Kustaa Vaasan kehotus savolaisten talonpoikien varustautumisesta sotaan Venäjän kanssa (1555-1557)

Keskiajan loppuvuosikymmeninä rajariidat Ruotsin valtakunnan itärajalla aiheuttivat kahakoita, jotka laajenivat sodaksi 1495-97 venäläisiä vastaan. 1550-luvulla alkoi ilmisota uudelleen kestääkseen pieniä taukoja lukuunottamatta vuosikymmeniä. Vuonna 1555 tilanne oli niin kriittinen, että Savossakin katsottiin välttämättömäksi ryhtyä puolustustoimiin. Näihin aikoihin liittyy ensimmäinen tunnettu suomenkielinen virallinen asiakirja, jossa kuningas kehotti Savon talonpoikia varustamaan aseensa ja kuukauden muonan ollakseen milloin tahansa valmiina vihollista torjumaan. Maalaisyhteiskunnan yläkerrostumaa, pappeja, nimismiehiä, neljännesmiehiä ja lukkareita vaadittiin asettamaan ratsumiehiä. Väen nostattamista pidettiin niin tärkeänä, että sitä koskeva kuninkaankirje käännettiin suomeksi. Savon talonpoikia kuninkaankirjeessä puhutellaan seuraavasti (Pirinen, Savon historia II:1, s. 614):

"Ja Mee tahdomme ette ennen kijrioittetust Wden Linnan Länist pitä kaicki ne jotca Asua likutta taijdauat oleman walmisza coska heille sana annetahan, Ja tarwitahan wastan seijso ennen kijrioitettuija Wenhäleijsä; Coska ia kwssa hee ylitze Raijan tahtouat sijsella langetta etc. Mutta wapahat miehet, Papit, Nijmitys miehet ia mudht Ammatus miehet ioilla parempi woijma ia wara on, quin muilla talonpoilla, Nijn pitä wlgos tekemen hoomiehen, hewoijsen, harniskan, pyssyn, keyhähen, ia muiden hyffuehen Asuden kansa, quin parahittain heuoisellen sopiath. Ja pitä iokaitzen vlgos tekemen nijn monda hyffuisti hangittua miest heuoiszen kansa quin kullakin enin väke ia woijma ombi. Joka eij sijta tege, sen pitä Lwettaman Rikin förrädärixi ia pettäiexi. Ja rangaijstaman ilman kaicketa Armota. Nijn pitä mös kaicki vlgos tehdyt miehet aijna oleman walmisza sinne meneemehen cuhunga heiddä taruitahan Ja pitä Meiden Fougdimme wisusta warin ottaman ette tämä Meiden käskymme kaickin modoin teuttetehen, Samalla moto ensin quin mahdolinen on, ette hee tekeuet Meille tietteuexi, quin palio wäke wlgos tehdehen iokahitzest Pitäiest, Jos hee edes päin tahtouat wältä Meiden wihname ia Rangaistoxenme. Jonga ielkehen itzen kukin mahta henensse oijetta."

Lähteet

• Astuvansalmelta ATK-aikaan. Mikkelin läänin historian opetuspaketti. Tauno Piilola, Martti Pänkäläinen ja läänin kouluosaston työryhmä. Mikkelin lääninhallitus, Mikkelin läänin maakuntaliitto. 1987. s. 117-119.
• Pirinen, Kauko, Savon historia II:1. Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534-1617. Kustannuskiila Oy. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1982. s. 613-614.

© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura