Tärkeitä tapahtumia Euroopan historiassa

Versio 7. maaliskuuta 2013 kello 11.51 (näytä lähdekoodi) SeutuSisalto2 (keskustelu | muokkaukset) ← Vanhempi muutos		Versio 25. maaliskuuta 2013 kello 09.08 (näytä lähdekoodi) SeutuSisalto2 (keskustelu | muokkaukset) Uudempi muutos →
Rivi 1 141:		Rivi 1 141:
	<br />		<br />
	<br />		<br />
−	'''Lähteet:'''	+	== Lähteet ==
−	<br />	+	* Maailman historian pikkujättiläinen. Päätoimittaja Seppo Zetterberg. Neljäs painos. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1993. 1145 s.
−	<br />	+	* Värikäs maailmanhistoria. Vuodesta 40 000 eKr. nykypäiviin. Englanninkielinen alkuteos History Encyclopedia. Päätoimittaja Charlotte Evans. Suomentanut Tarja Virtanen. Werner Söderström Osakeyhtiö. Painettu Italiassa 1995. 796 s.
−	<br />	+
−	Maailman historian pikkujättiläinen. Päätoimittaja Seppo Zetterberg. Neljäs painos. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1993. 1145 s.	+
−		+
−	Värikäs maailmanhistoria. Vuodesta 40 000 eKr. nykypäiviin. Englanninkielinen alkuteos History Encyclopedia. Päätoimittaja Charlotte Evans. Suomentanut Tarja Virtanen. Werner Söderström Osakeyhtiö. Painettu Italiassa 1995. 796 s.	+
	<br />		<br />
	<br />		<br />

---

Versio 25. maaliskuuta 2013 kello 09.08

Noin 4 000 000 vuotta sitten

• (luulöytöjen perusteella) hominideja Itä- ja Etelä-Afrikassa.

Noin 1 500 000 vuotta sitten

• itä-afrikkalainen Homo erectus tunsi tulenkäytön.

Noin 1 000 000 vuotta sitten

• ensimmäinen suurista jääkausista oli tulossa.

Noin 400 000 vuotta sitten

• Euroopan pohjoisosat, Siperia ja Kanada peittyivät jään alle.

Noin 200 000 vuotta sitten

• pohjoisia alueita koetteli kolmas jääkausi.

Noin 70 000 vuotta sitten

• jälleen ilmasto viileni ja alkoi neljäs ja toistaiseksi viimeinen jääkausi.

Noin 40 000 vuotta sitten

• nykyihmisen varhainen edustaja Cro-Magnonin ihminen ilmestyi Eurooppaan ja syrjäytti Neandertalin ihmisen.

Noin 14 000 vuotta sitten

• mannerjään reuna alkoi väistyä kaikkialla Euroopassa.

Noin 8000 eKr.

• maanviljely oli alkamassa Lähi-idässä (neoliittinen vallankumous).

Noin 5000 eKr.

• Niilin laakso kanavoitiin maailman viljavimmaksi peltomaaksi.

Noin 4500 eKr.

• kampakeraaminen kulttuuri syntyi Itä-Euroopassa.

Noin 3200 eKr.

• sumerit kehittivät Mesopotamiassa nuolenpääkirjoituksen.

Noin 3000 eKr.

• hieroglyfikirjoitus alkoi kehittyä Egyptissä.
• Sumerilaiset käyttivät ensimmäisinä pyörää kulkuneuvoissaan.
• Pronssiin perustuva kulttuuri syrjäytti Kreetassa neoliittisen kulttuurin. Näin alkoi korkeatasoinen minolainen kulttuuri.

2772 eKr.

• Egyptissä oli käytössä 365-päiväinen kalenteri.

Noin 2665-2155 eKr.

• Egyptin vanha valtakunta.

Noin 2500 eKr.

• nauhakeraaminen talonpoikaiskulttuuri levisi Euroopassa.
• Metallin työstäminen yleistyi koko Euroopassa.

2061-1650 eKr.

• Egyptin keskivaltakunta.

Noin 2000-1650 eKr.

• vallitsi Mesopotamiassa vanhan Babylonian valtakunta.

Noin 2000 eKr.

• perunaa viljeltiin Etelä-Amerikassa.
• Pronssikausi alkoi Euroopassa.

Noin 1900 eKr.

• indoeurooppalaiset kansat lähtivät liikkeelle. Mustaamerta ja Kaspianmerta pohjoisessa reunustavalta aroalueelta nämä kansat levittäytyivät lännessä yli Euroopan ja idässä Intiaan.

1848 eKr.

• Babylonian valtaistuimelle noussut Hammurapi yhdisti hajanaisen valtakunnan ja jätti jälkeensä kuuluisan kokoelman.

Noin 1600-1100 eKr.

• Manner-Kreikassa vallitsi Kreetan kulttuurista vaikutteita ottava mykeneläinen kulttuuri.

Noin 1600 eKr.

• Länsi-Euroopassa alkoi pronssikausi.

1554-1080 eKr.

• Egyptin uusi valtakunta.

1475-1191 eKr.

• uusheettiläinen valtakunta. Heettiläiset keksivät raudanvalmistuksen.

Noin 1270 eKr.

• Mooseksen johtamat israelilaiset lähtivät Egyptistä; usean vuoden kuluessa he siirtyivät Kanaanin maahan (Palestiina) ja alkoivat palvoa yhtä jumalaa, Jahvea.

Noin 1200 eKr.

• foinikialaiset loivat korkeakulttuurin, jonka piirissä kehittyi äännekirjoitus.

Noin 1193 eKr.

• kreikkalaiset joukot tuhosivat Troijan kaupungin pitkällisen piirityksen jälkeen.

Noin 1100 eKr.

• doorilaiset valloittivat Kreikan.

Noin 1000-400 eKr.

• Hallstattin kulttuuri oli vanhin rautakauden kulttuuri Euroopassa.

Noin 900-625 eKr.

• Assyria ja Babylon sotivat jatkuvasti.

Noin 900-700 eKr.

• etruskit kukoistivat Italiassa.

776 eKr.

• Kreikan ensimmäiset olympialaiset joiden voittajaluettelot ovat säilyneet.

753 eKr.

• Romulus ja Remus perustivat perimätiedon mukaan Rooman kaupungin.

712-332 eKr.

• myöhäisegyptiläinen aika.

Noin 700 eKr.

• syntyivät kreikkalaiset sankarirunoelmat Ilias ja Odysseia.

Noin 700-500 eKr.

• Kreikkaan perustettiin suuria kaupunkivaltioita, kuten Ateena ja Sparta.

670 eKr.

• Lyydiasta tuli Vähän-Aasian johtava valtio. Siellä keksittiin raha.

Noin 580-500 eKr.

• Pythagoras.

551-479 eKr.

• elänyt kiinalainen filosofi Kungfutse loi ylevän moraaliopin.

Noin 540-470 eKr.

• Herakleitos.

539 eKr.

• Gautama Siddhartha eli Buddha hylkäsi sukunsa, luopui omaisuudestaan ja perusti uuden uskonnon.

525-456 eKr.

• Aiskhylos.

509 eKr.

• Rooman tasavalta perustettiin perimätiedon mukaan.

Noin 500 eKr.

• Persian valtakunta oli laajimmillaan Dareios I:n aikana (521-486 eKr.)

499-449 eKr.

• persialaissodat.

496-406 eKr.

• Sofokles.

Noin 484-425 eKr.

• Herodotos, historiankirjoituksen isä.

480-406 eKr.

• Euripides.

431-404 eKr.

• peloponnesolaissota, jossa Sparta kukisti Ateenan.

427-347 eKr.

• Platon.

399 eKr.

• Sokrates tuomittiin kuolemaan Ateenassa.

384-322 eKr.

• Aristoteles.

336-323 eKr.

• Makedonian kuningas Aleksanteri Suuri loi maailmanvaltakunnan valloittamalla koko Kreikan ja Persian. Hellenistinen kulttuuri syntyi.

Noin 300 eKr.

• Rooma nousi valtaan Italiassa.

Noin 275-195 eKr.

• Eratosthenes laski maan ympärysmitan miltei tarkalleen.

264-241 eKr.

• käytiin Rooman ja Karthagon välinen ensimmäinen puunilaissota.

Noin 250 eKr.

• Aristarkhos Samoslainen esitti ensimmäisenä heliosentrisen (aurinkokeskeisen) maailmankäsityksen.

218-201 eKr.

• toinen puunilaissota, Hannibal ylitti sotajoukkoineen Alpit.

149-146 eKr.

• kolmas puunilaissota, jossa roomalaiset voittivat Karthagon ja tuhosivat kaupungin maan tasalle.

Noin 100 eKr.

• monet germaaniheimot, kuten vandaalit, burgundit ja langobardit, lähtivät Euroopassa liikkeelle etelään päin.

60 eKr.

• Caesar, Pompeius ja Crassus solmivat ensimmäisen triumviraatin.

58-51 eKr.

• Caesar valloitti Gallian aina Reinille asti.

47 eKr.

• Aleksandrian kirjaston palo, jossa tuhoutui noin 500 000 kirjakääröä.

46 eKr.

• Caesar nimitettiin diktaattoriksi.

45 eKr.

• juliaaninen kalenteri otettiin käyttöön Roomassa.

44 eKr.

• salaliittolaiset, joukossa Brutus ja Cassius, murhasivat Caesarin.

37-4 eKr.

• Herodes Suuri hallitsi Palestiinan kuninkaana.

14

• Rooman hallitsija Augustus kuoli vakiinnutettuaan Roomaan hallitusjärjestelmän, jota sittemmin on nimitetty keisariudeksi.

Noin 30

• Jeesus julistautui Messiaaksi, minkä seurauksena roomalainen maaherra Pontius Pilatus tuomitsi hänet kuolemaan ristillä.

64

• Rooma paloi. Nero aloitti kristittyjen vainon. Perimätiedon mukaan Paavali ja Pietari kärsivät tällöin marttyyrikuoleman.

79

• Vesuvius purkautui ja peitti alleen mm. Pompeijin kaupungin.

98-117

• Trajanus Rooman keisarina. Trajanuksen kuollessa 117 Rooman valtakunta oli laajimmillaan.

313

• Konstantinus Suuri (Rooman keisarina 306-337) antoi ediktin, jolla kristinusko tunnustettiin tasa-arvoiseksi muiden uskontojen kanssa.

324

• Byzantium julistettiin Konstantinopolin nimellä Rooman valtakunnan uudeksi pääkaupungiksi.

354-430

• kirkkoisä Augustinus.

380

• kristinuskosta tuli Rooman valtakunnan virallinen uskonto.

395

• Rooman valtakunta jakautui lopullisesti kahtia.

452

• hunni Attila tunkeutui Italiaan.

476

• Länsi-Rooman valtakunta kukistui, kun germaanit huusivat upseerinsa Odovakarin kuninkaaksi.

481-511

• Klodovig perusti frankkien valtakunnan.

527-565

• Justinianus I hallitsi Bysantin eli Itä-Rooman keisarikuntaa.

612

• arabialainen kauppias Muhammed perusti uuden uskonnon, islamin.

711

• muslimit tunkeutuivat Espanjaan.

732

• frankkien major domus Kaarle Martel voitti muslimit Poitiersin taistelussa.

768-814

• Kaarle Suuri frankkien hallitsijana.

843

• frankkien kuninkaan Ludvig Hurskaan (814-840) pojat tekivät sopimuksen, jolla jakoivat frankkien valtakunnan. Kaarle kaljupäästä tuli Ranskan, Ludvig Saksalaisesta Saksan hallitsija.

862

• Nestorin kronikan mukaan ruotsalainen viikinkipäällikkö Rurik perusti Novgorodin.

911

• Ranskan kuningas Kaarle Yksinkertainen luovutti Normandian tanskalaiselle viikinkipäällikkö Rollolle.

962

• paavi Johannes XII kruunasi Saksan kuninkaan Otto I:n keisariksi. Näin perustettiin vuoteen 1806 jatkunut Pyhä saksalais-roomalainen valtakunta.

Noin 1000

• Ruotsin ensimmäinen kristitty kuningas Olavi Sylikuningas.
• Norjalainen Leif Eriksson purjehti Vinlandiin.

1013

• Tanskan kuningas Sven Kaksiparta valloitti koko Englannin.

Noin 1050-1150

• romaanisen tyylin kukoistuskausi.

1054

• roomalaiskatolinen ja kreikkalaiskatolinen (ortodoksinen) kirkko erosivat lopullisesti toisistaan.

1066

• Normandian herttua Vilhelm Valloittaja nousi maihin Englannissa ja voitti kuningas Haraldin Hastingsin taistelussa.

1077

• Henrik IV teki katumusmatkan paavin luo Canossaan.

1096-99

• ensimmäinen ristiretki: Jerusalem valloitettiin.

Noin 1100

• arabialainen numerojärjestelmä tuli Eurooppaan.

Noin 1110

• Pariisin yliopisto sai alkunsa.

Noin 1120

• goottilainen tyyli syntyi.

1122

• keisarin ja paavin investituurariita päättyi Wormsin konkordaattiin.

1147-49

• toinen ristiretki.

1189-92

• kolmas ristiretki.

1202-04

• neljäs ristiretki suuntautui Konstantinopoliin.

1206-27

• Tšingis-kaani mongolien suurkaanina.

1210

• paavi vahvisti Franciscus Assisilaisen perustaman veljeskunnan, fransiskaanien, säännöt.

1212

• ns. lasten ristiretki.

1215

• inkvisitiolaitos sai alkunsa. Vuonna 1233 sen johdon sai 1220 perustettu kerjäläismunkisto dominikaanit.
• Englannissa allekirjoitettiin Magna charta.

1219

• Tanskan kuningas Valdemar Sejr valloitti Viron ja perusti Tallinnan.

Noin 1220

• Snorre Sturlasonin kirjoittama ns. nuorempi Edda; ns. vanhempi Edda oli syntynyt vuosien 800-1200 välillä.

1225-74

• Tuomas Akvinolainen.

1225-29

• viides ristiretki.

1237

• mongolien hyökkäys Venäjälle alkoi.

1239

• Pariisin parlamentti, Ranskan korkein oikeusistuin, mainitaan ensi kerran.

1240

• Novgorodin Aleksanteri Nevski voitti Nevajoella piispa Tuomaan johtamat Ruotsin joukot.
• Mongolit valloittivat Moskovan.

1248-54

• kuudes ristiretki.

Noin 1250

• hansaliitto perustettiin.

1260-94

• Kublai-kaani mongolien suurkaanina.

1265

• Englannin parlamentti syntyi.

1265-1321

• Dante Alighieri.

1271-95

• Marco Polon matka Kiinaan.

1302

• Ranskan valtiopäivälaitos syntyi.

1304-74

• Petrarca.

1309-77

• paavien "Baabelin" vankeus.

1339-1453

• satavuotinen sota Ranskan ja Englannin välillä.

1348-51

• musta surma raivosi Euroopassa.

1378-1417

• Suuri skisma.

1431

• englantilaiset tuomitsivat vangikseen saamansa Jeanne d'Arcin noitana kuolemaan ja polttivat hänet Rouenin torilla. Vuonna 1429 Jeanne d'Arc oli pelastanut Ranskan satavuotisessa sodassa innostamalla joukot taistelemaan.

1452-1519

• Leonardo da Vinci.

1455

• Johannes Gutenberg painoi Raamatun.

1455-85

• Englannissa ruusujen sota.

1475-1564

• Michelangelo.

1480

• Iivana III yhdisti Venäjän.

1483-1546

• Martti Luther.

1487

• portugalilainen Bartolomeu Diaz saavutti Hyväntoivonniemen.

1492

• Maurien viimeinen linnake Euroopassa, Granada antautui Espanjalle.
• Kristoffer Kolumbus löysi Amerikan.

1497-98

• portugalilainen Vasco da Gama purjehti Intiaan kiertäen ensimmäisenä Afrikan.

1502

• Americo Vespucci saapui Rio de Janeiron lahteen.

1517

• Luther julkaisi teesinsä Wittenbergissä.

1519-21

• espanjalainen Hernando Cortés valloitti atsteekkien valtakunnan Meksikossa ja tuhosi atsteekkien kulttuurin.

1519-22

• portugalilaisen Fernão de Magalhãesin nimissä johtama ensimmäinen maailmanympäripurjehdus (Magalhães itse kuoli Filippiineillä).

1519-56

• Kaarle V Saksan keisarina (1516-56 Espanjan kuninkaana nimellä Kaarle I).

1521

• paavi Leo X julisti Lutherin pannaan. Wormsin valtiopäivillä hänet julistettiin valtionkiroukseen.

1529

• osmaanit piirittivät Wienin.

1530

• Augsburgin uskontunnustus.

1532

• espanjalainen konkistadori Francisco Pizarro valloitti inkavaltion Perussa.

1533-84

• Iivana IV (Julma) Venäjän tsaarina.

1534

• Henrik VIII julistautui Englannin kirkon päämieheksi, mikä merkitsi uskonpuhdistuksen alkua Englannissa.
• Saksankielinen Raamattu ilmestyi.

1536

• Tanskassa ja Norjassa toimeenpantiin uskonpuhdistus.

1543

• puolalainen Nikolaus Kopernikus julkaisi aurinkokeskistä maailmanjärjestelmää kuvailevan teoksensa.
• Kaikki Espanjan siirtomaiden intiaanit julistettiin vapaiksi.

1545-63

• Trenton kirkolliskokous käynnisti vastauskonpuhdistuksen.

1547-1616

• Cervantes.

1555

• Schmalkaldenin sota päättyi Augsburgin uskonrauhaan.

1558-1603

• Elisabet I Englannin valtaistuimella.

1562-98

• Ranskassa hugenottisodat.

1564-1616

• William Shakespeare.

1571

• osmaanien laajentumisyritykset Välimerellä tukahdutettiin Lepanton taistelussa.

1582

• katoliset maat ottivat käyttöön gregoriaanisen kalenterin.

1585

• Sir Walter Raleigh perusti ensimmäisen siirtokunnan, Virginian, Pohjois-Amerikkaan.

1587

• Maria Stuart mestattiin Englannissa.

1588

• Espanjan Filip II:n voittamaton armada kärsi perusteellisen tappion Englannissa.

1603-49, 1660-94 ja 1702-14

• Stuartien suku Englannin valtaistuimella.

1610

• Jaakko de la Gardien ruotsalais-suomalaiset joukot saapuivat Moskovaan.

1613

• sekasorron aika päättyi Venäjällä, kun Romanov-sukuinen Mikael valittiin tsaariksi.

1618-48

• kolmikymmenvuotinen sota.

1643-1715

• Ludvig XIV Ranskan kuninkaana.

1648

• Westfalenin rauha päätti kolmikymmenvuotisen sodan.

1649-60

• Englanti tasavaltana. Oliver Cromwell lordiprotektori 1653-59.

1649

• maaorjuus vahvistettiin Venäjällä

1669

• viimeiset hansapäivät pidettiin Lyypekissä.

1682-1725

• Pietari I (Suuri) Venäjän tsaarina.

1700-21

• suuri Pohjan sota.

1701-14

• Espanjan perimyssota.

1715-74

• Ludvig XV Ranskan kuninkaana.

1740-48

• Itävallan perimyssota.

1740-80

• Maria Teresia Böömin ja Unkarin kuninkaana.

1740-86

• Fredrik II Preussin kuninkaana.

1748

• Montesquieun teos Lakien henki.

1751

• suuren tietosanakirjan Encyclopèdien julkaiseminen Ranskassa alkoi.

1756-63

• seitsenvuotinen sota.

1762-96

• Katariina II (Suuri) Venäjän valtaistuimella.

1762

• Jean-Jacques Rousseaun teos Yhteiskuntasopimus.

1765-90

• Joosef II Saksan keisarina.

1768-71, 1772-75 ja 1776-79

• englantilaisen James Cookin kolme maailmanympäripurjehdusta.

1774-92

• Ludvig XVI Ranskan kuninkaana.

1775-83

• Pohjois-Amerikan vapaussota alkoi Lexingtonin taistelusta ja päättyi siirtokuntien itsenäistymiseen. 4.7.1776 siirtokunnat julistautuivat itsenäisiksi.

1776

• Adam Smithin Kansojen varallisuus.

1778

• Rousseau ja Voltaire kuolivat.

1787

• Yhdysvaltain perustuslaki.

1788

• brittien ensimmäinen Australian siirtokunta perustettiin.

1789

• Yhdysvaltain ensimmäiseksi presidentiksi valittiin George Washington.
• Ranskan suuri vallankumous alkoi; 5.5. valtiopäivät avattiin Versaillesissa, 17.5. kolmas sääty julistautui kansalliskokoukseksi, 20.6. pallohuoneen vala, 14.7. Bastiljin valloitus, 26.8. "Ihmisoikeuksien julistus".

1791

• Ranska sai perustuslain. Lakiasäätävä kansalliskokous aloitti työnsä.

1793

• Ranskan kuningas Ludvig XVI mestattiin, myöhemmin myös kuningatar Marie Antoinette.

1794

• Robespierren hirmuvalta Ranskassa.

1798

• englantilainen Edward Jenner keksi isorokkorokotteen.

1798-99

• Napoleonin Egyptin retki; Amiraali Nelson voitti Ranskan laivaston Abukirin luona.

1799-1804

• Napoleon Bonaparte Ranskan konsulina.

1801-25

• Aleksanteri I Venäjän keisarina.

1804

• Ranskan uusi siviililaki, Code Napoleon.
• Ranskassa Napoleon Bonaparte julistettiin keisariksi kansanäänestyksellä. Kruunaus tapahtui Notre Damen tuomiokirkossa 2.12.

1807

• Preussi ja Venäjä solmivat Ranskan kanssa Tilsitin rauhan.
• Orjakauppa kiellettiin Isossa-Britanniassa.

1812

• Napoleon hyökkäsi Venäjälle ja eteni autioon Moskovaan asti, mutta kärsi paluumatkalla täydellisen tappion Berezinajoella.

1814

• liittoutuneet marssivat Ranskaan. Napoleon luopui kruunusta ja siirtyi Elban saarelle. Ludvig XIII nousi Ranskan valtaistuimelle.
• Euroopan hallitsijat kokoontuivat Wienin kongressiin.

1815

• Napoleon pakeni Elbalta ja tuli uudelleen Ranskan keisariksi (satapäiväinen keisarikunta), mutta britit ja preussilaiset löivät hänet lopullisesti Waterloon taistelussa, minkä jälkeen hänet vietiin vankina St. Helenan saarelle.
• Wienin kongressia jatkettiin ja tehtiin päätökset Euroopan asioissa lähinnä ruhtinaitten etuja ajatellen.
• Perustettiin Pyhä Allianssi.
• Perustettiin Ison-Britannian, Venäjän, Itävallan ja Preussin neliliitto.

1821-29

• Kreikan vapaussota johti Kreikan eteläosien itsenäistymiseen Turkin vallasta.

1823

• Yhdysvallat julisti ulkopolitiikan linjakseen Monroen opin.

1825

• Venäjällä puhkesi hallitsijanvaihdoksen yhteydessä dekabristikapina.
• Etelä-Amerikan valtiot olivat vapautuneet Espanjan herruudesta.

1825-55

• Nikolai I Venäjän keisarina.

1830

• Ranskan heinäkuun vallankumouksessa tuli kuninkaaksi Orléansin Ludvig Filip.

1831-36

• englantilainen Charles Darwin tutki Patagoniaa, Tulimaata ja Galápagossaaria.

1832

• "suuri parlamentinuudistus" Isossa-Britanniassa.

1833

• orjuus poistettiin Englannin siirtomaista.

1837-1901

• Viktoria Ison-Britannian hallitsijana.

1839-42

• Kiinan ja Ison-Britannian välisessä oopiumisodassa Kiinan oli pakko luovuttaa Isolle-Britannialle Hongkong ja avata Euroopan kaupalle viisi satamaa.

1845-46

• Irlannin perunarutto aiheutti nälänhädän; noin 2 miljoonaa ihmistä kuoli.

1848

• Euroopan "hullu vuosi"; Ranskan helmikuun vallankumous, jonka seurauksena Ludvig Filip menetti valtaistuimensa ja Ranskasta tuli Ludvig Napoleon Bonaparten johtama toinen tasavalta. Työväen kapina kukistettiin verisesti.
• Kaikkialla Euroopassa puhkesi liberaalien ja nationalistien kapinoita. Hallitsijat antoivat vapaamielisiä perustuslakeja tai heidät karkotettiin.
• Karl Marx ja Friedrich Engels julkaisivat Kommunistisen manifestin.

1849

• useimmat Euroopan valtioissa tehdyt uudistukset peruuntuivat.

1849-78

• Viktor Emanuel II Sardinian kuninkaana, vuodesta 1861 Italian kuninkaana.

1851

• Lontoon maailmannäyttely.

1852

• Ludvig Napoleon Bonaparte valittiin kansanäänestyksellä keisariksi; Ranskan toinen keisarikunta (1852-70).

1853

• yhdysvaltalainen amiraali Perry purjehti Tokionlahdelle.

1853-56

• Krimin eli itämainen sota.

1855-81

• Aleksanteri II Venäjän keisarina.

1859

• Charles Darwinin Lajien synty.

1861

• maaorjuus lopetettiin Venäjällä.
• Italian kuningaskunta perustettiin.

1861-65

• Yhdysvaltain sisällissota etelä- ja pohjoisvaltioiden, konfederaation ja unionin, kesken.

1862

• Otto von Bismarckista tuli Preussin pääministeri.

1864

• kansainvälinen Punainen Risti perustettiin.

1865

• Yhdysvaltain presidentti Abraham Lincoln murhattiin.

1867

• Itävalta antoi Unkarille täydellisen itsehallinnon; näin syntyi Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia.
• Yhdysvallat osti Venäjältä Alaskan.

1869

• Suezin kanava avattiin.

1870-71

• Saksan-Ranskan sota; Ranska luovutti Saksalle Elsass-Lothringenin sekä lupautui maksamaan mahtavan sotakorvauksen.

1870

• Ranskan keisari Napoleon III joutui Sedanin taistelussa saksalaisten vangiksi. Ranska julistettiin tasavallaksi: Ranskan kolmas tasavalta alkoi.

1871

• Versaillesin pelisalissa julistettiin Saksan keisarikunta syntyneeksi. Preussin kuninkaasta Vilhelmistä tuli keisari Vilhelm I (1871-88) ja pääministeri Otto von Bismarckista liittokansleri.
• Rauhanehtojen nöyryyttämässä Pariisissa perustettiin 26.3. vallankumouksellinen kaupunkineuvosto, Pariisin kommuuni, joka kukistui vasta raivokkaiden katutaistelujen jälkeen 28.5.

1875

• Ranskan kolmannen tasavallan perustuslaki.

1876

• Graham Bell keksi puhelimen.

1877

• Thomas Alva Edison keksi fonografin.

1877-78

• Venäjän-Turkin sota.

1878

• Berliinin kongressissa järjestettiin Balkanin asioita.

1879

• Edison keksi sähkölampun, Siemens sähköveturin.

1881-94

• Aleksanteri III Venäjän keisarina.

1882

• kolmiliitto muodostettiin Italian, Saksan ja Itävallan välille.
• Saksalainen Robert Koch löysi tuberkkelibasillin.

1884-85

• toisessa Berliinin kongressissa, 15 valtion edustajat sopivat Euroopan valtioiden omistuksista Afrikassa.

1885

• Carl Benz rakensi kolmipyöräisen auton.

1886

• Gottlieb Daimler rakensi nelipyöräisen auton.

1887

• Yhdysvaltain viimeisetkin intiaanit suljettiin reservaatteihin.

1888-1918

• Vilhelm II Saksan keisarina.

1893

• naiset saivat äänioikeuden Uudessa-Seelannissa.

1894

• Ranskassa tuomittiin juutalainen kapteeni Alfred Dreyfus väärin todistuksin vakoilusta rangaistusiirtolaan.

1894-1917

• Nikolai II Venäjän keisarina.

1895

• saksalainen Wilhelm von Röntgen keksi röntgensäteet.
• Lumièren veljekset järjestivät ensimmäisen elokuvaesityksen Pariisissa.

1899

• Marie ja Pierre Curie keksivät radiumin.

1899

• Haagin ensimmäinen kansainvälinen rauhankonferenssi.

1899-1902

• buurisota.

1900

• puhkesi Kiinassa ulkomaalaisiin kohdistunut boksarikapina.

1901

• muodostettiin Australian liittovaltio.
• Italialainen Guglielmo Marconi keksi langattoman lennättimen.

1903

• Amerikkalaiset Wright-veljekset lensivät moottorilentokoneella.

1904

• Iso-Britannia ja Ranska solmivat entente cordialen.

1904-05

• Japanin ja Venäjän sota.

1905

• Venäjällä kapinavuosi alkoi "verisunnuntailla" ja päättyi yleislakkoon, jonka seurauksena oli, että Nikolai II perusti duuman.
• Albert Einstein esitti ns. erikoisen suhteellisuusteorian.

1906

• Hollywood syntyi.

1909

• yhdysvaltalainen Robert Peary pääsi pohjoisnavalle.

1910

• Etelä-Afrikan liittovaltio perustettiin.

1911

• norjalainen Roald Amundsen löysi etelänavan.

1912-13

• Balkanin sodat.

1913

• Henry Ford otti käyttöön liukuhihnatekniikan.

1914-18

• ensimmäinen maailmansota keskusvaltain ja ympärysvaltain välillä alkoi Itävalta-Unkarin sodanjulistuksella Serbialle.

1916

• ruhtinas Jusupov murhasi Venäjällä munkki Grigori Rasputinin.
• Albert Einstein esitti yleisen suhteellisuusteorian.

1917

• Venäjällä tapahtui kaksi vallankumousta. Helmikuun (maaliskuun) vallankumouksessa Nikolai II menetti valtansa porvarilliselle väliaikaiselle hallitukselle, lokakuun vallankumouksessa otti vallan Leninin johtama bolševikkihallitus.
• Suomi itsenäistyi.

1918

• ensimmäinen maailmansota päättyi Saksan antautumiseen 11.11.

1918-21

• Venäjän sisällissota puna-armeijan ja vastavallankumouksellisten kesken päättyi bolševikkien voittoon.

1919

• Weimarin tasavalta Saksassa.
• Kansainliitto perustettiin.

1919-20

• Versaillesin rauhat.

1921

• Irlannin vapaavaltio perustettiin, astui voimaan 1922.

1922

• Italiassa Benito Mussolini suoritti Rooman-marssin. Italiasta tuli fasistinen valtio.
• 30.12. muodostettiin Neuvostoliitto.

1923

• inflaatio tuhosi Saksassa täysin markan arvon.
• Adolf Hitler teki epäonnistuneen kapinayrityksen Münchenissä.

1924

• V.I. Lenin kuoli; Neuvostoliitossa alkoi kiivas valtataistelu.

1925

• Locarnon sopimukset.

1926

• Saksa pääsi Kansainliiton jäseneksi.
• Mussolinista tuli Italiassa il Duce del fascismo, fasismin johtaja.
• Pilsudski kaappasi vallan Puolassa.

1927

• Charles Lindbergh ylitti lentokoneella Atlantin.
• Ensimmäinen äänielokuva.

1928

• Josef Stalin aloitti Neuvostoliitossa ensimmäisen viisivuotissuunnitelman.
• Alexander Fleming löysi penisilliinin.

1929

• Yhdysvalloissa alkoi pörssiromahduksella suuri pulakausi, joka levisi Eurooppaankin.

1933

• Hitleristä tuli Saksan valtakunnankansleri. Ensimmäiset keskitysleirit perustettiin. Hitler sai diktaattorin valtuudet neljäksi vuodeksi. Saksa erosi Kansainliitosta.

1933-45

• Franklin D. Roosevelt Yhdysvaltain presidenttinä.

1934

• Neuvostoliitto pääsi Kansainyhteisön jäseneksi. Stalinin uskotun miehen Kirovin murha johti laajoihin puhdistuksiin.

1934-35

• Kiinan kommunistit suorittivat "pitkän marssin" Jiangxista Shaanxin maakuntaan.

1935

• Nürnbergin rotulaeilla juutalaisilta riistettiin kansalaisoikeudet Saksassa.

1935-36

• Italian Abessinian-sota.

1936

• Rooman-Berliinin akseli.
• Charles Chaplinin (1889-1977) elokuva Nykyaika.

1936-39

• Espanjan sisällissota. Sota päättyi Francon johtamien oikeistolaisten falangistien voittoon.

1937

• Saksassa Hitlerin valtuuslakia jatkettiin neljällä vuodella.
• Italia erosi Kansainliitosta.
• Japani aloitti sodan Kiinaa vastaan.
• Pablo Picasson (1881-1973) seinämaalaus Guernica, kubismin huipentuma, oli vastalause sodalle.

1938

• Itävalta liitettiin Saksaan (Anschluss).
• Saksassa järjestettiin rajuja juutalaisvainoja, synagogia poltettiin ("kristalliyö").
• Münchenin kokouksessa Hitlerin sallittiin liittää Tšekkoslovakian sudeettialueet Saksaan.

1939

• Hitler marssitti joukkonsa Tšekkoslovakiaan.
• Saksa ja Neuvostoliitto tekivät hyökkäämättömyyssopimuksen ja salaisen etupiirijaon.
• Saksan hyökkäys Puolaan 1.9. aloitti toisen maailmansodan.

1939-40

• Suomen talvisota.

1940

• Saksa valloitti Tanskan ja Norjan sekä Alankomaat, Belgian, Luxemburgin ja Ranskan.
• Neuvostoliitto sovjetisoi Baltian.
• Saksan, Italian ja Japanin kolmen vallan sopimus.

1940-41

• Saksan yritys voittaa Iso-Britannia epäonnistui.

1941

• Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon.
• Churchill ja Roosevelt antoivat ns. Atlantin julistuksen.
• Japanin hyökkäys Pearl Harboriin aloitti sodan Yhdysvaltoja vastaan.
• Orson Wellesin (1915-85) elokuva Citizen Kane.

1942

• britit voittivat saksalaisen Rommelin joukot El Alameinin luona Egyptissä.

1943

• neuvostojoukot saarsivat Stalingradin ja valloittivat sen sekä avasivat maayhteyden Leningradiin.
• Italia antautui liittoutuneille.
• Liittoutuneiden johtajat pitivät Teheranin konferenssin.

1944

• nousivat liittoutuneet maihin Normandiassa.
• Neuvostojoukot aloittivat suurhyökkäyksen, josta oli seurauksena, että Romania, Suomi, Bulgaria ja Unkari tekivät aselevon.
• Harvardin yliopistossa valmistui maailman ensimmäinen tietokone, Mark I.

1945

• pitivät liittoutuneiden johtomiehet Jaltan konferenssin.
• Sota päättyi Euroopassa Saksan antautumiseen.
• Potsdamin konferenssi.
• Voittajat perustivat Yhdistyneet kansakunnat.
• Japani antautui Hiroshiman (6.8.) ja Nagasakin (9.8.) atomipommien jälkeen.

1946

• Nürnbergin oikeudenkäynti Saksan natsijohtajia vastaan.

1946-49

• kommunistien ja guomindangin (kuomintangin) välillä käyty Kiinan sisällissota päättyi kommunistien voittoon. Mao Zedong (Mao Tsetung) nousi Kiinan kansantasavallan johtoon.

1947

• toisen maailmansodan voittajat tekivät Pariisin rauhan Italian, Bulgarian, Romanian, Unkarin ja Suomen kanssa.
• Voittajien välien viileneminen aloitti kylmän sodan.
• Yhdysvallat alkoi toteuttaa Trumanin oppia ja auttaa Eurooppaa taloudellisesti (Marshallin apu).
• Iso-Britannia antoi Intialle itsenäisyyden: syntyi hindulainen Intia ja islamilainen Pakistan. Kashmirin levottomuuksissa kuoli yli miljoona ihmistä.
• Gatt-sopimus tehtiin.

1948

• kommunistit kaappasivat vallan Tšekkoslovakiassa.
• Juutalaiset perustivat Israelin valtion Palestiinaan. Arabien ja Israelin välinen sota alkoi.
• Mahatma Gandhi murhattiin.

1948-49

• Berliinin saarto ja ilmasilta.

1949

• sosialistiset valtiot perustivat "keskinäisen taloudellisen avun neuvoston", SEVin.
• Läntinen leiri perusti Pohjois-Atlantin puolustusliiton, NATOn.
• Saksan läntisistä miehitysvyöhykkeistä muodostettiin Saksan liittotasavalta, Neuvostoliiton vyöhykkeestä Saksan demokraattinen tasavalta.
• Irlannista tuli tasavalta.
• Euroopan neuvosto perustettiin.

1950-53

• Korean sota.

1951

• Euroopan hiili- ja teräsunioni perustettiin.

1952

• Elisabet II:sta tuli Ison-Britannian kuningatar.

1953

• Stalin kuoli.
• DNA:n rakenne selvitettiin.

1955

• Saksan liittotasavalta liittyi NATOon.
• Euroopan sosialistiset valtion perustivat Varsovan liiton.

1956

• Unkarin kansannousu tyrehtyi neuvostojoukkojen maahantunkeutumiseen.
• Suezin kriisi alkoi.

1957

• Euroopan yhteismarkkinoita (EEC) koskeva sopimus allekirjoitettiin Roomassa.

1959

• Euroopan vapaakauppa-alue EFTA perustettiin.
• Fidel Castro sai vallan Kuubassa.

1961

• Itä-Berliinin vyöhykerajalle rakennettiin muuri.
• Neuvostoliittolainen Juri Gagarin kiersi ensimmäisenä ihmisenä maapallon avaruusaluksessa.

1962

• Kuuban kriisi puhkesi, kun Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy julisti Kuuban saartoon.

1963

• presidentti Kennedy ammuttiin Dallasissa.

1964

• YK lähetti Kyprokselle rauhanturvajoukkoja.

1965

• Yhdysvalloista tuli Vietnamissa sotaa käyvä valtio.

1966

• Kiinan kulttuurivallankumous alkoi.

1967

• Lähi-Idässä käytiin kuuden päivän sota 5.6.-10.6.
• Eteläafrikkalainen Christian Barnard teki ensimmäisen sydämensiirron.

1968

• Tšekkoslovakian "Prahan kevät". 21.8. Neuvostoliiton, Bulgarian, DDR:n, Unkarin ja Puolan joukot miehittivät maan.
• Ranskassa puhkesi opiskelijalevottomuuksia, joita työläiset tukivat (hullu vuosi).
• Yhdysvalloissa joutuivat salamurhan uhreiksi 4.4. mustien kansalaisoikeusjohtaja Martin Luther King ja 6.6. senaattori Robert F. Kennedy.

1969

• Yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong kävi ensimmäisenä ihmisenä Kuussa.

1971

• ensimmäinen mikroprosessori valmistui.

1972

• Yhdysvaltain presidentti Richard M. Nixon vieraili Kiinassa sekä sen jälkeen Neuvostoliitossa, missä allekirjoitettiin SALT-sopimus.
• Berliiniä koskeva neljän vallan sopimus allekirjoitettiin.
• Saksat solmivat keskenään "perussopimuksen", joka sinetöi Saksan kahtiajaon.

1973

• Saksat pääsivät YK:n jäseniksi.
• Pariisissa allekirjoitettiin sopimus Vietnamin sodan lopettamisesta.
• Arabivaltioiden aloittama öljysaarto synnytti vuosia kestäneen energiakriisin.

1974

• Watergate-paljastukset aiheuttivat Yhdysvalloissa presidentti Nixonin eron.

1975

• Helsingissä pidettiin ETY-kokous 30.7.-1.8.

1978

• puolalaissyntyinen Paavali Johannes II valittiin paaviksi.

1979

• Neuvostoliitto lähetti joukkoja Afganistaniin tukemaan Babrak Karmalia.
• Iranin šaahi Mohammed Reza Pahlavi lähti maasta ja maanpaossa ollut ajatolla Khomeini palasi. Iran julistettiin islamilaiseksi tasavallaksi.

1980

• Puolan Gdanskissa puhkesi lakkoja, joista alkoivat vuosia kestäneet levottomuudet. Vapausliikkeen johtajana toimi Lech Walesa, ja keskeiseksi organisaatioksi muodostui ammattijärjestö Solidaarisuus.
• Irakin ja Iranin välinen pitkään jatkunut kahakointi muuttui sodaksi.
• Yhdysvallat liittolaisineen boikotoi Moskovan olympialaisia.
• Ensimmäiset AIDS-tapaukset tulivat esiin Yhdysvalloissa.

1981

• Neuvostoliittolainen sukellusvene ajoi karille Ruotsin aluevesillä.
• Puola julistettiin sotatilaan.
• Egyptin presidentti Anwar Sadat murhattiin.

1982

• Argentiinalaiset joukot ottivat haltuunsa Falkland-saaret, mutta britit lähettivät paikalle laivasto-osaton ja argentiinalaiset antautuivat.

1983

• Puolassa päättyi sotilastila.

1984

• Iso-Britannia ja Kiina sopivat Hongkongin siirtymisestä Kiinalle 1997.
• Intian pääministeri Indira Gandhi murhattiin.

1985

• irlantilainen Bob Geldof järjesti kaikkein aikojen suurimman hyväntekeväisyyskonsertin, Live Aidin, Etiopian nälkäänäkevien auttamiseksi.

1986

• Ruotsin pääministeri Olof Palme murhattiin.
• Filippiinien presidentti Ferdinand Marcos joutui luopumaan vallasta ja lähtemään maanpakoon.
• Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Neuvostoliitossa.

1987

• Neuvostoliiton kommunistinen puolue hyväksyi puoluejohtaja Mihail Gorbatšovin talousuudistusohjelman.
• Yhdysvallat ja Neuvostoliitto sopivat keskimatkojen ydinohjusten kieltämisestä.
• Saksalaisen Mathias Rustin onnistui lentää luvatta Helsingistä Neuvostoliittoon ja laskeutua Moskovan Punaiselle torille.
• Tutkijat vahvistivat, että otsonikerroksessa on reikä Etelämantereen yläpuolella.

1988

• Iranin ja Irakin sota päättyi.

1989

• Neuvostojoukot päätettiin vetää pois Afganistanista.
• Romanian diktaattori Nicolae Ceaucescu syöstiin vallasta ja murhattiin.
• Hallituksen joukot murskasivat Kiinassa mielenosoituksen, jossa vaadittiin vapautta ja demokratiaa.
• Namibiassa järjestettiin ensimmäiset vaalit.
• Muslimit vaativat kuolemaa brittiläiselle kirjailijalle Salman Rushdielle hänen julkaistuaan romaaninsa Saatanalliset säkeet.

1990

• Persianlahden sota: Irak tunkeutui Kuwaitiin ja YK lähetti joukkoja alueelle.
• Itä- ja Länsi-Saksa liitettiin yhdistettiin yhteen yhdeksi valtioksi.
• Apartheidin vastustaja Nelson Mandela vapautettiin vankilasta Etelä-Afrikassa. Apartheid lakkautettiin virallisesti.

1991

• YK pakotti Irakin vetäytymään Kuwaitista.
• Kovan linjan kommunistit yrittivät Neuvostoliitossa vallankaappausta, mutta kohtasivat vastustusta, jonka johdossa oli Boris Jeltsin. Mihail Gorbatšov erosi, ja Neuvostoliitto hajosi.
• Jugoslaviassa syntyi sisällissota osavaltioiden (Slovenia ja Kroatia) ryhtyessä taistelemaan itsenäistymisensä puolesta.

1993

• Tšekkoslovakia jakautui Tšekin tasavaltaan ja Slovakiaan.
• Sisällissota raivosi Bosniassa ja Hertsegovinassa noudattaen kansallisuusrajoja.
• Venäjällä Boris Jeltsin tukahdutti kapinan.
• Israel allekirjoitti rauhansopimuksen Palestiinan vapautusjärjestön (PLO) kanssa.

1994

• Etelä-Afrikassa järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit. Nelson Mandelasta tuli presidentti.
• Ruandan sisällissodassa kuoli ainakin 250 000 ihmistä.
• Englannin kanaalin alittava tunneli otettiin käyttöön.

1996

• Balkanin alueen sota saatiin loppumaan YK:n painostuksella. Sotaa käyneet osapuolet allekirjoittivat Daytonassa sopimuksen, jolla lopetettiin sotatoimet.

Lähteet

• Maailman historian pikkujättiläinen. Päätoimittaja Seppo Zetterberg. Neljäs painos. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1993. 1145 s.
• Värikäs maailmanhistoria. Vuodesta 40 000 eKr. nykypäiviin. Englanninkielinen alkuteos History Encyclopedia. Päätoimittaja Charlotte Evans. Suomentanut Tarja Virtanen. Werner Söderström Osakeyhtiö. Painettu Italiassa 1995. 796 s.

© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura