Tietoliikenteen alkuvaiheita: posti, lennätin, puhelin ja radio

Posti

1600-luvun alkupuolelta lähtien virallisesta postinkulusta huolehtivat talonpojat, jotka suorittivat holliosuutensa eli kyyditysvelvollisuutensa kuljettamalla kruunun virkamiesten ja heidän suostumuksellaan joskus yksityishenkilöidenkin kirjeitä. Virallista postia kuljettivat postitalonpojat vuoden 1636 postiasetuksen määräyksen mukaisesti 1900-luvun alkupuolelle saakka. Seurakunnan postin kuljetuksesta huolehti sitä vastoin 1800-luvun puoliväliin saakka lukkari. Mikkelin kirkonkylä oli tärkeä solmukohta, koska kruununvouti, nimismies ja monet muut kruunun virkamiehet asuivat täällä. Suuri Savontie oli vanhin Mikkelin pitäjän halki kulkevista postilinjoista. Muistitiedon mukaan postia kuljetettiin sitä pitkin ainakin jo vuonna 1656.

Sitä mukaa kuin virallisia postilinjoja syntyi alkoi kihlakunnanposti väistyä valtakunnanpostin tieltä. Savon alueelle avattiin ensimmäisen posti Savonlinnaan. Vuosien 1741-43 Hattujen sodan seurauksena Savonlinna jäi kuitenkin Venäjän puolelle. Tästä johtuen antoi Ruotsin kuningas Fredrik I 5.9.1744 käskyn uuden postin perustamisesta Mikkelin kirkonkylään. Mikkelin seutu oli tuolloin levotonta rajaseutua ja tänne oli vaikeaa saada postimestari. Kaksi ensimmäiseksi virkaan nimitettyä kieltäytyi ja vasta kolmas nimitetty, Gustaf Henrik Riddelin suostui ottamaan nimityksen vastaan. Riddelinin aikana (1744-47) postikonttori sijaitsi Olkkolan talossa, mutta hänen erottuaan virastaan se siirtyi ilmeisesti seuraavan postimestarin Magnus Herman Staafin taloon Kirkonkylän N:oon 27 eli myöhempään Urpolan kartanoon. Posti sijaitsi Urpolassa suurimman osan 1700-luvulla, joskin sillä oli myös muita postipaikkoja. 1790-luvulla suunniteltiin erityistä kruunun postitaloa, mutta suunnitelmasta ei lopulta tullut mitään. Posti jäi tämän jälkeen vielä Urpolaan, kunnes 1800-luvun alussa postia varten vuokrattiin kaksi huonetta Olkkolan kestikievarista.

Pian Mikkelin kaupungin perustamisen jälkeen postimestari sai avukseen kirjurin ja myöhemmin postikonttorin henkilökunta kasvoi postinkulun vilkastuessa. Vuonna 1928 yhdistettiin erillinen lennätinlaitos postiin. Ennen toista maailmansotaa postitalona oli Maaherrankadulla sijaitseva rakennus, joka kuitenkin kävi ahtaaksi 1950-luvulla. Lennätin- ja puhelintoiminta sekä Mikkelin puhelinpiirin piirikonttori olivat sijoitettuna vuokrahuoneistoissa Tästä syystä otettiin vuonna 1965 valmistuneen valtion virastotalo rakennushankkeeseen myös posti- ja lennätinlaitoksen tilat. Tässä posti sijaitsi vuoden 1998 alkuun saakka, jolloin rakennukseen valmistuivat uudet tilat poliisilaitokselle. Postin pääkonttori sijaitsee tällä hetkellä Mikkelin linja-autoaseman vieressä.

Sodan jälkeen postin pääliikennemuotojen, postin, lennättimen ja puhelimen lisäksi laitoksen piiriin tuli vuosien mittaan uusia palvelumuotoja. Erityisesti monipuolinen rahaliikenne on muuttanut postitoimipaikan työluonnetta. Kaupungin asuinalueiden laajentumisen myötä alkoi Mikkelin posti- ja lennätinkonttori laajentaa toimipaikkaverkostoaan 1950-luvun lopulta lähtien vanhoille ja uusille asutusalueille. Ensimmäiseksi perustettiin vuonna 1959 haaraosasto Lähemäelle. Jo vuonna 1965 haaraosastoja oli Mikkelin kaupungissa kaikkiaan seitsemän. Nykyisin Suomen Posti on osakeyhtiö ja tästä syystä postin haaraostoja ollaan kannattamattomina suljettu useita.

Mikkelin seudulla postioloissa merkitsi mullistusta Savon radan valmistuminen vuonna 1889. Rautateitä pitkin postin kuljetus helpottui ja nopeutui. Useita maantiepostireittejä lakkautettiin Mikkelin maalaiskunnassa, koska postin kuljetus rautateitä pitkin oli kannattavampaa. Rautateiden vaikutuksesta Mikkelin maalaiskunnan postinkulkuun oli Otavan ja Kalvitsan postitoimistojen avaaminen. Viime vuosina postitoimistoja on lakkautettu lukuisia kaupungin lisäksi maalaiskunnassa ja tämä on tuntunut molemmissa palvelutasojen heikkenemisenä. Maaseudulla palvelutasojen heikkeneminen on tuntunut kipeämpänä.

Lennätin

Krimin sodan aikana 1853-56 maahamme ryhdyttiin rakentamaan sähkölennätintä. Vasta 1860-luvulla verkostoa alettiin rakentää Itä-Suomeen. Yksi Itä-Suomen linjoista tuli kulkemaan Viipurista, Lappeenrannan, Mikkelin ja Varkauden kautta Kuopioon. Mikkelin lennätinasema avattiin 23.10.1865 ja sen ensimmäinen toimisto sijaitsi räätälinleski Granholmilta vuokratussa talossa. Lennätinlaitos oli aluksi Venäjän sotilasviranomaisten alainen ja sen ensimmäiset päälliköt olivat venäläisiä.

Suomen lennätinverkko alkoi laajeta nopeasti 1950-luvulla. Suomen ensimmäinen telex otettiin käyttöön vuonna 1946, mutta kehitys oli aluksi hidasta. Vuonna 1965 Mikkelin kaupungista oli vain yksi lennätinyhteys Kouvolaan. Myös kaupungissa olevat 14 kaukokirjoitinta oli kytketty Kouvolan telex-keskukseen. Oman telex-keskuksen Mikkelin sai vuonna 1966 ja tämän jälkeen laitteet alkoivat yleistyä.

Mikkelin televisiolähetin aloitti toimintansa vuonna 1961. Mikkelin seudulla oltiin voitu televisiota seurata jo aiemmin Mäntyharjun televisiolähettimen kautta.

Puhelin

1800-luvun loppupuolella lisääntynyt kauppa ja rahaliikenne aiheutti sen, että kauppiaat tarvitsivat jatkuvasti kauppatoimintansa hoitamiseen entistä nopeampia ja joustavampia yhteyksiä. Kauppiaat olivat teollisuusmiesten ohella yleensä ensimmäisiä puhelinten hankkijoita. Myös säätyläistön keskuudessa puhelin herätti mielenkiintoa.

Ensimmäiset puhelinyhdistykset Suomeen perustettiin vuonna 1882, jolloin maan kuudessa suurimmassa kaupungissa alkoi puhelintoiminta. Mikkelin kaupunki sai oman puhelinyhdistyksen, "Mikkelin Telefoniyhdistys" ("Telefonförening i St. Michel", 17.2.1888. Puhelinyhdistyksen keskus sijoitettiin Nikolain- ja Kirkkokadun (nyk. Savilahden- ja Porrassalmen kadun) kulmatalosta kauppias C. Pöndiseltä vuokrattuihin tiloihin. Perustamisvuoden lopulla puhelimenomistajia oli 39 kappaletta. Myös maalaiskuntaan vedettiin johtoja perustamisvuodesta alkaen. Maalaiskunnan ensimmäiset johdot vedettiin Otavan maatalouskoululle, Pursialan kartanoon ja Urpolan kartanoon. Puhelimet yleistyivät Mikkelissä nopeasti 1890-luvulla valtion virastojen toimiessa edelläkävijöinä. Puhelinyhdistyksen verkosto levittäytyi 1890-luvulta lähtien maalaiskuntaan ja lähipitäjiin. Vuonna 1893 Mikkelin puhelinverkosto yhdistettiin Etelä-Suomen verkostoon.

Vuonna 1902 ostettiin kauppaneuvos Pöndiseltä ja kaupungilta vierekkäiset tontit Mikonkadun ja Vuorikadun kulmasta. Seuraavana vuonna valmistui arkkitehti S. V. Nandelstadin piirtämä toimitalo. Tänäkin päivänä puhelöinyhdistyksen tlao sijaitsee samalla paikalla. Tosin kokonaan uudelleen rakennettuna. 1900-luvun alkuvuosina alkoi insinööri Edv. Alléenin tehokas toiminta yhdistyksen hyväksi.

Huomattava uusi kausi alkoi vuonna 1927, jolloin ryhdyttiin puhelinjohtoja sijoittamaan puhelinpylväiden sijaan maakaapeleihin. Keskeiseltä osaltaan puheliverkosto oli maan pinnan alapuolella jo ennen talvisotaa. Tammikuussa 1938 kaupunki sai ensimmäisen yleisöpuhelimen Hallitustorille Suur-Savon Osuuskaupan myymälän vastapäätä. Samana vuonna yleisöpuhelimet avattiin myös Lähemäelle ja Kattilansillalle. Vuonna 1938 Mikkelin Telefoniyhdistyksestä tuli Mikkelin Puhelinyhdistys. Vuonna 1951 MPY siirtyi automaattiseen puhelinkeskukseen ja käsivälitteiset puhelinkeskukset jäivät vähitellen pois. Vuonna 1974 MPY teki ensimmäisenä maailmassa sopimuksen tietokoneohjatusta keskuksesta, joka otettiin käyttöön joulukuussa 1977. Ns. digitaaliaikaan MPY siirtyi vuonna 1984. Vuonna 1987 tulivat mahdollisiksi kuvapuhelinyhteydet ns. monipalveluverkon esiasteena. Satelliittiaikaan MPY siirtyi talvella 1986.

Radio

Mikkelin alueella radiotoiminta alkoi ensimmäisenä maassamme vuonna 1923, kun koulupoika A. V. Luukkonen ryhtyi lähettämään itse rakentamallaan radiolähettimellä jumalanpalveluksia Mikkelin kirkosta. Hän harjoitti tätä toimintaa neljän vuoden ajan ollen alansa pioneereja Suomessa. Kirkossa oli huonokuuloisille ihmisille mikrofoneja, joista johdettiin lanka viereisessä talossa sijainneeseen prokuristi Leo Pulkkisen asuntoon, missä oli pienoinen lähetysasema. Vuonna 1926 perustettiin Mikkelin radioyhdistys ja se siirtyi lähettämään ohjelmiaan yhteiskoulun juhlasaliin. Lahden suuraseman valmistuttua keväällä 1928 Mikkelin asemaa alettiin pitää tarpeettomana ja se lakkautti toimintansa.

Ensimmäiset radioluvat Mikkeliin myönnettiin vuoden 1924 alussa, ensimmäisenä Suomen radioyhdistyksen jäsenelle teknikko Alfons Gustafssonille. Maalaiskuntaan radio levisi 1920-luvun lopulta lähtien.

Mikkelin paikallislähetykset alkoivat varsinaisesti vasta toisen maailmansodan jälkeen. Joulukuussa 1945 Mikkeli sai ensimmäisenä äänensä kuuluville radiossa Kuopion keskipitkäaaltoaseman kautta. Ensimmäisessä puoli tuntia kestävässä ohjelmassa kuultiin kaupungin tervehdykset, Mikkelin Mieslaulajien laulua ja selostus parhaillaan pidetyiltä kunnallispäivinä. Alkuaikoina kaikki ohjelmat olivat suoria lähetyksiä.

Nykyisin Mikkelissä alueellisia radio-ohjelmia lähettävät Yleisradion omistama Etelä-Savon Radio ja Länsi-Savo Oy:n omistama kaupallinen Radio RPM.

Mikkelin yleisradioaseman televisiolähetykset alkoivat 1950-luvun lopulla Tuomaalanmäen asemalta. Radioasema siirtyi Majavedelle Parkkilankylään vuonna 1964. Aluksi yleisradio lähetti vain television ykköskanavan mustavalkoisia ohjelmia ja radion molempia ulalähetyksiä monofonisena. Nykyinen lähetystoiminta on aivan toisenlaista sekä määrältään että laadultaan.

Lähteet

• Kuujo, Erkki, Entisajan Mikkeli. Mikkelin kaupungin vaiheita 1838-1917. Oy Länsi-Savon Kirjapaino, Mikkeli 1971. s. 20 ja 119-122.
• Lakio, Matti, Mikkelin kaupunginvaltuusto 1875-1975. Mikkelin kaupunki. Oy Länsi-Savon kirjapaino, Mikkeli 1975. s. 72-73.
• Muuttuvaa Mikkeliä. Mikkelin kaupungin historia II 1918-1986. Kirj. Erkki Kuujo - Kyösti Väänänen - Matti Lakio - Esa Hassinen. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo, Pieksämäki 1988. s. 25-26 ja 348-354.
• Pänkäläinen, Jouni, "Liikenne ja kulkuvälineet Mikkelin maalaiskunnassa". Mikkelin maalaiskunnan kirja. JYY:n kotiseutusarja N:o 30. Toimittanut Teppo Vihola. Kustantajat Mikkelin maalaiskunta ja maaseurakunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1992. s. 216-219 ja 223.
• Wirilander, Hannele, Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865. Julkaissut Mikkelin maalaiskunta, Mikkelin maaseurakunta. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1982. s. 414-417.

Dokumentti

• Postikonttorin perustaminen Mikkeliin vuonna 1744

Aiheesta muualla

• Suomen Posti Oy
• Mikkelin Puhelinyhdistys
• Etelä-Savon Radio

© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura