Mikkelin suomenkielisen tyttökoulun perustaminen

1800-luvun alussa annettiin tytöille ylempää opetusta seitsemässä tyttökoulussa, jotka kaikki sijaitsivat ns. Vanhan Suomen, sittemmin Viipurin läänin alueella. Kaikki Vanhan Suomen tyttökoulut olivat saksankielisiä. Muualla Suomessa oli 1800-luvun alussa opetusta tytöille yksityisyritteliäisyyden pohjalta. Tyttöjä varten Suomessa oli ns. mamsellinkouluja ja pensionaatteja. Niiden opetus ei ollut virallisen tarkastuksen alainen, ja ne toimivat tavallisesti vain lyhyen aikaa.

Vuonna 1843 annetun asetuksen mukaan valtion oli perustettava tyttökoulut Helsinkiin ja Turkuun sekä ylläpidettävä Viipurin ja Haminan tyttökoulut, jotka muuttuivat ruotsinkielisiksi.

Ensimmäiset suomenkieliset tyttökoulut perustettiin vuonna 1853 Savonlinnaan ja vuonna 1864 Jyväskylään. 1870-luvulla suomalaiset tyttökoulut perustettiin Hämeenlinnaan, Kuopioon, Ouluun ja Mikkeliin. Myöhemmin niitä perustettiin vielä lukuisia lisää.

Kysymys suomenkielisen tyttökoulun perustamisesta Mikkeliin tuli esille kesällä 1879. Kaupungissa oli toiminut vuodesta 1854 lähtien ruotsinkielinen Antellin neitien koulu, mutta se ei kyennyt tyydyttämään ympäristön suomenkielisten pitäjien tyttärien keskuudessa herännyttä sivistyksen tarvetta.

Liikkeellepanevana tekijänä Mikkelin tyttökoulun perustamisessa voidaan pitää lyseon silloisen rehtorin A. O. Strengin toimesta maaseudulle levitettyä kiertokirjettä, jossa aluksi esitellään toive saada perustetuksi Mikkelin kaupunkiin täydellinen neliluokkainen suomenkielinen tyttökoulu ja sitten pyydetään ilmoittamaan, kuinka paljon tyttöjä kouluun voi kultakin paikkakunnalta tulla sekä kuinka paljon apuvaroja joko rahassa tai tavarassa kukin seutu on valmis sijoittamaan kouluun. Kirje on päivätty 7.6.1879 ja sen allekirjoittajina rehtori A. O. Strengin lisäksi olivat pormestari Julius Nygrén, kauppamies A. J. Häyrynen, lääninmaanmittari A. F. Tavaststjerna, kauppamies A. Pulkkinen, tohtori Fr. Polén sekä henkikirjuri D. Joh. Ikonen. Nygréniä ja Polénia lukuunottamatta heillä kaikilla oli omia tyttäriä kouluun sijoitettavaksi.

Tyttökoulun perustava kokous pidettiin 1.8.1879. Puheenjohtajana kokouksessa toimi lyseon lehtori, tohtori Fr. Polén ja pöytäkirjan pitäjänä lyseon kollega, maisteri Hugo Rikberg. Polén kirjoitti muutamaa vuotta myöhemmin kokouksesta Pellervo-lehdessään seuraavasti: "Kaikki olivat yksimielisiä korkeamman tyttökoulun tarpeellisuudesta tälläkin puolen maatamme, naisten koulusivistys kun on yhtä välttämätön ehto kansan menestykselle ja hyvälle hyvinvoinnille kuin miespuolistenkin. Ilolla huomattiinkin tämän totuuden täällä Savossakin tekotoimellisesti käsitetyksi, sillä kokoukseen tuoduista luetteloista nähtiin koulun ei tarvitsevan peljätä oppilasten puutetta eikä aineellista kannatusta rahassa ja luonnossa - alussa ainakaan ei."

Mikkelin tyttökoulu avasi ensimmäisen kerran ovensa oppilaille 15.9.1879. Koulu oli perustettu yksinomaan yksityisten henkilöiden aloitteesta ja kustannuksella. Koulussa aloitti 16 oppilasta valmistavalla luokalla. Vuonna 1887 perustettuun valmistavaan kouluun otettiin myös poikia, jotka jatkoivat lukujaan lyseossa. Kun vuonna 1905 perustetussa Mikkelin yhteiskoulussa oli tyttöjen mahdollista päästä ylioppilaiksi, muodostettiin tyttökoulussakin vuoden 1907 syksyllä jatkoluokat, joilta ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat vuonna 1910. Vuonna 1926 koulu siirtyi kokonaan valtion haltuun.

Koulun ensimmäisenä johtajattarena toimi neiti Sofia Hagman. Vuosina 1888-1930 koulun johtajattarena toimi vuonna 1865 Värtsilässä syntynyt, Helsingin Suomalaisen jatko-opiston kasvatti Ida Arppe, jonka vaikutus oppilaisiinsa oli syvällinen.

Koulu toimi kauppatorin äärellä Porrassalmenkadun (entinen Nikolainkatu) ja Raatihuoneenkadun kulmassa talvisotaan asti. Aluksi koulunpitoa varten vuokrattiin huoneisto kauppias Liukkosen perikunnan talosta. Koulua kannattava Toivo-osakeyhtiö osti rakennuksen itselleen vuonna 1884. Rakennuksessa tehtiin useita peruskorjauksia ennen kuin se tuhoutui 5.1.1940 ilmapommituksessa. Syksyllä 1951 tyttökoulu sai uuden ajanmukaisen koulurakennuksen Urheilupuiston länsilaidalle. Siinä se toimii nykyäänkin Urheilupuiston yläasteen nimellä.

Suomalaisuusmies Rietrikki Polén

Lähteet

• Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. S. 385-386.
• Mikkelin tyttökoulu 1879-1979. Muistokirja. Juhlajulkaisun toimittaja Marja Myyryläinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1979. s. 13-38.

© Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998