Sotatapahtumat paikannimissä

Nykymikkelin paikannimissä on monta muistoa Mikkeliä aikojen saatossa koskeneista sotatapahtumista. Sanojen alkuperää ei vain usein tule ajatelleeksi. Harva Nuijamiehen ravintolassa istuva tai Nuijamiehenkatua kulkeva muistelee 1590-luvun kapinoivia ja epäonnisia talonpoikia tai Porrassalmenkadun vilskeessä ajattelee Kustaan sodan voittoisaa taistelua.

Suomen sota on saanut nimikokseen koko Peitsarin kaupunginosan. Sieltä löytyy mm. Vänrikki Stoolinkatu, Armfeltinkatu, Sandelsinkatu, Döbelninkatu, Välskärinkatu ja Hurttiukonkatu. Lähemäeltä löytyy Dunckerinkatu.

Nuijamiehen kaupunginosasta vanhan kasarmialueen lähettyvillä on mm. Jääkärinkatu, Tykkimiehenkatu, Prikaatinkatu, Tarkk’ampujankatu, Patteristonkatu ja Kasarmikatu.

Päämajan aikaa ei Mikkelissä olla unohdettu. Keskuskansakoulun nimi muutettiin vuonna 1992 Päämajakouluksi. Päämaja-niminen ravintola toimii samalla paikalla, jossa päämajan järjestelyosasto työskenteli sekä talvi- että jatkosodan aikana. Lisäksi kaupungista löytyy mm. lääkärikeskus Marskin Työterveys Oy ja Kaarinan päiväkoti saksalaisten käyttämän kahvilan tiloissa. Mikkelin rautatieaseman ohi kulkeva Rantakatu muutettiin jo kansalaissodan jälkeen Mannerheimintieksi muistoksi vuoden 1918 päämajasta. Toisen maailmansodan jälkeen muutettiin Polttimonkadun alkupää Päämajankaduksi.


© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura