Muuta opetusta Mikkelin kaupungissa ja maalaiskunnassa

Tämän luvun tarkoituksena on kuvailla historiallisesta näkökulmasta opetuksen laajentumista Mikkelin kaupungissa ja maalaiskunnassa. Aivan kaikkea eri tyyppistä opetusta ei olla voitu käsitellä yhtä laajasti, mutta luvun lopussa olevista linkeistä löytää tärkeimmät tiedot Mikkelin seudulla tällä hetkellä järjestetystä opetuksesta. Oppilaitoksista ollaan käytetty tässä luvussa niiden alkuperäisiä nimiä, mutta tekstissä selvitellään muun historian lisäksi koulujen nimien muuttumista. Luvun loppuun on koottu Mikkelin seudun koulutusta koskevia linkkejä.

Sisällysluettelo

1 Mikkelin kuuromykkäinkoulu
2 Opistotasoisen koulutuksen alkuvaiheet Otavassa
3 Suomen Nuoriso-Opisto
4 Kansalaisopisto
5 Kauppakoulu
6 Ammattikoulu
7 Mikkelin musiikkiopisto
8 Mikkelin teknillinen koulu
9 Naiskotiteollisuuskoulu
10 Mikkelin talouskoulu
11 Sairaanhoitokoulutus
12 Metsäkoulu
13 Korkeakouluopetuksen alkuvaiheet Mikkelissä
14 Etäopetusprojekteja
15 Aiheesta muualla
16 Lähteet

Mikkelin kuuromykkäinkoulu

Vuonna 1893 perustettiin Mikkelin kuuromykkäinkoulu sellaisia kuuromykkiä varten, joita ei voinut menestyksellä opettaa kuuromykkäin puhekoulussa. Koulu sai eri puolilta maata oppilaansa, joita alkuvaiheessa oli tavallisimmin toistakymmentä vuodessa. Koulu aloitti toimintansa Kiurun perillisten talossa, mutta vuosina 1900-01 valmistuivat koulun omat rakennukset - koulu, asuntola, talousrakennus ja johtajan asunto - kaupunkikirkon lounaispuolelle. Toisen maailmansodan aikana kuuromykkäinkoulun tilat olivat puolustusvoimien käytössä ja esimerkiksi lukuvuonna 1943-44 koulu toimi kaupungin lähistöllä sijaitsevassa Mikkelin aseveljien tyhjillään olleessa kesäkahvilassa "Kaihun mökissä", josta se huhtikuussa 1944 siirtyi kaupunkiin neljän huoneen ja keittiön vuokrahuoneistoon. Syksystä 1944 koulu alkoi vähitellen siirtyä normaalioloihin ja sai muuttaa takaisin omaan koulurakennukseensa (Puistokatu 3) puolustusvoimien annettua vähitellen tilat koulun käyttöön.

Elokuussa 1961 koulun nimi muuttui Mikkelin kuurojenkouluksi, josta tuli kymmenvuotinen oppilaitos. Uuden koulurakennuksen valmistuttua Liuskekatu 1:een Pitkäjärvelle oppilasmäärä koulussa oli vuosina 1962-70 yhteensä 90-120 ja asuntolassa heitä asui 88-114. Syksyllä 1968 kuurojenkoulussa aloitettiin keskikouluopetus ja vuosina 1973-77 keskikoulun suoritti yhteensä 35 kuuroa. Syksyllä 1972 koulu siirtyi peruskoulujärjestelmään ja syksyllä 1976 koulussa aloitettiin - ensimmäisenä Suomessa - kuulovammaisten lukiotasoinen opetus. 1970-luvulla kuurojenkoulun oppilasmäärä laski huomattavasti, koska tuolloin perustettiin lukuisia kunnallisia kuurojenkouluja. Elokuun 1985 alusta koulun uudeksi nimeksi tuli Mikkelin kuuluvammaisten koulu.

Opistotasoisen koulutuksen alkuvaiheet Otavassa

Otavan Opisto

Runoilija ja pappi Nikolai Fredrik Severin Grundtvig perusti Tanskaan ensimmäiset kansanopistot 1800-luvun alkupuolella. Kansanopistoliikkeestä tuli tyypillisesti pohjoismainen eikä se levinnyt sellaisenaan muualle. Suomen ensimmäisen kansalaisopiston perusti Mikkelin tyttökoulun ensimmäisenä johtajana toiminut neiti Sofia Hagman vuonna 1889 Kangasalle.

Vuonna 1892 teki Savo-Karjalainen osakunta päätöksen kansanopistojen perustamisesta Savoon ja Karjalaan. Savon opisto päätettiin perustaa keskelle maakuntaa, jotta sieltä olisi joka puolella yhtä lyhyt matka. Keski-Savon kansanopisto aloitti toimintansa 3.11.1892 Joroisissa. Toiminta Joroisissa oli alusta alkaen vaikeaa, sillä tilat olivat puutteelliset. Vuoden 1897 Mikkelin laulujuhlien yhteydessä pidettiin Kansanvalistusseuran kansanopistoasioita käsittelevä kokous. Samassa yhteydessä perustettiin Mikkelin kansanopistoseura ja päätettiin siirtää opisto Joroisista Mikkeliin. Mikkelin kansanopisto seura lakkautti pian toimintansa ja siirtyi Keski-Suomen kansanopiston kannatusyhdistyksen jäseneksi, kun opisto oli saatu siirrettyä Otavaan. Keski-Suomen kansanopiston sijoituspaikaksi valittiin Otava, koska sitä varten saatiin maapala käyttöön ja sen sijainti oli liikenneyhteyksien kannalta hyvä (esim. junayhteys). Opistolle valmistui vieläkin käytössä oleva rakennus valmistui Otavaan vuonna 1901 ja se oli valmistuessaan Suomen suurin kansanopistorakennus.

Kansanopistossa ei yleensä ollut kiinteää opetusohjelmaa. Useimmiten opetus tapahtui "kristillisen uskontunnustuksen hengessä". Opetusaineet olivat yleissivistäviä ja käytännöllisiä. Vuonna 1926 opiston nimeksi muutettiin Otavan kansanopisto. Samana vuonna kansanopistot alkoivat saada valtionavustusta ja niiden toiminta muodostui aikaisempaa vakaammalle pohjalle. Vuonna 1929 valmistui Otavaan uusi oppilaiden kolmikerroksinen asuinrakennus, joka vuosina 1950-51 tehtyjen muutosten jälkeen on nelikerroksinen. 1930- ja 1940-luvuilla opistolle hankittiin pieniä maa-alueita ja vuonna 1952 opiston maa-alue keskellä kylää oli noin 22 hehtaaria.

Otavan opisto muodostui alkukautenaan selvästi maakunnan omaksi kansanopistoksi. Suurin osa oppilaista oli Mikkelin läänistä. Oppilasmäärä oli suurimmillaan 1940-luvulla (esim. lukuvuonna 1945-46 oppilaita oli 157). Sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan aikana opiston toiminta oli keskeytyksissä, koska opiston tiloja tarvittiin päämajan käyttöön.

Nykyisin Toivalanmäellä on kansanopiston lisäksi Otavan sosiaalialan oppilaitos (vuodesta 1997 Mikkelin Ammatti-instituutti, sosiaali- ja terveysala), joka aloitti vuonna 1988 täysipainoisen itsenäisen toimintansa. Samana vuonna sekä Otavan opisto että Otavan sosiaalialan oppilaitos kunnallistettiin.

Vuonna 1859 aloitti toimintansa Otavan maanviljelyskoulu Liukkolan kylässä Savon jalkaväkirykmentin majurin puustellissa. Paikalle annettiin nimeksi Otava, koska maanviljelyskoulu muodostettiin kaikkiaan seitsemästä valtion ostamasta maatilasta. Myöhemmin Otava vakiintui Liukkolan kylän uudeksi nimeksi. Maanviljelyskoulun kehittymisestä enemmän Mikkelin maataloutta käsittelevässä luvussa.

Suomen Nuoriso-Opisto

Suomen nuorisoseuraliikkeen kansanopisto, Suomen Nuoriso-Opisto, aloitti toimintansa kurssimuotoisella kokeilulla vuonna 1922 Uudenkirkon kansanopistolla. Sen tehtävä on perustamisesta saakka ollut normaalin kansanopistotyön lisäksi antaa valmius toimintaan nuorisoseuratyössä. Vuonna 1923 opisto jatkoi toimintaansa Otavan kansaopiston tiloissa käyttäen hyväksi kansanopiston opettajakuntaa. Nuoriso-opiston rehtorina oli vuodesta 1923 vuoteen 1947 Aukusti Ripsaluoma, jonka merkitys opiston johtajana oli suuri. Vuonna 1926 Suomen Nuorison Seuran Liitto osti opiston tyyssijaksi Paukkulan kartanon. Vuonna 1937 valmistui yliarkkitehti Martti Välikankaan suunnittelema kartanon vanhasta navetasta muutettuna uusi päärakennus Paukkulinna. Vuodesta 1998 Suomen Nuoris-Opisto kuuluu Mikkelin Ammattikorkeakouluun kulttuurin ja nuorisotyön koulutusyksikkönä.

Kansalaisopisto

Ylioppilaiden kansanvalistustoimikunta ehdotti vuonna 1920 Mikkelin kaupunginvaltuustolle kansalaisopiston perustamista. Valtuusto asetti asiaa kehittelemään valiokunnan, jonka ehdotuksen perusteella kansalaisopisto päätettiin 29.12.1920 perustaa. Opiston ensimmäiseksi rehtoriksi valittiin Mikkelin yhteiskoulun johtaja Joos. Sajaniemi, joka toimi tehtävässä vuoteen 1945 saakka. Opisto toimi alkuvaiheissa yhteiskoulun alakerroksen neljässä työhuoneessa. Lisäksi sillä oli talousopetusta varten käytössä kansakoululta oppilaskeittiö ja ruokasali. Sotien jälkeen kansalaisopiston toimirakennukseksi tuli Keskuskoulun vanha puurakennus, joka luovutettiin kokonaisuudessaan koulun käyttöön vuonna 1955. Opistorakennuksen pienuuden ja tilojen epätarkoituksenmukaisuuden vuoksi opetusta on jouduttu hajauttamaan eri puolille kaupunkia. Lukuvuonna 1971-72 opistotoiminta laajeni ympäristökuntiin ja mukaan tulivat Anttolan, Hirvensalmen, Mikkelin maalaiskunnan ja Ristiinan sivuosastot, jotka myöhemmin ovat itsenäistyneet niin, että Mikkelin kansalaisopistolla on enää Hirvensalmella sivupiste.

Suosituimpia aineita kansalaisopistossa sen toiminnan alkuvuosikymmeninä olivat mm. laskento, kirjanpito, Suomen kieli ja kirjallisuus, konekirjoitus sekä kielet. Rehtori Sajaniemen musiikkiharrastuksen ansioista laulukuorot ja vuodesta 1933 alkaen orkesteri muodostivat opiston keskeisimmän, kaikkea toimintaa yhdistävän rungon.

Lukuvuodesta 1979-80 alkaen kansalaisopistossa on järjestetty eri oppiaineiden avoimen korkeakoulun opetusta. Lisäksi 1970-luvulla ja 1980-luvulla opistolla on järjestetty mm. perhepäivähoitajan ja työteknikon tutkintoon tähtäävää koulutusta.

Kauppakoulu

Kauppakoulun perustamista suunniteltiin Mikkelissä ensimmäisen kerran vuonna 1913, mutta se toteutui vasta vuonna 1930. Vuonna 1944 kaksivuotisen kauppakoulun yhteydessä aloitti toimintansa iltaisin toimiva liikeapulaiskoulu. Vuonna 1947 Mikkelin kauppakoulu laajeni kauppaoppilaitokseksi, kun sen yhteyteen perustettiin kaksivuotinen kauppaopisto-osasto. Iltaisin toiminut liikeapulaiskoulu sen sijaan lakkasi vuonna 1948. Toimittuaan vuokratiloissa ensin Mikkelin yhteiskoululla ja myöhemmiin Mikkelin kansalaisopiston toimitalossa Keskuskoulun vanhassa puurakennuksessa kauppaoppilaitos pääsi vuonna 1951 muuttamaan omaan koulurakennukseensa Päämajankatu 4:ään. Vuosina 1978-79 valmistui kauppaoppilaitoksen koulutalon peruskorjaus ja laajennus. Nykyään entinen kauppaoppilaitos, sittemmin Liiketalouden instituutti, on osa vuonna 1997 vakinaistettua Mikkelin ammattikorkeakoulua.

Ammattikoulu

Mikkelin kaupungin yleinen ammattikoulu aloitti toimintansa kurssimuotoisena iltakouluna syksyllä 1943. Syksyllä 1944 laajenevan Mikkelin ammattikoulun tiloiksi luovutettiin lakkautetun suojeluskunnan kaupungille lahjoittama toimitalo Otavankatu 6:ssa. Jo syyskuussa 1944 siinä aloitti työnsä tyttöjen valmistava ammattikoulu ja seuraavan lukukauden alusta sekä poikien valmistava että yleinen ammattikoulu. Otavankatu 6:n lisäksi opetusta tapahtui alkuaikoina useissa eri tiloissa.

Vuonna 1952 perustettiin Mikkelin läänin ensimmäisenä ammattikoulua ylläpitävänä kuntainliittona Suur-Savon Ammattioppilaitos -niminen kuntainliitto. Vuoden 1954 alussa Mikkelin ammattioppilaitos siirtyi kaupungilta kuntainliitolle ja saman vuoden joulukuussa Mikkelin kaupungin valmistavasta tyttöjen ja poikien sekä yleisestä ammattikoulusta muodostettiin Suur-Savon ammattioppilaitos. Mikkelin ammattikoulu muutettiin valmistavasta ammattikoulusta yleiseksi ammattikouluksi vuonna 1962. Vuonna 1972 koulun nimeksi tuli Mikkelin ammattikoulu, oltuaan jonkin aikaa Suur-Savon ammattikoulu.

Vuonna 1971 Mikkeliin perustettiin ammatillinen kurssikeskus, jossa on järjestetty työllisyyskoulutusta ja omaehtoista aikuiskoulutusta. Ammatillinen kurssikeskus aloitti toimintansa Pusan liiketalossa Porrassalmenkatu 20:ssä. Myöhemmin se toimi useassa paikassa ennen kuin sille valmistuivat omat tilat Kalevankankaalle (Raviradantie 8-10:ssä) kesällä 1975. Myös Mikkelin ammattioppilaitos on siirtänyt toimintojaan 1970-luvulta lähtien uuteen rakennukseen Raviradantie 4-6:een. Nykyään ammatillisen kurssikeskuksen nimenä on Mikkelin ammatillinen aikuiskoulutuskeskus.

1970-luvulla ammattikouluun perustettiin runsaasti uusia opintolinjoja ja toimintaa on hajautettu myös ympäristökuntiin. Juvalla toimii sivukoulu vuosina 1974-76 hankituissa tiloissa ja Mäntyharjulla toimi vuosina 1975-81 kaksivuotinen levyseppä-hitsaajalinja. Aikuiskoulutuskeskuksella on kurssiosasto Heinolassa.

Mikkelin ammattioppilaitos ja ammatillinen aikuiskoulutuskeskus kuuluvat Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymään. Lisäksi Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymään kuuluvat lähinnä ala- ja yläasteelle tietokoneavusteisen opetuksen tehostamiseksi monipuolista tietoa tuottava ja lähettävä Koulukanava-projekti sekä OpinNet-projekti, joka kehittää verkkoja ja oppimisympäristöjä aikuistutkintojen suorittamista varten.

Mikkelin musiikkiopisto

1950-luvulla käytiin vilkasta keskustelua Mikkelin Musiikinystävien Yhdistys r.y.:n vuonna 1903 perustaman orkesterikoulun toiminnan tehostamisesta. Mikkelin musiikkiopisto aloittikin toimintansa syksyllä 1960 kaupungin myöntämän taloudellisen tuen turvin. Alkuaikoina opetusta annettiin pääasiassa opettajien kodeissa ja musiikinystävien harjoitushuoneessa palokunnantalolla. 1970-luvulle tultaessa musiikkiopistosta kehittyi monipuolinen musiikkiammatteihin aikoville peruskoulutuksen antava ja heidän jatkokoulutustaan tukeva oppilaitos. Oppilaitoksen ylläpitäjä on Mikkelin Musiikkiopiston Kannatusyhdistys r.y. ja toiminnassa on Mikkelin kaupungin lisäksi lukuisa joukko ympäröiviä kuntia. Syksyllä 1961 opisto sai itselleen toimitilat Savilahdenkadun ja Maaherrankadun kulmauksessa sijaitsevasta Kelloliike Oskar Laitinen Oy:n liiketalosta. Tilojen käytyä ahtaaksi opisto muutti vuonna 1968 parempiin ja laajempiin tiloihin entiseen hotelli- ja ravintolahuoneistoon Mikonkatu 1:een. Nämäkin tilat ovat käyneet ahtaiksi ja opiston toimintaa on jouduttu hajauttamaan muualle. Opisto on saamassa uudet nykyaikaiset tilat entisestä Poliisilaitoksen rakennuksesta Maaherrankadun ja Vilhonkadun risteyksestä. Syksystä 1981 Mikkelin musiikkiopistolla on ollut kolme sivutoimipistettä (Juva, Kangasniemi ja Mäntyharju).

Mikkelin teknillinen koulu

Vuonna 1964 aloitti toimintansa valtion teknillinen oppilaitos Mikkelin teknillinen koulu kaupungilta vuokratussa, teknilliseksi kouluksi kunnostetussa entisessä kuurojenkoulun rakennuksessa (Otto Mannisenkatu 4). Syyslukukauden 1970 alussa teknillinen koulu pääsi kokonaisuudessaan siirtymään Mikkelin vanhalle kasarmialueelle koulurakennuksiksi saneerattuihin tiloihin. Vuonna 1975 opetusministeriö vahvisti oppilaitoksen rakennusten laajennuksen perustamissuunnitelman. Tähän sisältyi laitoksen laajentaminen käsittämään myös nelivuotisen teknillisen opiston. Syksyllä 1977 teknillinen opisto ja teknillinen koulu muodostivat Mikkelin teknillisen oppilaitoksen. Vuonna 1978 sille valmistui lisärakennus vanhalle kasarmialueelle. Syksystä 1997 alkaen teknillinen oppilaitos on kuulunut Mikkelin Ammatti-instituuttiin.

Syksyllä 1974 perustettiin Mikkelin teknillisen koulun oppilasyhdistyksen aloitteesta käytyjen, oppilasasuntolan rakentamista koskevien neuvottelujen tuloksena kiinteistö Oy Tekuila -niminen yhtiö. Yhtiö on rakennuttanut opiskelija-asuntoja kaikille keskiasteen oppilaitosten opiskelijoille. Vuodesta 1987 Mikkelin kaupunki on omistanut kaikki yhtiön osakkeet ja on vastannut yhtiön rakennuttamien asuntojen oman pääoman rahoituksesta.

Naiskotiteollisuuskoulu

Mikkelin läänin kotiteollisuusyhdistys järjesti sotien välillä useana vuonna naisille kutomakursseja ja se ehdotti Mikkeliin perustettavaksi naisteollisuuskoulua maataloushallituksen toimesta. Vuonna 1938 yhdistys sai kaupunginvaltuustolta lupauksen ilmaisesta tontista ja väliaikaisista tiloista Linnamäen kansakoulurakennuksesta. Asia järjestyi lopulta niin, että vuonna 1889 Käkisalmeen perustettu, Käkisalmen Rouvasväenyhdistyksen omistama ja ylläpitämä, naisteollisuuskoulu tuli evakkona talvisodan jaloista Mikkeliin. Aluksi se toimi Linnamäen kansakoululla ja jatkosodan jälkeen Urpolan kartanossa vuoteen 1955 saakka. Vuonna 1948 Mikkelin naiskotiteollisuuskoulu siirtyi Mikkelin Kotiteollisuusyhdistyksen omistukseen, joka antoi koululle käyttöön tilavan huoneiston kauniista vanhasta puutalosta Porrassalmenkatu 22:ssa. Vuonna 1967 koulu joutui siirtymään vuokratiloihin, koska Kotiteollisuusyhdistys tarvitsi tilojaan muita toimintoja varten.

Vuonna 1970 Mikkelin naiskotiteollisuuskouluun liitettiin Mikkelin läänin II kiertävä kotiteollisuuskoulu ja oppilaitoksen nimi muutettiin Mikkelin kotiteollisuuskouluksi. Vuoden 1975 alusta kotiteollisuuskoulu siirtyi Mikkelin kaupungin omitukseen. Koulu toimi väliaikaisissa tiloissa useissa toimipisteissä, kunnes vuosina 1982-86 sille valmistui Mikkelin kaupungin rakennuttamana uusi ajanmukainen koulutalo Kalevankankaalle, Raviradantie 18:aan. Mikkelin käsi- ja taideteollisena oppilaitoksena viime vuodet tunnettu koulu on nykyään osa Mikkelin Ammatti-instituuttia.

Mikkelin talouskoulu

Monia vuosia suunnitteilla ollut Mikkelin talouskoulu aloitti toimintansa syksyllä 1968 saneeratussa ja laajennetussa Lähemäen kansakoulun entisessä koulutalossa (Lähemäenkatu 11). Koulun on alusta saakka omistanut ja ylläpitänyt Mikkelin kaupunki. Vuonna 1971 koulu muuttui asetuksenmukaista jatkokoulutusta antavaksi oppilaitokseksi. Vuonna 1978 sille valmistui vanhan kansakoulurakennuksen viereen uudet ajanmukaiset tilat. Vuoden 1984 alusta lukien talouskoulussa on ollut opistoaste ja sen nimi muutettiin samalla Mikkelin kotitalousoppilaitokseksi, joka on ainoa opistotasoinen kotitalousoppilaitos Etelä-Savossa. Nykyään kotitalousoppilaitos kuuluu Mikkelin Ammatti-instituuttiin ja sen koulutusalat ovat koti- ja laitostalous.

Sairaanhoitokoulutus

Jo 1900-luvun alkuvuosina Mikkelin lääninsairaalassa järjestettiin eripituisia sairaanhoitajakursseja, mutta vasta vuonna 1948 alkoi varsinainen sairaanhoitajakoulutus Mikkelin apuhoitajakursseina. Vuonna 1968 annetun asetuksen mukaan sairaanhoitokoulutus siirtyi Mikkelissä samoin kuin muuallakin lääkintöhallitukselta ammattikasvatushallituksen alaiseksi. Ja syksyllä 1969 ammattikasvatushallitus vahvisti Mikkelin sairaanhoitokoulun ohjesäännön. Vuonna 1979 oppilaitoksen nimeksi tuli Mikkelin sairaanhoito-oppilaitos. Mikkelin sairaanhoitokoulu/-oppilaitos toimi usein puutteellisissakin vuokratiloissa vuoteen 1986 saakka, jolloin sille valmistui toimitalo Kalevankankaalle. Nykyisin sairaanhoito-oppilaitos kuuluu Mikkelin Ammattikorkeakouluun sosiaali- ja terveysalan koulutusyksikkönä.

Metsäkoulu

Etelä-Savon metsäkoulu toimi 16 vuotta yksityisluonteisena oppilaitoksena Mäntyharjulla, kunnes siirtyi vuoden 1979 alusta Etelä-Savon piirimetsälautakunnan omistuksesta valtion omistamaksi ja ylläpitämäksi oppilaitokseksi. Mäntyharjulla ei ollut riittäviä edellytyksiä koulun toiminnan laajentamiseksi uusia koulutuksellisia vaatimuksia vastaavaksi ja metsäkoulun Mikkelin toimipaikka aloitti toimintansa syksyllä 1978 Mikkelin kuurojenkoulun tiloissa. Vuoden 1985 alussa Etelä-Savon metsäkoulun Mikkelin toimipaikan toiminta siirtyi kokonaisuudessaan vuodesta 1981 lähtien rakennettuihin omiin tiloihin Salosaareen. Nykyään Etelä-Savon metsäkoulu kuuluu Etelä-Savon ammattiopistoon osana maatalous-, puutarha- ja metsäkoulutusalaa.

Korkeakouluopetuksen alkuvaiheet Mikkelissä

Yritykset saada erityisesti maakunnan elinkeinoelämää palvelevaa korkeakouluopetusta antavia ja tieteellistä tutkimustyötä harjoittavia laitoksia Mikkelin lääniin ja nimenomaan Mikkeliin huipentuivat 1970-luvun lopulla Mikkelin kauppakorkeakouluhankkeeseen. Vuonna 1970 perustettiin Mikkelin kesäkauppakorkeakoulun kannatusyhdistys, jonka tarkoituksena oli oleva korkeimman kaupallisen opetuksen edistäminen ja järjestäminen Mikkelin kaupungissa. Mikkelin kesäkauppakorkeakoulu aloitti toimintansa Suur-savon ammattikoulun tiloissa ensimmäisena kesäkauppakorkeakouluna Suomessa kesäkuussa 1971. Alusta alkaen se on ollut tiiviissä yhteistoiminnassa Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa. Kesäkauppakorkeakoululla on ollut vakiintunutta yhteistyötä Helsingin kauppakorkeakoulun lisäksi mm. Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kanssa.

Mikkeliin suunniteltiin oman kauppakorkeakoulun hankkimista 1970-luvulla, mutta hankkeesta jouduttiin lopullisesti luopumaan kesällä 1978. Syksystä 1980 Mikkelissä on toiminut Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus. Myös Helsingin kauppakorkeakoulun Kansainvälisessä keskuksessa voi suorittaa korkeakoulutasoisia tutkintoja. Mikkelin kaupungin alueella annettava korkeakouluopetus on keskittynyt Taito-tieto -kortteliin Puistokatu 1:een. Taito-tieto -korttelissa toimii Mikkelin kesäkauppakorkeakoulun ja Helsingin kauppakorkeakoulujen yksikköjen lisäksi Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus ja Helsingin yliopiston Osuustoimintainstituutti.

Etäopetusprojekteja

Mikkelin seudulla toimii useita etäoppimisen osaajia.

Aiheesta muualla

Lähteet

Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. s. 392.
Mikkelin kaupungin juhlavuoden näyttely 9.-31.3.1988. Luettelon kirjoittajat: Pirjo Julkunen, Anja Jääskeläinen, Hannu Lähde, Pentti Nousiainen, Raili Veikkanen. Näyttelyn järjestäjä: Mikkelin kaupunki. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1988. s. 24.
Mikkelin tyttökoulu 1879-1979. Muistokirja. Juhlajulkaisun toimittaja Marja Myyryläinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1979. s. 26.
Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. S. 166-169 ja 524-554.
Puntanen, Pia, "Opistotason koulutusta Otavassa". Mikkelin maalaiskunnan kirja. JYY:n kotiseutusarja N:o 30. Toimittanut Teppo Vihola. Kustantajat Mikkelin maalaiskunta ja maaseurakunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1992. s. 455-468.