Tärkeitä tapahtumia Euroopan historiassa

Seutuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Noin 4 000 000 vuotta sitten

  • (luulöytöjen perusteella) hominideja Itä- ja Etelä-Afrikassa.


Noin 1 500 000 vuotta sitten

  • itä-afrikkalainen Homo erectus tunsi tulenkäytön.


Noin 1 000 000 vuotta sitten

  • ensimmäinen suurista jääkausista oli tulossa.


Noin 400 000 vuotta sitten

  • Euroopan pohjoisosat, Siperia ja Kanada peittyivät jään alle.


Noin 200 000 vuotta sitten

  • pohjoisia alueita koetteli kolmas jääkausi.


Noin 70 000 vuotta sitten

  • jälleen ilmasto viileni ja alkoi neljäs ja toistaiseksi viimeinen jääkausi.


Noin 40 000 vuotta sitten

  • nykyihmisen varhainen edustaja Cro-Magnonin ihminen ilmestyi Eurooppaan ja syrjäytti Neandertalin ihmisen.


Noin 14 000 vuotta sitten

  • mannerjään reuna alkoi väistyä kaikkialla Euroopassa.


Noin 8000 eKr.

  • maanviljely oli alkamassa Lähi-idässä (neoliittinen vallankumous).


Noin 5000 eKr.

  • Niilin laakso kanavoitiin maailman viljavimmaksi peltomaaksi.


Noin 4500 eKr.

  • kampakeraaminen kulttuuri syntyi Itä-Euroopassa.


Noin 3200 eKr.

  • sumerit kehittivät Mesopotamiassa nuolenpääkirjoituksen.


Noin 3000 eKr.

  • hieroglyfikirjoitus alkoi kehittyä Egyptissä.
  • Sumerilaiset käyttivät ensimmäisinä pyörää kulkuneuvoissaan.
  • Pronssiin perustuva kulttuuri syrjäytti Kreetassa neoliittisen kulttuurin. Näin alkoi korkeatasoinen minolainen kulttuuri.


2772 eKr.

  • Egyptissä oli käytössä 365-päiväinen kalenteri.


Noin 2665-2155 eKr.

  • Egyptin vanha valtakunta.


Noin 2500 eKr.

  • nauhakeraaminen talonpoikaiskulttuuri levisi Euroopassa.
  • Metallin työstäminen yleistyi koko Euroopassa.


2061-1650 eKr.

  • Egyptin keskivaltakunta.


Noin 2000-1650 eKr.

  • vallitsi Mesopotamiassa vanhan Babylonian valtakunta.


Noin 2000 eKr.

  • perunaa viljeltiin Etelä-Amerikassa.
  • Pronssikausi alkoi Euroopassa.


Noin 1900 eKr.

  • indoeurooppalaiset kansat lähtivät liikkeelle. Mustaamerta ja Kaspianmerta pohjoisessa reunustavalta aroalueelta nämä kansat levittäytyivät lännessä yli Euroopan ja idässä Intiaan.


1848 eKr.

  • Babylonian valtaistuimelle noussut Hammurapi yhdisti hajanaisen valtakunnan ja jätti jälkeensä kuuluisan kokoelman.


Noin 1600-1100 eKr.

  • Manner-Kreikassa vallitsi Kreetan kulttuurista vaikutteita ottava mykeneläinen kulttuuri.


Noin 1600 eKr.

  • Länsi-Euroopassa alkoi pronssikausi.


1554-1080 eKr.

  • Egyptin uusi valtakunta.


1475-1191 eKr.

  • uusheettiläinen valtakunta. Heettiläiset keksivät raudanvalmistuksen.


Noin 1270 eKr.

  • Mooseksen johtamat israelilaiset lähtivät Egyptistä; usean vuoden kuluessa he siirtyivät Kanaanin maahan (Palestiina) ja alkoivat palvoa yhtä jumalaa, Jahvea.


Noin 1200 eKr.

  • foinikialaiset loivat korkeakulttuurin, jonka piirissä kehittyi äännekirjoitus.


Noin 1193 eKr.

  • kreikkalaiset joukot tuhosivat Troijan kaupungin pitkällisen piirityksen jälkeen.


Noin 1100 eKr.

  • doorilaiset valloittivat Kreikan.


Noin 1000-400 eKr.

  • Hallstattin kulttuuri oli vanhin rautakauden kulttuuri Euroopassa.


Noin 900-625 eKr.

  • Assyria ja Babylon sotivat jatkuvasti.


Noin 900-700 eKr.

  • etruskit kukoistivat Italiassa.


776 eKr.

  • Kreikan ensimmäiset olympialaiset joiden voittajaluettelot ovat säilyneet.


753 eKr.

  • Romulus ja Remus perustivat perimätiedon mukaan Rooman kaupungin.


712-332 eKr.

  • myöhäisegyptiläinen aika.


Noin 700 eKr.

  • syntyivät kreikkalaiset sankarirunoelmat Ilias ja Odysseia.


Noin 700-500 eKr.

  • Kreikkaan perustettiin suuria kaupunkivaltioita, kuten Ateena ja Sparta.


670 eKr.

  • Lyydiasta tuli Vähän-Aasian johtava valtio. Siellä keksittiin raha.


Noin 580-500 eKr.

  • Pythagoras.


551-479 eKr.

  • elänyt kiinalainen filosofi Kungfutse loi ylevän moraaliopin.


Noin 540-470 eKr.

  • Herakleitos.


539 eKr.

  • Gautama Siddhartha eli Buddha hylkäsi sukunsa, luopui omaisuudestaan ja perusti uuden uskonnon.


525-456 eKr.

  • Aiskhylos.


509 eKr.

  • Rooman tasavalta perustettiin perimätiedon mukaan.


Noin 500 eKr.

  • Persian valtakunta oli laajimmillaan Dareios I:n aikana (521-486 eKr.)


499-449 eKr.

  • persialaissodat.


496-406 eKr.

  • Sofokles.


Noin 484-425 eKr.

  • Herodotos, historiankirjoituksen isä.


480-406 eKr.

  • Euripides.


431-404 eKr.

  • peloponnesolaissota, jossa Sparta kukisti Ateenan.


427-347 eKr.

  • Platon.


399 eKr.

  • Sokrates tuomittiin kuolemaan Ateenassa.


384-322 eKr.

  • Aristoteles.


336-323 eKr.

  • Makedonian kuningas Aleksanteri Suuri loi maailmanvaltakunnan valloittamalla koko Kreikan ja Persian. Hellenistinen kulttuuri syntyi.


Noin 300 eKr.

  • Rooma nousi valtaan Italiassa.


Noin 275-195 eKr.

  • Eratosthenes laski maan ympärysmitan miltei tarkalleen.


264-241 eKr.

  • käytiin Rooman ja Karthagon välinen ensimmäinen puunilaissota.


Noin 250 eKr.

  • Aristarkhos Samoslainen esitti ensimmäisenä heliosentrisen (aurinkokeskeisen) maailmankäsityksen.


218-201 eKr.

  • toinen puunilaissota, Hannibal ylitti sotajoukkoineen Alpit.


149-146 eKr.

  • kolmas puunilaissota, jossa roomalaiset voittivat Karthagon ja tuhosivat kaupungin maan tasalle.


Noin 100 eKr.

  • monet germaaniheimot, kuten vandaalit, burgundit ja langobardit, lähtivät Euroopassa liikkeelle etelään päin.


60 eKr.

  • Caesar, Pompeius ja Crassus solmivat ensimmäisen triumviraatin.


58-51 eKr.

  • Caesar valloitti Gallian aina Reinille asti.


47 eKr.

  • Aleksandrian kirjaston palo, jossa tuhoutui noin 500 000 kirjakääröä.


46 eKr.

  • Caesar nimitettiin diktaattoriksi.


45 eKr.

  • juliaaninen kalenteri otettiin käyttöön Roomassa.


44 eKr.

  • salaliittolaiset, joukossa Brutus ja Cassius, murhasivat Caesarin.


37-4 eKr.

  • Herodes Suuri hallitsi Palestiinan kuninkaana.


14

  • Rooman hallitsija Augustus kuoli vakiinnutettuaan Roomaan hallitusjärjestelmän, jota sittemmin on nimitetty keisariudeksi.


Noin 30

  • Jeesus julistautui Messiaaksi, minkä seurauksena roomalainen maaherra Pontius Pilatus tuomitsi hänet kuolemaan ristillä.


64

  • Rooma paloi. Nero aloitti kristittyjen vainon. Perimätiedon mukaan Paavali ja Pietari kärsivät tällöin marttyyrikuoleman.


79

  • Vesuvius purkautui ja peitti alleen mm. Pompeijin kaupungin.


98-117

  • Trajanus Rooman keisarina. Trajanuksen kuollessa 117 Rooman valtakunta oli laajimmillaan.


313

  • Konstantinus Suuri (Rooman keisarina 306-337) antoi ediktin, jolla kristinusko tunnustettiin tasa-arvoiseksi muiden uskontojen kanssa.


324

  • Byzantium julistettiin Konstantinopolin nimellä Rooman valtakunnan uudeksi pääkaupungiksi.


354-430

  • kirkkoisä Augustinus.


380

  • kristinuskosta tuli Rooman valtakunnan virallinen uskonto.


395

  • Rooman valtakunta jakautui lopullisesti kahtia.


452

  • hunni Attila tunkeutui Italiaan.


476

  • Länsi-Rooman valtakunta kukistui, kun germaanit huusivat upseerinsa Odovakarin kuninkaaksi.


481-511

  • Klodovig perusti frankkien valtakunnan.


527-565

  • Justinianus I hallitsi Bysantin eli Itä-Rooman keisarikuntaa.


612

  • arabialainen kauppias Muhammed perusti uuden uskonnon, islamin.


711

  • muslimit tunkeutuivat Espanjaan.


732

  • frankkien major domus Kaarle Martel voitti muslimit Poitiersin taistelussa.


768-814

  • Kaarle Suuri frankkien hallitsijana.


843

  • frankkien kuninkaan Ludvig Hurskaan (814-840) pojat tekivät sopimuksen, jolla jakoivat frankkien valtakunnan. Kaarle kaljupäästä tuli Ranskan, Ludvig Saksalaisesta Saksan hallitsija.


862

  • Nestorin kronikan mukaan ruotsalainen viikinkipäällikkö Rurik perusti Novgorodin.


911

  • Ranskan kuningas Kaarle Yksinkertainen luovutti Normandian tanskalaiselle viikinkipäällikkö Rollolle.


962

  • paavi Johannes XII kruunasi Saksan kuninkaan Otto I:n keisariksi. Näin perustettiin vuoteen 1806 jatkunut Pyhä saksalais-roomalainen valtakunta.


Noin 1000

  • Ruotsin ensimmäinen kristitty kuningas Olavi Sylikuningas.
  • Norjalainen Leif Eriksson purjehti Vinlandiin.


1013

  • Tanskan kuningas Sven Kaksiparta valloitti koko Englannin.


Noin 1050-1150

  • romaanisen tyylin kukoistuskausi.


1054

  • roomalaiskatolinen ja kreikkalaiskatolinen (ortodoksinen) kirkko erosivat lopullisesti toisistaan.


1066

  • Normandian herttua Vilhelm Valloittaja nousi maihin Englannissa ja voitti kuningas Haraldin Hastingsin taistelussa.


1077

  • Henrik IV teki katumusmatkan paavin luo Canossaan.


1096-99

  • ensimmäinen ristiretki: Jerusalem valloitettiin.


Noin 1100

  • arabialainen numerojärjestelmä tuli Eurooppaan.


Noin 1110

  • Pariisin yliopisto sai alkunsa.


Noin 1120

  • goottilainen tyyli syntyi.


1122

  • keisarin ja paavin investituurariita päättyi Wormsin konkordaattiin.


1147-49

  • toinen ristiretki.


1189-92

  • kolmas ristiretki.


1202-04

  • neljäs ristiretki suuntautui Konstantinopoliin.


1206-27

  • Tšingis-kaani mongolien suurkaanina.


1210

  • paavi vahvisti Franciscus Assisilaisen perustaman veljeskunnan, fransiskaanien, säännöt.


1212

  • ns. lasten ristiretki.


1215

  • inkvisitiolaitos sai alkunsa. Vuonna 1233 sen johdon sai 1220 perustettu kerjäläismunkisto dominikaanit.
  • Englannissa allekirjoitettiin Magna charta.


1219

  • Tanskan kuningas Valdemar Sejr valloitti Viron ja perusti Tallinnan.


Noin 1220

  • Snorre Sturlasonin kirjoittama ns. nuorempi Edda; ns. vanhempi Edda oli syntynyt vuosien 800-1200 välillä.


1225-74

  • Tuomas Akvinolainen.


1225-29

  • viides ristiretki.


1237

  • mongolien hyökkäys Venäjälle alkoi.


1239

  • Pariisin parlamentti, Ranskan korkein oikeusistuin, mainitaan ensi kerran.


1240

  • Novgorodin Aleksanteri Nevski voitti Nevajoella piispa Tuomaan johtamat Ruotsin joukot.
  • Mongolit valloittivat Moskovan.


1248-54

  • kuudes ristiretki.


Noin 1250

  • hansaliitto perustettiin.


1260-94

  • Kublai-kaani mongolien suurkaanina.


1265

  • Englannin parlamentti syntyi.


1265-1321

  • Dante Alighieri.


1271-95

  • Marco Polon matka Kiinaan.


1302

  • Ranskan valtiopäivälaitos syntyi.


1304-74

  • Petrarca.


1309-77

  • paavien "Baabelin" vankeus.


1339-1453

  • satavuotinen sota Ranskan ja Englannin välillä.


1348-51

  • musta surma raivosi Euroopassa.


1378-1417

  • Suuri skisma.


1431

  • englantilaiset tuomitsivat vangikseen saamansa Jeanne d'Arcin noitana kuolemaan ja polttivat hänet Rouenin torilla. Vuonna 1429 Jeanne d'Arc oli pelastanut Ranskan satavuotisessa sodassa innostamalla joukot taistelemaan.


1452-1519

  • Leonardo da Vinci.


1455

  • Johannes Gutenberg painoi Raamatun.


1455-85

  • Englannissa ruusujen sota.


1475-1564

  • Michelangelo.


1480

  • Iivana III yhdisti Venäjän.


1483-1546

  • Martti Luther.


1487

  • portugalilainen Bartolomeu Diaz saavutti Hyväntoivonniemen.


1492

  • Maurien viimeinen linnake Euroopassa, Granada antautui Espanjalle.
  • Kristoffer Kolumbus löysi Amerikan.


1497-98

  • portugalilainen Vasco da Gama purjehti Intiaan kiertäen ensimmäisenä Afrikan.


1502

  • Americo Vespucci saapui Rio de Janeiron lahteen.


1517

  • Luther julkaisi teesinsä Wittenbergissä.


1519-21

  • espanjalainen Hernando Cortés valloitti atsteekkien valtakunnan Meksikossa ja tuhosi atsteekkien kulttuurin.


1519-22

  • portugalilaisen Fernão de Magalhãesin nimissä johtama ensimmäinen maailmanympäripurjehdus (Magalhães itse kuoli Filippiineillä).


1519-56

  • Kaarle V Saksan keisarina (1516-56 Espanjan kuninkaana nimellä Kaarle I).


1521

  • paavi Leo X julisti Lutherin pannaan. Wormsin valtiopäivillä hänet julistettiin valtionkiroukseen.


1529

  • osmaanit piirittivät Wienin.


1530

  • Augsburgin uskontunnustus.


1532

  • espanjalainen konkistadori Francisco Pizarro valloitti inkavaltion Perussa.


1533-84

  • Iivana IV (Julma) Venäjän tsaarina.


1534

  • Henrik VIII julistautui Englannin kirkon päämieheksi, mikä merkitsi uskonpuhdistuksen alkua Englannissa.
  • Saksankielinen Raamattu ilmestyi.


1536

  • Tanskassa ja Norjassa toimeenpantiin uskonpuhdistus.


1543

  • puolalainen Nikolaus Kopernikus julkaisi aurinkokeskistä maailmanjärjestelmää kuvailevan teoksensa.
  • Kaikki Espanjan siirtomaiden intiaanit julistettiin vapaiksi.


1545-63

  • Trenton kirkolliskokous käynnisti vastauskonpuhdistuksen.


1547-1616

  • Cervantes.


1555

  • Schmalkaldenin sota päättyi Augsburgin uskonrauhaan.


1558-1603

  • Elisabet I Englannin valtaistuimella.


1562-98

  • Ranskassa hugenottisodat.


1564-1616

  • William Shakespeare.


1571

  • osmaanien laajentumisyritykset Välimerellä tukahdutettiin Lepanton taistelussa.


1582

  • katoliset maat ottivat käyttöön gregoriaanisen kalenterin.


1585

  • Sir Walter Raleigh perusti ensimmäisen siirtokunnan, Virginian, Pohjois-Amerikkaan.


1587

  • Maria Stuart mestattiin Englannissa.


1588

  • Espanjan Filip II:n voittamaton armada kärsi perusteellisen tappion Englannissa.


1603-49, 1660-94 ja 1702-14

  • Stuartien suku Englannin valtaistuimella.


1610

  • Jaakko de la Gardien ruotsalais-suomalaiset joukot saapuivat Moskovaan.


1613

  • sekasorron aika päättyi Venäjällä, kun Romanov-sukuinen Mikael valittiin tsaariksi.


1618-48

  • kolmikymmenvuotinen sota.


1643-1715

  • Ludvig XIV Ranskan kuninkaana.


1648

  • Westfalenin rauha päätti kolmikymmenvuotisen sodan.


1649-60

  • Englanti tasavaltana. Oliver Cromwell lordiprotektori 1653-59.


1649

  • maaorjuus vahvistettiin Venäjällä


1669

  • viimeiset hansapäivät pidettiin Lyypekissä.


1682-1725

  • Pietari I (Suuri) Venäjän tsaarina.


1700-21

  • suuri Pohjan sota.


1701-14

  • Espanjan perimyssota.


1715-74

  • Ludvig XV Ranskan kuninkaana.


1740-48

  • Itävallan perimyssota.


1740-80

  • Maria Teresia Böömin ja Unkarin kuninkaana.


1740-86

  • Fredrik II Preussin kuninkaana.


1748

  • Montesquieun teos Lakien henki.


1751

  • suuren tietosanakirjan Encyclopèdien julkaiseminen Ranskassa alkoi.


1756-63

  • seitsenvuotinen sota.


1762-96

  • Katariina II (Suuri) Venäjän valtaistuimella.


1762

  • Jean-Jacques Rousseaun teos Yhteiskuntasopimus.


1765-90

  • Joosef II Saksan keisarina.


1768-71, 1772-75 ja 1776-79

  • englantilaisen James Cookin kolme maailmanympäripurjehdusta.


1774-92

  • Ludvig XVI Ranskan kuninkaana.


1775-83

  • Pohjois-Amerikan vapaussota alkoi Lexingtonin taistelusta ja päättyi siirtokuntien itsenäistymiseen. 4.7.1776 siirtokunnat julistautuivat itsenäisiksi.


1776

  • Adam Smithin Kansojen varallisuus.


1778

  • Rousseau ja Voltaire kuolivat.


1787

  • Yhdysvaltain perustuslaki.


1788

  • brittien ensimmäinen Australian siirtokunta perustettiin.


1789

  • Yhdysvaltain ensimmäiseksi presidentiksi valittiin George Washington.
  • Ranskan suuri vallankumous alkoi; 5.5. valtiopäivät avattiin Versaillesissa, 17.5. kolmas sääty julistautui kansalliskokoukseksi, 20.6. pallohuoneen vala, 14.7. Bastiljin valloitus, 26.8. "Ihmisoikeuksien julistus".


1791

  • Ranska sai perustuslain. Lakiasäätävä kansalliskokous aloitti työnsä.


1793

  • Ranskan kuningas Ludvig XVI mestattiin, myöhemmin myös kuningatar Marie Antoinette.


1794

  • Robespierren hirmuvalta Ranskassa.


1798

  • englantilainen Edward Jenner keksi isorokkorokotteen.


1798-99

  • Napoleonin Egyptin retki; Amiraali Nelson voitti Ranskan laivaston Abukirin luona.


1799-1804

  • Napoleon Bonaparte Ranskan konsulina.


1801-25

  • Aleksanteri I Venäjän keisarina.


1804

  • Ranskan uusi siviililaki, Code Napoleon.
  • Ranskassa Napoleon Bonaparte julistettiin keisariksi kansanäänestyksellä. Kruunaus tapahtui Notre Damen tuomiokirkossa 2.12.


1807

  • Preussi ja Venäjä solmivat Ranskan kanssa Tilsitin rauhan.
  • Orjakauppa kiellettiin Isossa-Britanniassa.


1812

  • Napoleon hyökkäsi Venäjälle ja eteni autioon Moskovaan asti, mutta kärsi paluumatkalla täydellisen tappion Berezinajoella.


1814

  • liittoutuneet marssivat Ranskaan. Napoleon luopui kruunusta ja siirtyi Elban saarelle. Ludvig XIII nousi Ranskan valtaistuimelle.
  • Euroopan hallitsijat kokoontuivat Wienin kongressiin.


1815

  • Napoleon pakeni Elbalta ja tuli uudelleen Ranskan keisariksi (satapäiväinen keisarikunta), mutta britit ja preussilaiset löivät hänet lopullisesti Waterloon taistelussa, minkä jälkeen hänet vietiin vankina St. Helenan saarelle.
  • Wienin kongressia jatkettiin ja tehtiin päätökset Euroopan asioissa lähinnä ruhtinaitten etuja ajatellen.
  • Perustettiin Pyhä Allianssi.
  • Perustettiin Ison-Britannian, Venäjän, Itävallan ja Preussin neliliitto.


1821-29

  • Kreikan vapaussota johti Kreikan eteläosien itsenäistymiseen Turkin vallasta.


1823

  • Yhdysvallat julisti ulkopolitiikan linjakseen Monroen opin.


1825

  • Venäjällä puhkesi hallitsijanvaihdoksen yhteydessä dekabristikapina.
  • Etelä-Amerikan valtiot olivat vapautuneet Espanjan herruudesta.


1825-55

  • Nikolai I Venäjän keisarina.


1830

  • Ranskan heinäkuun vallankumouksessa tuli kuninkaaksi Orléansin Ludvig Filip.


1831-36

  • englantilainen Charles Darwin tutki Patagoniaa, Tulimaata ja Galápagossaaria.


1832

  • "suuri parlamentinuudistus" Isossa-Britanniassa.


1833

  • orjuus poistettiin Englannin siirtomaista.


1837-1901

  • Viktoria Ison-Britannian hallitsijana.


1839-42

  • Kiinan ja Ison-Britannian välisessä oopiumisodassa Kiinan oli pakko luovuttaa Isolle-Britannialle Hongkong ja avata Euroopan kaupalle viisi satamaa.


1845-46

  • Irlannin perunarutto aiheutti nälänhädän; noin 2 miljoonaa ihmistä kuoli.


1848

  • Euroopan "hullu vuosi"; Ranskan helmikuun vallankumous, jonka seurauksena Ludvig Filip menetti valtaistuimensa ja Ranskasta tuli Ludvig Napoleon Bonaparten johtama toinen tasavalta. Työväen kapina kukistettiin verisesti.
  • Kaikkialla Euroopassa puhkesi liberaalien ja nationalistien kapinoita. Hallitsijat antoivat vapaamielisiä perustuslakeja tai heidät karkotettiin.
  • Karl Marx ja Friedrich Engels julkaisivat Kommunistisen manifestin.


1849

  • useimmat Euroopan valtioissa tehdyt uudistukset peruuntuivat.


1849-78

  • Viktor Emanuel II Sardinian kuninkaana, vuodesta 1861 Italian kuninkaana.


1851

  • Lontoon maailmannäyttely.


1852

  • Ludvig Napoleon Bonaparte valittiin kansanäänestyksellä keisariksi; Ranskan toinen keisarikunta (1852-70).


1853

  • yhdysvaltalainen amiraali Perry purjehti Tokionlahdelle.


1853-56

  • Krimin eli itämainen sota.


1855-81

  • Aleksanteri II Venäjän keisarina.


1859

  • Charles Darwinin Lajien synty.


1861

  • maaorjuus lopetettiin Venäjällä.
  • Italian kuningaskunta perustettiin.


1861-65

  • Yhdysvaltain sisällissota etelä- ja pohjoisvaltioiden, konfederaation ja unionin, kesken.


1862

  • Otto von Bismarckista tuli Preussin pääministeri.


1864

  • kansainvälinen Punainen Risti perustettiin.


1865

  • Yhdysvaltain presidentti Abraham Lincoln murhattiin.


1867

  • Itävalta antoi Unkarille täydellisen itsehallinnon; näin syntyi Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia.
  • Yhdysvallat osti Venäjältä Alaskan.


1869

  • Suezin kanava avattiin.


1870-71

  • Saksan-Ranskan sota; Ranska luovutti Saksalle Elsass-Lothringenin sekä lupautui maksamaan mahtavan sotakorvauksen.


1870

  • Ranskan keisari Napoleon III joutui Sedanin taistelussa saksalaisten vangiksi. Ranska julistettiin tasavallaksi: Ranskan kolmas tasavalta alkoi.


1871

  • Versaillesin pelisalissa julistettiin Saksan keisarikunta syntyneeksi. Preussin kuninkaasta Vilhelmistä tuli keisari Vilhelm I (1871-88) ja pääministeri Otto von Bismarckista liittokansleri.
  • Rauhanehtojen nöyryyttämässä Pariisissa perustettiin 26.3. vallankumouksellinen kaupunkineuvosto, Pariisin kommuuni, joka kukistui vasta raivokkaiden katutaistelujen jälkeen 28.5.


1875

  • Ranskan kolmannen tasavallan perustuslaki.


1876

  • Graham Bell keksi puhelimen.


1877

  • Thomas Alva Edison keksi fonografin.


1877-78

  • Venäjän-Turkin sota.


1878

  • Berliinin kongressissa järjestettiin Balkanin asioita.


1879

  • Edison keksi sähkölampun, Siemens sähköveturin.


1881-94

  • Aleksanteri III Venäjän keisarina.


1882

  • kolmiliitto muodostettiin Italian, Saksan ja Itävallan välille.
  • Saksalainen Robert Koch löysi tuberkkelibasillin.


1884-85

  • toisessa Berliinin kongressissa, 15 valtion edustajat sopivat Euroopan valtioiden omistuksista Afrikassa.


1885

  • Carl Benz rakensi kolmipyöräisen auton.


1886

  • Gottlieb Daimler rakensi nelipyöräisen auton.


1887

  • Yhdysvaltain viimeisetkin intiaanit suljettiin reservaatteihin.


1888-1918

  • Vilhelm II Saksan keisarina.


1893

  • naiset saivat äänioikeuden Uudessa-Seelannissa.


1894

  • Ranskassa tuomittiin juutalainen kapteeni Alfred Dreyfus väärin todistuksin vakoilusta rangaistusiirtolaan.


1894-1917

  • Nikolai II Venäjän keisarina.


1895

  • saksalainen Wilhelm von Röntgen keksi röntgensäteet.
  • Lumièren veljekset järjestivät ensimmäisen elokuvaesityksen Pariisissa.


1899

  • Marie ja Pierre Curie keksivät radiumin.


1899

  • Haagin ensimmäinen kansainvälinen rauhankonferenssi.


1899-1902

  • buurisota.


1900

  • puhkesi Kiinassa ulkomaalaisiin kohdistunut boksarikapina.


1901

  • muodostettiin Australian liittovaltio.
  • Italialainen Guglielmo Marconi keksi langattoman lennättimen.


1903

  • Amerikkalaiset Wright-veljekset lensivät moottorilentokoneella.


1904

  • Iso-Britannia ja Ranska solmivat entente cordialen.


1904-05

  • Japanin ja Venäjän sota.


1905

  • Venäjällä kapinavuosi alkoi "verisunnuntailla" ja päättyi yleislakkoon, jonka seurauksena oli, että Nikolai II perusti duuman.
  • Albert Einstein esitti ns. erikoisen suhteellisuusteorian.


1906

  • Hollywood syntyi.


1909

  • yhdysvaltalainen Robert Peary pääsi pohjoisnavalle.


1910

  • Etelä-Afrikan liittovaltio perustettiin.


1911

  • norjalainen Roald Amundsen löysi etelänavan.


1912-13

  • Balkanin sodat.


1913

  • Henry Ford otti käyttöön liukuhihnatekniikan.


1914-18

  • ensimmäinen maailmansota keskusvaltain ja ympärysvaltain välillä alkoi Itävalta-Unkarin sodanjulistuksella Serbialle.


1916

  • ruhtinas Jusupov murhasi Venäjällä munkki Grigori Rasputinin.
  • Albert Einstein esitti yleisen suhteellisuusteorian.


1917

  • Venäjällä tapahtui kaksi vallankumousta. Helmikuun (maaliskuun) vallankumouksessa Nikolai II menetti valtansa porvarilliselle väliaikaiselle hallitukselle, lokakuun vallankumouksessa otti vallan Leninin johtama bolševikkihallitus.
  • Suomi itsenäistyi.


1918

  • ensimmäinen maailmansota päättyi Saksan antautumiseen 11.11.


1918-21

  • Venäjän sisällissota puna-armeijan ja vastavallankumouksellisten kesken päättyi bolševikkien voittoon.


1919

  • Weimarin tasavalta Saksassa.
  • Kansainliitto perustettiin.


1919-20

  • Versaillesin rauhat.


1921

  • Irlannin vapaavaltio perustettiin, astui voimaan 1922.


1922

  • Italiassa Benito Mussolini suoritti Rooman-marssin. Italiasta tuli fasistinen valtio.
  • 30.12. muodostettiin Neuvostoliitto.


1923

  • inflaatio tuhosi Saksassa täysin markan arvon.
  • Adolf Hitler teki epäonnistuneen kapinayrityksen Münchenissä.


1924

  • V.I. Lenin kuoli; Neuvostoliitossa alkoi kiivas valtataistelu.


1925

  • Locarnon sopimukset.


1926

  • Saksa pääsi Kansainliiton jäseneksi.
  • Mussolinista tuli Italiassa il Duce del fascismo, fasismin johtaja.
  • Pilsudski kaappasi vallan Puolassa.


1927

  • Charles Lindbergh ylitti lentokoneella Atlantin.
  • Ensimmäinen äänielokuva.


1928

  • Josef Stalin aloitti Neuvostoliitossa ensimmäisen viisivuotissuunnitelman.
  • Alexander Fleming löysi penisilliinin.


1929

  • Yhdysvalloissa alkoi pörssiromahduksella suuri pulakausi, joka levisi Eurooppaankin.


1933

  • Hitleristä tuli Saksan valtakunnankansleri. Ensimmäiset keskitysleirit perustettiin. Hitler sai diktaattorin valtuudet neljäksi vuodeksi. Saksa erosi Kansainliitosta.


1933-45

  • Franklin D. Roosevelt Yhdysvaltain presidenttinä.


1934

  • Neuvostoliitto pääsi Kansainyhteisön jäseneksi. Stalinin uskotun miehen Kirovin murha johti laajoihin puhdistuksiin.


1934-35

  • Kiinan kommunistit suorittivat "pitkän marssin" Jiangxista Shaanxin maakuntaan.


1935

  • Nürnbergin rotulaeilla juutalaisilta riistettiin kansalaisoikeudet Saksassa.


1935-36

  • Italian Abessinian-sota.


1936

  • Rooman-Berliinin akseli.
  • Charles Chaplinin (1889-1977) elokuva Nykyaika.


1936-39

  • Espanjan sisällissota. Sota päättyi Francon johtamien oikeistolaisten falangistien voittoon.


1937

  • Saksassa Hitlerin valtuuslakia jatkettiin neljällä vuodella.
  • Italia erosi Kansainliitosta.
  • Japani aloitti sodan Kiinaa vastaan.
  • Pablo Picasson (1881-1973) seinämaalaus Guernica, kubismin huipentuma, oli vastalause sodalle.


1938

  • Itävalta liitettiin Saksaan (Anschluss).
  • Saksassa järjestettiin rajuja juutalaisvainoja, synagogia poltettiin ("kristalliyö").
  • Münchenin kokouksessa Hitlerin sallittiin liittää Tšekkoslovakian sudeettialueet Saksaan.


1939

  • Hitler marssitti joukkonsa Tšekkoslovakiaan.
  • Saksa ja Neuvostoliitto tekivät hyökkäämättömyyssopimuksen ja salaisen etupiirijaon.
  • Saksan hyökkäys Puolaan 1.9. aloitti toisen maailmansodan.


1939-40

  • Suomen talvisota.


1940

  • Saksa valloitti Tanskan ja Norjan sekä Alankomaat, Belgian, Luxemburgin ja Ranskan.
  • Neuvostoliitto sovjetisoi Baltian.
  • Saksan, Italian ja Japanin kolmen vallan sopimus.


1940-41

  • Saksan yritys voittaa Iso-Britannia epäonnistui.


1941

  • Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon.
  • Churchill ja Roosevelt antoivat ns. Atlantin julistuksen.
  • Japanin hyökkäys Pearl Harboriin aloitti sodan Yhdysvaltoja vastaan.
  • Orson Wellesin (1915-85) elokuva Citizen Kane.


1942

  • britit voittivat saksalaisen Rommelin joukot El Alameinin luona Egyptissä.


1943

  • neuvostojoukot saarsivat Stalingradin ja valloittivat sen sekä avasivat maayhteyden Leningradiin.
  • Italia antautui liittoutuneille.
  • Liittoutuneiden johtajat pitivät Teheranin konferenssin.


1944

  • nousivat liittoutuneet maihin Normandiassa.
  • Neuvostojoukot aloittivat suurhyökkäyksen, josta oli seurauksena, että Romania, Suomi, Bulgaria ja Unkari tekivät aselevon.
  • Harvardin yliopistossa valmistui maailman ensimmäinen tietokone, Mark I.


1945

  • pitivät liittoutuneiden johtomiehet Jaltan konferenssin.
  • Sota päättyi Euroopassa Saksan antautumiseen.
  • Potsdamin konferenssi.
  • Voittajat perustivat Yhdistyneet kansakunnat.
  • Japani antautui Hiroshiman (6.8.) ja Nagasakin (9.8.) atomipommien jälkeen.


1946

  • Nürnbergin oikeudenkäynti Saksan natsijohtajia vastaan.


1946-49

  • kommunistien ja guomindangin (kuomintangin) välillä käyty Kiinan sisällissota päättyi kommunistien voittoon. Mao Zedong (Mao Tsetung) nousi Kiinan kansantasavallan johtoon.


1947

  • toisen maailmansodan voittajat tekivät Pariisin rauhan Italian, Bulgarian, Romanian, Unkarin ja Suomen kanssa.
  • Voittajien välien viileneminen aloitti kylmän sodan.
  • Yhdysvallat alkoi toteuttaa Trumanin oppia ja auttaa Eurooppaa taloudellisesti (Marshallin apu).
  • Iso-Britannia antoi Intialle itsenäisyyden: syntyi hindulainen Intia ja islamilainen Pakistan. Kashmirin levottomuuksissa kuoli yli miljoona ihmistä.
  • Gatt-sopimus tehtiin.


1948

  • kommunistit kaappasivat vallan Tšekkoslovakiassa.
  • Juutalaiset perustivat Israelin valtion Palestiinaan. Arabien ja Israelin välinen sota alkoi.
  • Mahatma Gandhi murhattiin.


1948-49

  • Berliinin saarto ja ilmasilta.


1949

  • sosialistiset valtiot perustivat "keskinäisen taloudellisen avun neuvoston", SEVin.
  • Läntinen leiri perusti Pohjois-Atlantin puolustusliiton, NATOn.
  • Saksan läntisistä miehitysvyöhykkeistä muodostettiin Saksan liittotasavalta, Neuvostoliiton vyöhykkeestä Saksan demokraattinen tasavalta.
  • Irlannista tuli tasavalta.
  • Euroopan neuvosto perustettiin.


1950-53

  • Korean sota.


1951

  • Euroopan hiili- ja teräsunioni perustettiin.


1952

  • Elisabet II:sta tuli Ison-Britannian kuningatar.


1953

  • Stalin kuoli.
  • DNA:n rakenne selvitettiin.


1955

  • Saksan liittotasavalta liittyi NATOon.
  • Euroopan sosialistiset valtion perustivat Varsovan liiton.


1956

  • Unkarin kansannousu tyrehtyi neuvostojoukkojen maahantunkeutumiseen.
  • Suezin kriisi alkoi.


1957

  • Euroopan yhteismarkkinoita (EEC) koskeva sopimus allekirjoitettiin Roomassa.


1959

  • Euroopan vapaakauppa-alue EFTA perustettiin.
  • Fidel Castro sai vallan Kuubassa.


1961

  • Itä-Berliinin vyöhykerajalle rakennettiin muuri.
  • Neuvostoliittolainen Juri Gagarin kiersi ensimmäisenä ihmisenä maapallon avaruusaluksessa.


1962

  • Kuuban kriisi puhkesi, kun Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy julisti Kuuban saartoon.


1963

  • presidentti Kennedy ammuttiin Dallasissa.


1964

  • YK lähetti Kyprokselle rauhanturvajoukkoja.


1965

  • Yhdysvalloista tuli Vietnamissa sotaa käyvä valtio.


1966

  • Kiinan kulttuurivallankumous alkoi.


1967

  • Lähi-Idässä käytiin kuuden päivän sota 5.6.-10.6.
  • Eteläafrikkalainen Christian Barnard teki ensimmäisen sydämensiirron.


1968

  • Tšekkoslovakian "Prahan kevät". 21.8. Neuvostoliiton, Bulgarian, DDR:n, Unkarin ja Puolan joukot miehittivät maan.
  • Ranskassa puhkesi opiskelijalevottomuuksia, joita työläiset tukivat (hullu vuosi).
  • Yhdysvalloissa joutuivat salamurhan uhreiksi 4.4. mustien kansalaisoikeusjohtaja Martin Luther King ja 6.6. senaattori Robert F. Kennedy.


1969

  • Yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong kävi ensimmäisenä ihmisenä Kuussa.


1971

  • ensimmäinen mikroprosessori valmistui.


1972

  • Yhdysvaltain presidentti Richard M. Nixon vieraili Kiinassa sekä sen jälkeen Neuvostoliitossa, missä allekirjoitettiin SALT-sopimus.
  • Berliiniä koskeva neljän vallan sopimus allekirjoitettiin.
  • Saksat solmivat keskenään "perussopimuksen", joka sinetöi Saksan kahtiajaon.


1973

  • Saksat pääsivät YK:n jäseniksi.
  • Pariisissa allekirjoitettiin sopimus Vietnamin sodan lopettamisesta.
  • Arabivaltioiden aloittama öljysaarto synnytti vuosia kestäneen energiakriisin.


1974

  • Watergate-paljastukset aiheuttivat Yhdysvalloissa presidentti Nixonin eron.


1975

  • Helsingissä pidettiin ETY-kokous 30.7.-1.8.


1978

  • puolalaissyntyinen Paavali Johannes II valittiin paaviksi.


1979

  • Neuvostoliitto lähetti joukkoja Afganistaniin tukemaan Babrak Karmalia.
  • Iranin šaahi Mohammed Reza Pahlavi lähti maasta ja maanpaossa ollut ajatolla Khomeini palasi. Iran julistettiin islamilaiseksi tasavallaksi.


1980

  • Puolan Gdanskissa puhkesi lakkoja, joista alkoivat vuosia kestäneet levottomuudet. Vapausliikkeen johtajana toimi Lech Walesa, ja keskeiseksi organisaatioksi muodostui ammattijärjestö Solidaarisuus.
  • Irakin ja Iranin välinen pitkään jatkunut kahakointi muuttui sodaksi.
  • Yhdysvallat liittolaisineen boikotoi Moskovan olympialaisia.
  • Ensimmäiset AIDS-tapaukset tulivat esiin Yhdysvalloissa.


1981

  • Neuvostoliittolainen sukellusvene ajoi karille Ruotsin aluevesillä.
  • Puola julistettiin sotatilaan.
  • Egyptin presidentti Anwar Sadat murhattiin.


1982

  • Argentiinalaiset joukot ottivat haltuunsa Falkland-saaret, mutta britit lähettivät paikalle laivasto-osaton ja argentiinalaiset antautuivat.


1983

  • Puolassa päättyi sotilastila.


1984

  • Iso-Britannia ja Kiina sopivat Hongkongin siirtymisestä Kiinalle 1997.
  • Intian pääministeri Indira Gandhi murhattiin.


1985

  • irlantilainen Bob Geldof järjesti kaikkein aikojen suurimman hyväntekeväisyyskonsertin, Live Aidin, Etiopian nälkäänäkevien auttamiseksi.


1986

  • Ruotsin pääministeri Olof Palme murhattiin.
  • Filippiinien presidentti Ferdinand Marcos joutui luopumaan vallasta ja lähtemään maanpakoon.
  • Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Neuvostoliitossa.


1987

  • Neuvostoliiton kommunistinen puolue hyväksyi puoluejohtaja Mihail Gorbatšovin talousuudistusohjelman.
  • Yhdysvallat ja Neuvostoliitto sopivat keskimatkojen ydinohjusten kieltämisestä.
  • Saksalaisen Mathias Rustin onnistui lentää luvatta Helsingistä Neuvostoliittoon ja laskeutua Moskovan Punaiselle torille.
  • Tutkijat vahvistivat, että otsonikerroksessa on reikä Etelämantereen yläpuolella.


1988

  • Iranin ja Irakin sota päättyi.


1989

  • Neuvostojoukot päätettiin vetää pois Afganistanista.
  • Romanian diktaattori Nicolae Ceaucescu syöstiin vallasta ja murhattiin.
  • Hallituksen joukot murskasivat Kiinassa mielenosoituksen, jossa vaadittiin vapautta ja demokratiaa.
  • Namibiassa järjestettiin ensimmäiset vaalit.
  • Muslimit vaativat kuolemaa brittiläiselle kirjailijalle Salman Rushdielle hänen julkaistuaan romaaninsa Saatanalliset säkeet.


1990

  • Persianlahden sota: Irak tunkeutui Kuwaitiin ja YK lähetti joukkoja alueelle.
  • Itä- ja Länsi-Saksa liitettiin yhdistettiin yhteen yhdeksi valtioksi.
  • Apartheidin vastustaja Nelson Mandela vapautettiin vankilasta Etelä-Afrikassa. Apartheid lakkautettiin virallisesti.


1991

  • YK pakotti Irakin vetäytymään Kuwaitista.
  • Kovan linjan kommunistit yrittivät Neuvostoliitossa vallankaappausta, mutta kohtasivat vastustusta, jonka johdossa oli Boris Jeltsin. Mihail Gorbatšov erosi, ja Neuvostoliitto hajosi.
  • Jugoslaviassa syntyi sisällissota osavaltioiden (Slovenia ja Kroatia) ryhtyessä taistelemaan itsenäistymisensä puolesta.


1993

  • Tšekkoslovakia jakautui Tšekin tasavaltaan ja Slovakiaan.
  • Sisällissota raivosi Bosniassa ja Hertsegovinassa noudattaen kansallisuusrajoja.
  • Venäjällä Boris Jeltsin tukahdutti kapinan.
  • Israel allekirjoitti rauhansopimuksen Palestiinan vapautusjärjestön (PLO) kanssa.


1994

  • Etelä-Afrikassa järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit. Nelson Mandelasta tuli presidentti.
  • Ruandan sisällissodassa kuoli ainakin 250 000 ihmistä.
  • Englannin kanaalin alittava tunneli otettiin käyttöön.


1996

  • Balkanin alueen sota saatiin loppumaan YK:n painostuksella. Sotaa käyneet osapuolet allekirjoittivat Daytonassa sopimuksen, jolla lopetettiin sotatoimet.



Lähteet

  • Maailman historian pikkujättiläinen. Päätoimittaja Seppo Zetterberg. Neljäs painos. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1993. 1145 s.
  • Värikäs maailmanhistoria. Vuodesta 40 000 eKr. nykypäiviin. Englanninkielinen alkuteos History Encyclopedia. Päätoimittaja Charlotte Evans. Suomentanut Tarja Virtanen. Werner Söderström Osakeyhtiö. Painettu Italiassa 1995. 796 s.




© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura


Henkilökohtaiset työkalut
Vipuvoimaa EU:lta
Vipuvoimaa EU:lta

Mikkelin seudun
kulttuuriperintöohjelma