin_laivaliikennetta </del>höyrylaivaliikenne alkoi kehittyä vasta 1860-luvulta eteenpäin]. [http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-5052-1 Saimaan kanavan avaaminen 1856] oli merkittävä vauhdittaja liikenteen ja kaupan kehityksessä. Mikkeliin johtavaa vesireittiä perattiin 1870-90-luvuilla, joilloin kauppa Viipuriin ja Pietariin pääsi vauhtiinsa.<br /></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div>Mikkeli perustettiin myös kauppakaupungiksi. [http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Kaupank%C3%A4ynti%C3%A4_Mikkelin_seudulla_1800-luvulta_1900-luvulle Maakauppaa sai alkaa harjoittaa kaupungin perustamisen jälkeen 1838.] Ensimmäisiä kauppiaita kaupungissa olivat mm. Kiuru, Molander, Ramstedt ja Possenius. Mikkelin laajempia kauppayhteyksiä vaikeutti matala vesitie, ja [http://<ins class="diffchange diffchange-inline">seutu</ins>.<ins class="diffchange diffchange-inline">wikimikkeli</ins>.fi/<ins class="diffchange diffchange-inline">index.php</ins>/<ins class="diffchange diffchange-inline">Mikkelin_laivaliikennett%C3%A4 </ins>höyrylaivaliikenne alkoi kehittyä vasta 1860-luvulta eteenpäin]. [http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-5052-1 Saimaan kanavan avaaminen 1856] oli merkittävä vauhdittaja liikenteen ja kaupan kehityksessä. Mikkeliin johtavaa vesireittiä perattiin 1870-90-luvuilla, joilloin kauppa Viipuriin ja Pietariin pääsi vauhtiinsa.<br /></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>'''Lue kauppasuhteista Venäjälle''': [http://issuu.com/mikkelinkaupunki/docs/dostojevskin_anoppi_ja_savustettu_hanhi/1 Dostojevskin anoppi ja savustettu hanhi. Hyödynnä Mikkelin seudun kulttuuriperintöä!]</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>'''Lue kauppasuhteista Venäjälle''': [http://issuu.com/mikkelinkaupunki/docs/dostojevskin_anoppi_ja_savustettu_hanhi/1 Dostojevskin anoppi ja savustettu hanhi. Hyödynnä Mikkelin seudun kulttuuriperintöä!]</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
</table>SeutuAdminhttp://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Torilla_ja_kaupanteossa&diff=7627&oldid=prevSeutuAdmin: /* Höyrylaiva ja -veturi: kaupunki vaurastuu Pietarin-kaupalla */2014-09-10T09:57:41Z<p><span dir="auto"><span class="autocomment">Höyrylaiva ja -veturi: kaupunki vaurastuu Pietarin-kaupalla</span></span></p>
<table class='diff diff-contentalign-left'>
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 10. syyskuuta 2014 kello 09.57</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 29:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 29:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[[Tiedosto:Kauppahallinen.jpg|350px|thumb|right|Mikkelin kauppahalli 1912-1940. Postikortti on ainoa tunnettu lähikuva hallista. Reijo Tiusasen kokoelma.]]</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[[Tiedosto:Kauppahallinen.jpg|350px|thumb|right|Mikkelin kauppahalli 1912-1940. Postikortti on ainoa tunnettu lähikuva hallista. Reijo Tiusasen kokoelma.]]</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[[Tiedosto:Ratapiha1.jpg|350px|thumb|right|Mikkelin ratapihan kautta ovat ihmiset ja kauppatavarat kulkeneet vuodesta 1887, jolloin siellä ensi kerran kävi veturi. Kuva: Harri Heinonen 2012.]]</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[[Tiedosto:Ratapiha1.jpg|350px|thumb|right|Mikkelin ratapihan kautta ovat ihmiset ja kauppatavarat kulkeneet vuodesta 1887, jolloin siellä ensi kerran kävi veturi. Kuva: Harri Heinonen 2012.]]</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>Mikkeli perustettiin myös kauppakaupungiksi. [http://<del class="diffchange diffchange-inline">www</del>.<del class="diffchange diffchange-inline">mikkeli</del>.fi/<del class="diffchange diffchange-inline">fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/06_taloushistoriaa</del>/<del class="diffchange diffchange-inline">09_kaupankayntia_mikkelin_seudulla_1800</del>-luvulta_1900-luvulle Maakauppaa sai alkaa harjoittaa kaupungin perustamisen jälkeen 1838.] Ensimmäisiä kauppiaita kaupungissa olivat mm. Kiuru, Molander, Ramstedt ja Possenius. Mikkelin laajempia kauppayhteyksiä vaikeutti matala vesitie, ja [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/08_liikennehistoriaa/02_mikkelin_laivaliikennetta höyrylaivaliikenne alkoi kehittyä vasta 1860-luvulta eteenpäin]. [http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-5052-1 Saimaan kanavan avaaminen 1856] oli merkittävä vauhdittaja liikenteen ja kaupan kehityksessä. Mikkeliin johtavaa vesireittiä perattiin 1870-90-luvuilla, joilloin kauppa Viipuriin ja Pietariin pääsi vauhtiinsa.<br /></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div>Mikkeli perustettiin myös kauppakaupungiksi. [http://<ins class="diffchange diffchange-inline">seutu</ins>.<ins class="diffchange diffchange-inline">wikimikkeli</ins>.fi/<ins class="diffchange diffchange-inline">index.php</ins>/<ins class="diffchange diffchange-inline">Kaupank%C3%A4ynti%C3%A4_Mikkelin_seudulla_1800</ins>-luvulta_1900-luvulle Maakauppaa sai alkaa harjoittaa kaupungin perustamisen jälkeen 1838.] Ensimmäisiä kauppiaita kaupungissa olivat mm. Kiuru, Molander, Ramstedt ja Possenius. Mikkelin laajempia kauppayhteyksiä vaikeutti matala vesitie, ja [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/08_liikennehistoriaa/02_mikkelin_laivaliikennetta höyrylaivaliikenne alkoi kehittyä vasta 1860-luvulta eteenpäin]. [http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-5052-1 Saimaan kanavan avaaminen 1856] oli merkittävä vauhdittaja liikenteen ja kaupan kehityksessä. Mikkeliin johtavaa vesireittiä perattiin 1870-90-luvuilla, joilloin kauppa Viipuriin ja Pietariin pääsi vauhtiinsa.<br /></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>'''Lue kauppasuhteista Venäjälle''': [http://issuu.com/mikkelinkaupunki/docs/dostojevskin_anoppi_ja_savustettu_hanhi/1 Dostojevskin anoppi ja savustettu hanhi. Hyödynnä Mikkelin seudun kulttuuriperintöä!]</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>'''Lue kauppasuhteista Venäjälle''': [http://issuu.com/mikkelinkaupunki/docs/dostojevskin_anoppi_ja_savustettu_hanhi/1 Dostojevskin anoppi ja savustettu hanhi. Hyödynnä Mikkelin seudun kulttuuriperintöä!]</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
</table>SeutuAdminhttp://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Torilla_ja_kaupanteossa&diff=7626&oldid=prevSeutuAdmin: /* Markkinaoikeudet vuonna 1744 */2014-09-10T09:52:35Z<p><span dir="auto"><span class="autocomment">Markkinaoikeudet vuonna 1744</span></span></p>
<table class='diff diff-contentalign-left'>
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 10. syyskuuta 2014 kello 09.52</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 12:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 12:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>Mikkelin torikaupan perinteet juontavat 1700-luvulle, kun Turun rauhan (1743) jälkeen rajan taakse jääneen Lappeenrannan markkinaoikeudet siirrettiin Mikkelin kirkonkylälle. [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=29110&lan=fi Kaupan kehitys koko Etelä-Savossa vauhdittui]. [http://<del class="diffchange diffchange-inline">www</del>.<del class="diffchange diffchange-inline">mikkeli</del>.fi/<del class="diffchange diffchange-inline">fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/06_taloushistoriaa</del>/<del class="diffchange diffchange-inline">08_mikkelin_markkinat </del> Mikkelin syys- ja kevätmarkkinoilla] paikalle kokoontui tuhansittain ihmisiä, ympäröivän maakunnan ja kauempaakin tulleita talonpoikia kauppaamaan tuotteitaan ja kaupunkien porvareita niitä ostamaan. Markkinapaikka oli tuolloin Naisvuoren kupeessa kirkkopuiston pohjoispuolella. Syysmarkkinoilla – Mikko-markkinoilla – kaupattiin karjaa ja kevätmarkkinoilla erityisesti hevosia. Edelleen järjestettävät maalis- ja Mikko-markkinat ovat harvinaisen elävää perinnettä alueellamme – vaikka sisältö on muuttunut, perinne säilyy.<br /></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div>Mikkelin torikaupan perinteet juontavat 1700-luvulle, kun Turun rauhan (1743) jälkeen rajan taakse jääneen Lappeenrannan markkinaoikeudet siirrettiin Mikkelin kirkonkylälle. [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=29110&lan=fi Kaupan kehitys koko Etelä-Savossa vauhdittui]. [http://<ins class="diffchange diffchange-inline">seutu</ins>.<ins class="diffchange diffchange-inline">wikimikkeli</ins>.fi/<ins class="diffchange diffchange-inline">index.php</ins>/<ins class="diffchange diffchange-inline">Mikkelin_markkinat </ins> Mikkelin syys- ja kevätmarkkinoilla] paikalle kokoontui tuhansittain ihmisiä, ympäröivän maakunnan ja kauempaakin tulleita talonpoikia kauppaamaan tuotteitaan ja kaupunkien porvareita niitä ostamaan. Markkinapaikka oli tuolloin Naisvuoren kupeessa kirkkopuiston pohjoispuolella. Syysmarkkinoilla – Mikko-markkinoilla – kaupattiin karjaa ja kevätmarkkinoilla erityisesti hevosia. Edelleen järjestettävät maalis- ja Mikko-markkinat ovat harvinaisen elävää perinnettä alueellamme – vaikka sisältö on muuttunut, perinne säilyy.<br /></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[http://issuu.com/mikkelinkaupunki/docs/mikkelin_kaupungin_markkinat_loistokautenaan_1838-/1 Lue: Martti Varsta 1946: Mikkelin kaupungin markkinat loistokautenaan 1838-1867.]</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>[http://issuu.com/mikkelinkaupunki/docs/mikkelin_kaupungin_markkinat_loistokautenaan_1838-/1 Lue: Martti Varsta 1946: Mikkelin kaupungin markkinat loistokautenaan 1838-1867.]</div></td></tr>
</table>SeutuAdminhttp://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Torilla_ja_kaupanteossa&diff=7345&oldid=prevSeutuAdmin: /* Kaupan muutos 1960-luvulla: itsepalvelu ja tavaratalot */2013-05-20T12:41:47Z<p><span dir="auto"><span class="autocomment">Kaupan muutos 1960-luvulla: itsepalvelu ja tavaratalot</span></span></p>
<table class='diff diff-contentalign-left'>
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 20. toukokuuta 2013 kello 12.41</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 70:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 70:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Päivittäistavarakauppojen määrä oli huipussaan 1964, jolloin niitä oli 22 500 kappaletta. Uudelle vuosituhannelle tultaessa niiden määrä oli pudonnut 4 200:aan. Lukumäärä on sama kuin 1880-luvulla.</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Päivittäistavarakauppojen määrä oli huipussaan 1964, jolloin niitä oli 22 500 kappaletta. Uudelle vuosituhannelle tultaessa niiden määrä oli pudonnut 4 200:aan. Lukumäärä on sama kuin 1880-luvulla.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del style="color: red; font-weight: bold; text-decoration: none;"><br /></del></div></td><td colspan="2"> </td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div><br /></div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div><br /></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div><br /></div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div><br /></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>'''Katso<del class="diffchange diffchange-inline">! </del>Mikkelin yksityiskauppiaiden asiakasjuhla 1962'''<br /></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div>'''Katso<ins class="diffchange diffchange-inline">: </ins>Mikkelin yksityiskauppiaiden asiakasjuhla 1962'''<br /></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>{{#ev:youtube|RzK7dGU8wRE}}<br /></div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>{{#ev:youtube|RzK7dGU8wRE}}<br /></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div><br /></div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div><br /></div></td></tr>
</table>SeutuAdminhttp://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Torilla_ja_kaupanteossa&diff=7344&oldid=prevSeutuAdmin: /* Kaupan muutos 1960-luvulla: itsepalvelu ja tavaratalot */2013-05-20T12:41:19Z<p><span dir="auto"><span class="autocomment">Kaupan muutos 1960-luvulla: itsepalvelu ja tavaratalot</span></span></p>
<table class='diff diff-contentalign-left'>
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 20. toukokuuta 2013 kello 12.41</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 71:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 71:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Päivittäistavarakauppojen määrä oli huipussaan 1964, jolloin niitä oli 22 500 kappaletta. Uudelle vuosituhannelle tultaessa niiden määrä oli pudonnut 4 200:aan. Lukumäärä on sama kuin 1880-luvulla.</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Päivittäistavarakauppojen määrä oli huipussaan 1964, jolloin niitä oli 22 500 kappaletta. Uudelle vuosituhannelle tultaessa niiden määrä oli pudonnut 4 200:aan. Lukumäärä on sama kuin 1880-luvulla.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div><br /></div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div><br /></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins style="color: red; font-weight: bold; text-decoration: none;"><br /></ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins style="color: red; font-weight: bold; text-decoration: none;"><br /></ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins style="color: red; font-weight: bold; text-decoration: none;"></ins></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>'''Katso! Mikkelin yksityiskauppiaiden asiakasjuhla 1962'''<br /></div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>'''Katso! Mikkelin yksityiskauppiaiden asiakasjuhla 1962'''<br /></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>{{#ev:youtube|RzK7dGU8wRE}}<br /></div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>{{#ev:youtube|RzK7dGU8wRE}}<br /></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del style="color: red; font-weight: bold; text-decoration: none;"><br /></del></div></td><td colspan="2"> </td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del style="color: red; font-weight: bold; text-decoration: none;"><br /></del></div></td><td colspan="2"> </td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del style="color: red; font-weight: bold; text-decoration: none;"><br /></del></div></td><td colspan="2"> </td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div><br /></div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div><br /></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div><br /></div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div><br /></div></td></tr>
</table>SeutuAdminhttp://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Torilla_ja_kaupanteossa&diff=7343&oldid=prevSeutuAdmin: /* Kaupan muutos 1960-luvulla: itsepalvelu ja tavaratalot */2013-05-20T12:40:50Z<p><span dir="auto"><span class="autocomment">Kaupan muutos 1960-luvulla: itsepalvelu ja tavaratalot</span></span></p>
<table class='diff diff-contentalign-left'>
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 20. toukokuuta 2013 kello 12.40</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 71:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 71:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Päivittäistavarakauppojen määrä oli huipussaan 1964, jolloin niitä oli 22 500 kappaletta. Uudelle vuosituhannelle tultaessa niiden määrä oli pudonnut 4 200:aan. Lukumäärä on sama kuin 1880-luvulla.</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Päivittäistavarakauppojen määrä oli huipussaan 1964, jolloin niitä oli 22 500 kappaletta. Uudelle vuosituhannelle tultaessa niiden määrä oli pudonnut 4 200:aan. Lukumäärä on sama kuin 1880-luvulla.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div><br /></div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div><br /></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins style="color: red; font-weight: bold; text-decoration: none;">'''Katso! Mikkelin yksityiskauppiaiden asiakasjuhla 1962'''<br /></ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins style="color: red; font-weight: bold; text-decoration: none;">{{#ev:youtube|RzK7dGU8wRE}}<br /></ins></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div><br /></div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div><br /></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div><br /></div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div><br /></div></td></tr>
</table>SeutuAdminhttp://seutu.wikimikkeli.fi/index.php?title=Torilla_ja_kaupanteossa&diff=6516&oldid=prevSeutuAdmin: /* Kauppaa kylillä */2013-03-16T16:25:19Z<p><span dir="auto"><span class="autocomment">Kauppaa kylillä</span></span></p>
<table class='diff diff-contentalign-left'>
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 16. maaliskuuta 2013 kello 16.25</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 56:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 56:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Maaseudulla kävivät myös paikalliset asukkaat laitonta kauppaa ennen maakaupan vapauttamista. Usein pitäjäläiset ryhtyivät kaupantekoon joko salakaupan innoittamina tai todellisesta tarpeesta. Esimerkiksi Mikkelin pitäjän Rokkalassa oli jo 1700-luvun alkupuolella kauppapuotikin, vaikka niiden perustaminen sallittiin vasta vuoden 1859 jälkeen, jolloin maakaupan vapautui. Tuolloin kauppiaita alkoi asettua Mikkelin ympäristön maalaiskyliin. Esim. Ristiinaan ja Hirvensalmelle perustettiin jo 1860-luvun alussa maalaispuodit. Mikkelin kihlakunnassa oli vuonna 1867 seitsemän maakauppiasta. Maakauppojen vapaa perustaminen sallittiin 1879, jonka jälkeen niitä perustettiin useisiin Mikkelin maalaiskunnan kyliin.</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Maaseudulla kävivät myös paikalliset asukkaat laitonta kauppaa ennen maakaupan vapauttamista. Usein pitäjäläiset ryhtyivät kaupantekoon joko salakaupan innoittamina tai todellisesta tarpeesta. Esimerkiksi Mikkelin pitäjän Rokkalassa oli jo 1700-luvun alkupuolella kauppapuotikin, vaikka niiden perustaminen sallittiin vasta vuoden 1859 jälkeen, jolloin maakaupan vapautui. Tuolloin kauppiaita alkoi asettua Mikkelin ympäristön maalaiskyliin. Esim. Ristiinaan ja Hirvensalmelle perustettiin jo 1860-luvun alussa maalaispuodit. Mikkelin kihlakunnassa oli vuonna 1867 seitsemän maakauppiasta. Maakauppojen vapaa perustaminen sallittiin 1879, jonka jälkeen niitä perustettiin useisiin Mikkelin maalaiskunnan kyliin.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>Varsinainen liikerakennusarkkitehtuuri saapui maaseudulle, kun osuuskauppojen voittokulku alkoi 1900-luvun alussa. Osuuskauppaliike hajosi aatteellisista syistä kahtia. Toisaalla oli porvarillinen Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK, toisaalla vasemmistolainen Kulutusosuuskuntien Keskusliitto ja siihen liittynyt Osuustukkukauppa OTK. Mikkelin pitäjän alueelle ei syntynyt koko pitäjän kattavaa osuuskuntaa, vaan alueella toimi kolme osuuskuntaa, Etelä-Savon osuuskauppa, Osuusliike Suur-Savo ja Osuusliike Savonseutu. Mikkelin kaupungin ja maalaiskunnan alueella toimintansa aloittaneista osuuskaupoista tuli nopeasti niiden keskeisen sijainnin ja vaurauden takia usean pitäjän alueella toimivia alueellisia kauppoja. Menestyksekkäitä osuuskauppoja olivat Mikkelissä  mm. Mikkelin ympäristön talonpoikien aloitteesta vuonna 1907 perustettu "Mikkelin osuusmeijeri", jolle kohosi vuosina 1908-09 toimitalo Rokkalanjoen varrelle.</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div>Varsinainen liikerakennusarkkitehtuuri saapui maaseudulle, kun osuuskauppojen voittokulku alkoi 1900-luvun alussa. Osuuskauppaliike hajosi aatteellisista syistä kahtia. Toisaalla oli porvarillinen Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK, toisaalla vasemmistolainen Kulutusosuuskuntien Keskusliitto ja siihen liittynyt Osuustukkukauppa OTK. Mikkelin pitäjän alueelle ei syntynyt koko pitäjän kattavaa osuuskuntaa, vaan alueella toimi kolme osuuskuntaa, Etelä-Savon osuuskauppa, Osuusliike Suur-Savo ja Osuusliike Savonseutu. Mikkelin kaupungin ja maalaiskunnan alueella toimintansa aloittaneista osuuskaupoista tuli nopeasti niiden keskeisen sijainnin ja vaurauden takia usean pitäjän alueella toimivia alueellisia kauppoja. Menestyksekkäitä osuuskauppoja olivat Mikkelissä  mm. Mikkelin ympäristön talonpoikien aloitteesta vuonna 1907 perustettu "Mikkelin osuusmeijeri", jolle kohosi vuosina 1908-09 toimitalo Rokkalanjoen varrelle.<ins class="diffchange diffchange-inline"><br /></ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">[http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/06_taloushistoriaa/09_kaupankayntia_mikkelin_seudulla_1800-luvulta_1900-luvulle Lue lisää: Kaupankäyntiä Mikkelin seudulla 1800-luvulta 1900-luvulle]<br /></ins></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Suuren maaltamuuton myötä 1960- ja 70-luvuilla kyläkauppojen määrä alkoi vähetä. Vielä 1980 kyläkauppoja oli 4000 kappaletta, pari vuosikymmentä myöhemmin enää 800. Kyläkauppojen kuolemista hidasti haja-asutusalueiden vähittäiskaupalle tarkoitettu rahoitustuki, joka oli voimassa 1975–93. Laman jälkeen kyläkaupoille ei ole tullut uutta tukimuotoa. Moni kyläkauppa pisti pillit pussiin euroajan saapuessa, kun kassajärjestelmän uusimisesta olisi koitunut kohtuuttomia kustannuksia. Osa kaupoista sinnittelee loma-ajan asukkaiden varassa.</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Suuren maaltamuuton myötä 1960- ja 70-luvuilla kyläkauppojen määrä alkoi vähetä. Vielä 1980 kyläkauppoja oli 4000 kappaletta, pari vuosikymmentä myöhemmin enää 800. Kyläkauppojen kuolemista hidasti haja-asutusalueiden vähittäiskaupalle tarkoitettu rahoitustuki, joka oli voimassa 1975–93. Laman jälkeen kyläkaupoille ei ole tullut uutta tukimuotoa. Moni kyläkauppa pisti pillit pussiin euroajan saapuessa, kun kassajärjestelmän uusimisesta olisi koitunut kohtuuttomia kustannuksia. Osa kaupoista sinnittelee loma-ajan asukkaiden varassa.</div></td></tr>
</table>SeutuAdmin