Uskonto
| (Näytettyjen versioiden välissä on yksi muokkaus.) | |||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
'''Mytologia''' | '''Mytologia''' | ||
<br /> | <br /> | ||
| − | Loitsuissa ja riimiteksteissä on tietoa pyyntionnen ja elinkeinojen suojelijoihin liittyvistä | + | [http://fi.wikipedia.org/wiki/Loitsu Loitsuissa] ja [http://fi.wikipedia.org/wiki/Riimit riimiteksteissä] on tietoa pyyntionnen ja elinkeinojen suojelijoihin liittyvistä |
| − | uskomuksista. Käsitykset luontoa ja eläinlajeja suojelevista hengistä periytyvät varhaisista | + | uskomuksista. Käsitykset luontoa ja eläinlajeja suojelevista [http://fi.wikipedia.org/wiki/Luonnonhenki hengistä] periytyvät varhaisista |
| − | pyyntikulttuureista. Omat haltiansa olivat monilla luonnonilmiöillä, tulella, tuulella, luonnon | + | pyyntikulttuureista. Omat [http://fi.wikipedia.org/wiki/Haltija haltiansa] olivat monilla luonnonilmiöillä, tulella, tuulella, luonnon |
alueilla, metsällä, vedellä, asumuksilla, aarteilla ja ihmisillä. Merkittävimmät haltiat tunnetaan | alueilla, metsällä, vedellä, asumuksilla, aarteilla ja ihmisillä. Merkittävimmät haltiat tunnetaan | ||
nimeltä esim. Päähaltia Ukko, vedenhaltia Ahti ja riistanvaltias Tapio. Savolainen kansa eli | nimeltä esim. Päähaltia Ukko, vedenhaltia Ahti ja riistanvaltias Tapio. Savolainen kansa eli | ||
| Rivi 55: | Rivi 55: | ||
<br /> | <br /> | ||
<br /> | <br /> | ||
| − | Muinaisusko muuttuu vähitellen kristinuskoksi. | + | [http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalainen_muinaisusko Muinaisusko] muuttuu vähitellen [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kristinusko kristinuskoksi]. |
<br /> | <br /> | ||
<br /> | <br /> | ||
Nykyinen versio 13. maaliskuuta 2013 kello 12.32
Rautakausi – Uskonto: rautakauden uskomukset
Mytologia
Loitsuissa ja riimiteksteissä on tietoa pyyntionnen ja elinkeinojen suojelijoihin liittyvistä
uskomuksista. Käsitykset luontoa ja eläinlajeja suojelevista hengistä periytyvät varhaisista
pyyntikulttuureista. Omat haltiansa olivat monilla luonnonilmiöillä, tulella, tuulella, luonnon
alueilla, metsällä, vedellä, asumuksilla, aarteilla ja ihmisillä. Merkittävimmät haltiat tunnetaan
nimeltä esim. Päähaltia Ukko, vedenhaltia Ahti ja riistanvaltias Tapio. Savolainen kansa eli
metsästä ja vedestä. Niinpä uskomuksetkin ja palvotuimmat haltiat liittyivät niihin.
Tehtävä
Lue kuvaukset suomalaisen muinaisuskon ”jumalista”. Valitse kuvauksista yksi ja maalaa tulkintasi
hahmon olemuksesta ja/tai tekemisistä.
Tapio
Tapio on metsänjumala, jonka ohjauksessa kaikki metsän eläimet ovat. Tavallisesti Tapio
on ajateltu ihmisen, miehen kaltaiseksi, jolla oli oma asumus sekä vaimo ja perhe. Metsän
hallipartaisesta hipasta tai kultaisesta kuninkaasta saatetaan myös puhua. Tapiolla voidaan
tarkoittaa usein myös itse metsää.
Ahti
Ahti on vedenhaltia ja kalaonnen suoja.
Ukko
Tavallisesti vasaralla, kirveellä tai nuijalla aseistanut taivaan-, sateen- ja ukkosenjumala. Ukko voi olla kiertoilmaus, jolla kunnioituksesta tai pelosta johtuen vältetään lausumasta oikeaa nimeä. Ukko tarkoittaa vanhaa miestä. Toisaalta taivaan ja ukkosen hallinnasta.
Tellervo
Tellervo on erityisen viehkeä ja leikkisä metsän jumalan Tapion tytär suomalaisessa tarustossa.
Runossa häntä kuvataan näin:
Tellervo, Tapion neiti, metsän tyttö tylleröinen,
utupaita, hienohelma, hivus keltainen, korea,
jok' olet karjan kaitselija, viitsijä emännän viljan
mieluisassa Metsolassa, tarkassa Tapiolassa!
Kaitse karja kaunihisti, viitsi vilja virkeästi!
Vellamo
Vellamo on arvostettu veden emäntä, Ahdin vaimo. Kalansaaliita on häneltäkin toivottu. Vellamon
hallussa oli aaltojen nostaminen ja purjehdussäähän vaikuttaminen. Vellamoa on pidetty kauniina
ja hänen kerrotaan pukeutunee siniseen lakkiin, kaislaiseen paitaan ja veden vaahtoon.
Muinaisusko muuttuu vähitellen kristinuskoksi.
Luetaan tekstit:
Pakanoita vai kristittyjä?
Uskomukset ja hautaukset rautakaudella
Lisätietoa:
Wikipedian artikkeli: Suomalaisten muinaiset jumalat
