Tärkeitä tapahtumia Euroopan historiassa

Versio 7. maaliskuuta 2013 kello 12.48 (näytä lähdekoodi) SeutuSisalto2 (keskustelu | muokkaukset) ← Vanhempi muutos		Versio 7. maaliskuuta 2013 kello 12.51 (näytä lähdekoodi) SeutuSisalto2 (keskustelu | muokkaukset) Uudempi muutos →
Rivi 234:		Rivi 234:
	'''380'''		'''380'''
	* kristinuskosta tuli Rooman valtakunnan virallinen uskonto.		* kristinuskosta tuli Rooman valtakunnan virallinen uskonto.
		+	<br />
	'''395'''		'''395'''
	* Rooman valtakunta jakautui lopullisesti kahtia.		* Rooman valtakunta jakautui lopullisesti kahtia.

---

Versio 7. maaliskuuta 2013 kello 12.51

Noin 4 000 000 vuotta sitten

• (luulöytöjen perusteella) hominideja Itä- ja Etelä-Afrikassa.

Noin 1 500 000 vuotta sitten

• itä-afrikkalainen Homo erectus tunsi tulenkäytön.

Noin 1 000 000 vuotta sitten

• ensimmäinen suurista jääkausista oli tulossa.

Noin 400 000 vuotta sitten

• Euroopan pohjoisosat, Siperia ja Kanada peittyivät jään alle.

Noin 200 000 vuotta sitten

• pohjoisia alueita koetteli kolmas jääkausi.

Noin 70 000 vuotta sitten

• jälleen ilmasto viileni ja alkoi neljäs ja toistaiseksi viimeinen jääkausi.

Noin 40 000 vuotta sitten

• nykyihmisen varhainen edustaja Cro-Magnonin ihminen ilmestyi Eurooppaan ja syrjäytti Neandertalin ihmisen.

Noin 14 000 vuotta sitten

• mannerjään reuna alkoi väistyä kaikkialla Euroopassa.

Noin 8000 eKr.

• maanviljely oli alkamassa Lähi-idässä (neoliittinen vallankumous).

Noin 5000 eKr.

• Niilin laakso kanavoitiin maailman viljavimmaksi peltomaaksi.

Noin 4500 eKr.

• kampakeraaminen kulttuuri syntyi Itä-Euroopassa.

Noin 3200 eKr.

• sumerit kehittivät Mesopotamiassa nuolenpääkirjoituksen.

Noin 3000 eKr.

• hieroglyfikirjoitus alkoi kehittyä Egyptissä.
• Sumerilaiset käyttivät ensimmäisinä pyörää kulkuneuvoissaan.
• Pronssiin perustuva kulttuuri syrjäytti Kreetassa neoliittisen kulttuurin. Näin alkoi korkeatasoinen minolainen kulttuuri.

2772 eKr.

• Egyptissä oli käytössä 365-päiväinen kalenteri.

Noin 2665-2155 eKr.

• Egyptin vanha valtakunta.

Noin 2500 eKr.

• nauhakeraaminen talonpoikaiskulttuuri levisi Euroopassa.
• Metallin työstäminen yleistyi koko Euroopassa.

2061-1650 eKr.

• Egyptin keskivaltakunta.

Noin 2000-1650 eKr.

• vallitsi Mesopotamiassa vanhan Babylonian valtakunta.

Noin 2000 eKr.

• perunaa viljeltiin Etelä-Amerikassa.
• Pronssikausi alkoi Euroopassa.

Noin 1900 eKr.

• indoeurooppalaiset kansat lähtivät liikkeelle. Mustaamerta ja Kaspianmerta pohjoisessa reunustavalta aroalueelta nämä kansat levittäytyivät lännessä yli Euroopan ja idässä Intiaan.

1848 eKr.

• Babylonian valtaistuimelle noussut Hammurapi yhdisti hajanaisen valtakunnan ja jätti jälkeensä kuuluisan kokoelman.

Noin 1600-1100 eKr.

• Manner-Kreikassa vallitsi Kreetan kulttuurista vaikutteita ottava mykeneläinen kulttuuri.

Noin 1600 eKr.

• Länsi-Euroopassa alkoi pronssikausi.

1554-1080 eKr.

• Egyptin uusi valtakunta.

1475-1191 eKr.

• uusheettiläinen valtakunta. Heettiläiset keksivät raudanvalmistuksen.

Noin 1270 eKr.

• Mooseksen johtamat israelilaiset lähtivät Egyptistä; usean vuoden kuluessa he siirtyivät Kanaanin maahan (Palestiina) ja alkoivat palvoa yhtä jumalaa, Jahvea.

Noin 1200 eKr.

• foinikialaiset loivat korkeakulttuurin, jonka piirissä kehittyi äännekirjoitus.

Noin 1193 eKr.

• kreikkalaiset joukot tuhosivat Troijan kaupungin pitkällisen piirityksen jälkeen.

Noin 1100 eKr.

• doorilaiset valloittivat Kreikan.

Noin 1000-400 eKr.

• Hallstattin kulttuuri oli vanhin rautakauden kulttuuri Euroopassa.

Noin 900-625 eKr.

• Assyria ja Babylon sotivat jatkuvasti.

Noin 900-700 eKr.

• etruskit kukoistivat Italiassa.

776 eKr.

• Kreikan ensimmäiset olympialaiset joiden voittajaluettelot ovat säilyneet.

753 eKr.

• Romulus ja Remus perustivat perimätiedon mukaan Rooman kaupungin.

712-332 eKr.

• myöhäisegyptiläinen aika.

Noin 700 eKr.

• syntyivät kreikkalaiset sankarirunoelmat Ilias ja Odysseia.

Noin 700-500 eKr.

• Kreikkaan perustettiin suuria kaupunkivaltioita, kuten Ateena ja Sparta.

670 eKr.

• Lyydiasta tuli Vähän-Aasian johtava valtio. Siellä keksittiin raha.

Noin 580-500 eKr.

• Pythagoras.

551-479 eKr.

• elänyt kiinalainen filosofi Kungfutse loi ylevän moraaliopin.

Noin 540-470 eKr.

• Herakleitos.

539 eKr.

• Gautama Siddhartha eli Buddha hylkäsi sukunsa, luopui omaisuudestaan ja perusti uuden uskonnon.

525-456 eKr.

• Aiskhylos.

509 eKr.

• Rooman tasavalta perustettiin perimätiedon mukaan.

Noin 500 eKr.

• Persian valtakunta oli laajimmillaan Dareios I:n aikana (521-486 eKr.)

499-449 eKr.

• persialaissodat.

496-406 eKr.

• Sofokles.

Noin 484-425 eKr.

• Herodotos, historiankirjoituksen isä.

480-406 eKr.

• Euripides.

431-404 eKr.

• peloponnesolaissota, jossa Sparta kukisti Ateenan.

427-347 eKr.

• Platon.

399 eKr.

• Sokrates tuomittiin kuolemaan Ateenassa.

384-322 eKr.

• Aristoteles.

336-323 eKr.

• Makedonian kuningas Aleksanteri Suuri loi maailmanvaltakunnan valloittamalla koko Kreikan ja Persian. Hellenistinen kulttuuri syntyi.

Noin 300 eKr.

• Rooma nousi valtaan Italiassa.

Noin 275-195 eKr.

• Eratosthenes laski maan ympärysmitan miltei tarkalleen.

264-241 eKr.

• käytiin Rooman ja Karthagon välinen ensimmäinen puunilaissota.

Noin 250 eKr.

• Aristarkhos Samoslainen esitti ensimmäisenä heliosentrisen (aurinkokeskeisen) maailmankäsityksen.

218-201 eKr.

• toinen puunilaissota, Hannibal ylitti sotajoukkoineen Alpit.

149-146 eKr.

• kolmas puunilaissota, jossa roomalaiset voittivat Karthagon ja tuhosivat kaupungin maan tasalle.

Noin 100 eKr.

• monet germaaniheimot, kuten vandaalit, burgundit ja langobardit, lähtivät Euroopassa liikkeelle etelään päin.

60 eKr.

• Caesar, Pompeius ja Crassus solmivat ensimmäisen triumviraatin.

58-51 eKr.

• Caesar valloitti Gallian aina Reinille asti.

47 eKr.

• Aleksandrian kirjaston palo, jossa tuhoutui noin 500 000 kirjakääröä.

46 eKr.

• Caesar nimitettiin diktaattoriksi.

45 eKr.

• juliaaninen kalenteri otettiin käyttöön Roomassa.

44 eKr.

• salaliittolaiset, joukossa Brutus ja Cassius, murhasivat Caesarin.

37-4 eKr.

• Herodes Suuri hallitsi Palestiinan kuninkaana.

14

• Rooman hallitsija Augustus kuoli vakiinnutettuaan Roomaan hallitusjärjestelmän, jota sittemmin on nimitetty keisariudeksi.

Noin 30

• Jeesus julistautui Messiaaksi, minkä seurauksena roomalainen maaherra Pontius Pilatus tuomitsi hänet kuolemaan ristillä.

64

• Rooma paloi. Nero aloitti kristittyjen vainon. Perimätiedon mukaan Paavali ja Pietari kärsivät tällöin marttyyrikuoleman.

79

• Vesuvius purkautui ja peitti alleen mm. Pompeijin kaupungin.

98-117

• Trajanus Rooman keisarina. Trajanuksen kuollessa 117 Rooman valtakunta oli laajimmillaan.

313

• Konstantinus Suuri (Rooman keisarina 306-337) antoi ediktin, jolla kristinusko tunnustettiin tasa-arvoiseksi muiden uskontojen kanssa.

324

• Byzantium julistettiin Konstantinopolin nimellä Rooman valtakunnan uudeksi pääkaupungiksi.

354-430

• kirkkoisä Augustinus.

380

• kristinuskosta tuli Rooman valtakunnan virallinen uskonto.

395

• Rooman valtakunta jakautui lopullisesti kahtia.

452

• hunni Attila tunkeutui Italiaan.

476

• Länsi-Rooman valtakunta kukistui, kun germaanit huusivat upseerinsa Odovakarin kuninkaaksi.

481-511

• Klodovig perusti frankkien valtakunnan.

527-565

• Justinianus I hallitsi Bysantin eli Itä-Rooman keisarikuntaa.

612

• arabialainen kauppias Muhammed perusti uuden uskonnon, islamin.

711

• muslimit tunkeutuivat Espanjaan.

732

• frankkien major domus Kaarle Martel voitti muslimit Poitiersin taistelussa.

768-814

• Kaarle Suuri frankkien hallitsijana.

843

• frankkien kuninkaan Ludvig Hurskaan (814-840) pojat tekivät sopimuksen, jolla jakoivat frankkien valtakunnan. Kaarle kaljupäästä tuli Ranskan, Ludvig Saksalaisesta Saksan hallitsija.

862

• Nestorin kronikan mukaan ruotsalainen viikinkipäällikkö Rurik perusti Novgorodin.

911

• Ranskan kuningas Kaarle Yksinkertainen luovutti Normandian tanskalaiselle viikinkipäällikkö Rollolle.

962

• paavi Johannes XII kruunasi Saksan kuninkaan Otto I:n keisariksi. Näin perustettiin vuoteen 1806 jatkunut Pyhä saksalais-roomalainen valtakunta.

Noin 1000

• Ruotsin ensimmäinen kristitty kuningas Olavi Sylikuningas.
• Norjalainen Leif Eriksson purjehti Vinlandiin.

1013

• Tanskan kuningas Sven Kaksiparta valloitti koko Englannin.

Noin 1050-1150

• romaanisen tyylin kukoistuskausi.

1054

• roomalaiskatolinen ja kreikkalaiskatolinen (ortodoksinen) kirkko erosivat lopullisesti toisistaan.

1066

• Normandian herttua Vilhelm Valloittaja nousi maihin Englannissa ja voitti kuningas Haraldin Hastingsin taistelussa.

1077

• Henrik IV teki katumusmatkan paavin luo Canossaan.

1096-99

• ensimmäinen ristiretki: Jerusalem valloitettiin.

Noin 1100

• arabialainen numerojärjestelmä tuli Eurooppaan.

Noin 1110

• Pariisin yliopisto sai alkunsa.

Noin 1120

• goottilainen tyyli syntyi.

1122

• keisarin ja paavin investituurariita päättyi Wormsin konkordaattiin.

1147-49

• toinen ristiretki.

1189-92

• kolmas ristiretki.

1202-04

• neljäs ristiretki suuntautui Konstantinopoliin.

1206-27

• Tšingis-kaani mongolien suurkaanina.

1210

• paavi vahvisti Franciscus Assisilaisen perustaman veljeskunnan, fransiskaanien, säännöt.

1212

• ns. lasten ristiretki.

1215

• inkvisitiolaitos sai alkunsa. Vuonna 1233 sen johdon sai 1220 perustettu kerjäläismunkisto dominikaanit.
• Englannissa allekirjoitettiin Magna charta.

1219

• Tanskan kuningas Valdemar Sejr valloitti Viron ja perusti Tallinnan.

Noin 1220

• Snorre Sturlasonin kirjoittama ns. nuorempi Edda; ns. vanhempi Edda oli syntynyt vuosien 800-1200 välillä.

1225-74

• Tuomas Akvinolainen.

1225-29

• viides ristiretki.

1237

• mongolien hyökkäys Venäjälle alkoi.

1239

• Pariisin parlamentti, Ranskan korkein oikeusistuin, mainitaan ensi kerran.

1240

• Novgorodin Aleksanteri Nevski voitti Nevajoella piispa Tuomaan johtamat Ruotsin joukot.
• Mongolit valloittivat Moskovan.

1248-54

• kuudes ristiretki.

Noin 1250

• hansaliitto perustettiin.

1260-94

• Kublai-kaani mongolien suurkaanina.

1265

• Englannin parlamentti syntyi.

1265-1321

• Dante Alighieri.

1271-95

• Marco Polon matka Kiinaan.

1302

• Ranskan valtiopäivälaitos syntyi.

1304-74

• Petrarca.

1309-77

• paavien "Baabelin" vankeus.

1339-1453

• satavuotinen sota Ranskan ja Englannin välillä.

1348-51

• musta surma raivosi Euroopassa.

1378-1417

• Suuri skisma.

1431

• englantilaiset tuomitsivat vangikseen saamansa Jeanne d'Arcin noitana kuolemaan ja polttivat hänet Rouenin torilla. Vuonna 1429 Jeanne d'Arc oli pelastanut Ranskan satavuotisessa sodassa innostamalla joukot taistelemaan.

1452-1519

• Leonardo da Vinci.

1455

• Johannes Gutenberg painoi Raamatun.

1455-85

• Englannissa ruusujen sota.

1475-1564

• Michelangelo.

1480

• Iivana III yhdisti Venäjän.

1483-1546

• Martti Luther.

1487

• portugalilainen Bartolomeu Diaz saavutti Hyväntoivonniemen.

1492

• Maurien viimeinen linnake Euroopassa, Granada antautui Espanjalle.
• Kristoffer Kolumbus löysi Amerikan.

1497-98

• portugalilainen Vasco da Gama purjehti Intiaan kiertäen ensimmäisenä Afrikan.

1502

• Americo Vespucci saapui Rio de Janeiron lahteen.

1517

• Luther julkaisi teesinsä Wittenbergissä.

1519-21

• espanjalainen Hernando Cortés valloitti atsteekkien valtakunnan Meksikossa ja tuhosi atsteekkien kulttuurin.

1519-22

• portugalilaisen Fernão de Magalhãesin nimissä johtama ensimmäinen maailmanympäripurjehdus (Magalhães itse kuoli Filippiineillä).

1519-56

• Kaarle V Saksan keisarina (1516-56 Espanjan kuninkaana nimellä Kaarle I).

1521

• paavi Leo X julisti Lutherin pannaan. Wormsin valtiopäivillä hänet julistettiin valtionkiroukseen.

1529

• osmaanit piirittivät Wienin.

1530

• Augsburgin uskontunnustus.

1532

• espanjalainen konkistadori Francisco Pizarro valloitti inkavaltion Perussa.

1533-84

• Iivana IV (Julma) Venäjän tsaarina.

1534

• Henrik VIII julistautui Englannin kirkon päämieheksi, mikä merkitsi uskonpuhdistuksen alkua Englannissa.
• Saksankielinen Raamattu ilmestyi.

1536

• Tanskassa ja Norjassa toimeenpantiin uskonpuhdistus.

1543

• puolalainen Nikolaus Kopernikus julkaisi aurinkokeskistä maailmanjärjestelmää kuvailevan teoksensa.
• Kaikki Espanjan siirtomaiden intiaanit julistettiin vapaiksi.

1545-63

• Trenton kirkolliskokous käynnisti vastauskonpuhdistuksen.

1547-1616

• Cervantes.

1555

• Schmalkaldenin sota päättyi Augsburgin uskonrauhaan.

1558-1603

• Elisabet I Englannin valtaistuimella.

1562-98

• Ranskassa hugenottisodat.

1564-1616

• William Shakespeare.

1571

• osmaanien laajentumisyritykset Välimerellä tukahdutettiin Lepanton taistelussa.

1582

• katoliset maat ottivat käyttöön gregoriaanisen kalenterin.

1585

• Sir Walter Raleigh perusti ensimmäisen siirtokunnan, Virginian, Pohjois-Amerikkaan.

1587

• Maria Stuart mestattiin Englannissa.

1588

• Espanjan Filip II:n voittamaton armada kärsi perusteellisen tappion Englannissa.

1603-49, 1660-94 ja 1702-14

• Stuartien suku Englannin valtaistuimella.

1610

• Jaakko de la Gardien ruotsalais-suomalaiset joukot saapuivat Moskovaan.

1613

• sekasorron aika päättyi Venäjällä, kun Romanov-sukuinen Mikael valittiin tsaariksi.

1618-48

• kolmikymmenvuotinen sota.

1643-1715

• Ludvig XIV Ranskan kuninkaana.

1648

• Westfalenin rauha päätti kolmikymmenvuotisen sodan.

1649-60

• Englanti tasavaltana. Oliver Cromwell lordiprotektori 1653-59.

1649

• maaorjuus vahvistettiin Venäjällä

1669

• viimeiset hansapäivät pidettiin Lyypekissä.

1682-1725

• Pietari I (Suuri) Venäjän tsaarina.

1700-21

• suuri Pohjan sota.

1701-14

• Espanjan perimyssota.

1715-74

• Ludvig XV Ranskan kuninkaana.

1740-48

• Itävallan perimyssota.

1740-80

• Maria Teresia Böömin ja Unkarin kuninkaana.

1740-86

• Fredrik II Preussin kuninkaana.

1748

• Montesquieun teos Lakien henki.

1751

• suuren tietosanakirjan Encyclopèdien julkaiseminen Ranskassa alkoi.

1756-63

• seitsenvuotinen sota.

1762-96

• Katariina II (Suuri) Venäjän valtaistuimella.

1762

• Jean-Jacques Rousseaun teos Yhteiskuntasopimus.

1765-90

• Joosef II Saksan keisarina.

1768-71, 1772-75 ja 1776-79

• englantilaisen James Cookin kolme maailmanympäripurjehdusta.

1774-92

• Ludvig XVI Ranskan kuninkaana.

1775-83

• Pohjois-Amerikan vapaussota alkoi Lexingtonin taistelusta ja päättyi siirtokuntien itsenäistymiseen. 4.7.1776 siirtokunnat julistautuivat itsenäisiksi.

1776

• Adam Smithin Kansojen varallisuus.

1778

• Rousseau ja Voltaire kuolivat.

1787

• Yhdysvaltain perustuslaki.

1788

• brittien ensimmäinen Australian siirtokunta perustettiin.

1789

• Yhdysvaltain ensimmäiseksi presidentiksi valittiin George Washington.
• Ranskan suuri vallankumous alkoi; 5.5. valtiopäivät avattiin Versaillesissa, 17.5. kolmas sääty julistautui kansalliskokoukseksi, 20.6. pallohuoneen vala, 14.7. Bastiljin valloitus, 26.8. "Ihmisoikeuksien julistus".

1791

• Ranska sai perustuslain. Lakiasäätävä kansalliskokous aloitti työnsä.

1793

• Ranskan kuningas Ludvig XVI mestattiin, myöhemmin myös kuningatar Marie Antoinette.

1794

• Robespierren hirmuvalta Ranskassa.

1798

• englantilainen Edward Jenner keksi isorokkorokotteen.

1798-99

• Napoleonin Egyptin retki; Amiraali Nelson voitti Ranskan laivaston Abukirin luona.

1799-1804

• Napoleon Bonaparte Ranskan konsulina.

1801-25

• Aleksanteri I Venäjän keisarina.

1804

• Ranskan uusi siviililaki, Code Napoleon.
• Ranskassa Napoleon Bonaparte julistettiin keisariksi kansanäänestyksellä. Kruunaus tapahtui Notre Damen tuomiokirkossa 2.12.

1807

• Preussi ja Venäjä solmivat Ranskan kanssa Tilsitin rauhan.
• Orjakauppa kiellettiin Isossa-Britanniassa.

1812

• Napoleon hyökkäsi Venäjälle ja eteni autioon Moskovaan asti, mutta kärsi paluumatkalla täydellisen tappion Berezinajoella.

1814

• liittoutuneet marssivat Ranskaan. Napoleon luopui kruunusta ja siirtyi Elban saarelle. Ludvig XIII nousi Ranskan valtaistuimelle.
• Euroopan hallitsijat kokoontuivat Wienin kongressiin.

1815

• Napoleon pakeni Elbalta ja tuli uudelleen Ranskan keisariksi (satapäiväinen keisarikunta), mutta britit ja preussilaiset löivät hänet lopullisesti Waterloon taistelussa, minkä jälkeen hänet vietiin vankina St. Helenan saarelle.
• Wienin kongressia jatkettiin ja tehtiin päätökset Euroopan asioissa lähinnä ruhtinaitten etuja ajatellen.
• Perustettiin Pyhä Allianssi.
• Perustettiin Ison-Britannian, Venäjän, Itävallan ja Preussin neliliitto.

1821-29

• Kreikan vapaussota johti Kreikan eteläosien itsenäistymiseen Turkin vallasta.

1823

• Yhdysvallat julisti ulkopolitiikan linjakseen Monroen opin.

1825

• Venäjällä puhkesi hallitsijanvaihdoksen yhteydessä dekabristikapina.
• Etelä-Amerikan valtiot olivat vapautuneet Espanjan herruudesta.

1825-55

• Nikolai I Venäjän keisarina.

1830

• Ranskan heinäkuun vallankumouksessa tuli kuninkaaksi Orléansin Ludvig Filip.

1831-36

• englantilainen Charles Darwin tutki Patagoniaa, Tulimaata ja Galápagossaaria.

1832

• "suuri parlamentinuudistus" Isossa-Britanniassa.

1833

• orjuus poistettiin Englannin siirtomaista.

1837-1901

• Viktoria Ison-Britannian hallitsijana.

1839-42

• Kiinan ja Ison-Britannian välisessä oopiumisodassa Kiinan oli pakko luovuttaa Isolle-Britannialle Hongkong ja avata Euroopan kaupalle viisi satamaa.

1845-46

• Irlannin perunarutto aiheutti nälänhädän; noin 2 miljoonaa ihmistä kuoli.

1848

• Euroopan "hullu vuosi"; Ranskan helmikuun vallankumous, jonka seurauksena Ludvig Filip menetti valtaistuimensa ja Ranskasta tuli Ludvig Napoleon Bonaparten johtama toinen tasavalta. Työväen kapina kukistettiin verisesti.
• Kaikkialla Euroopassa puhkesi liberaalien ja nationalistien kapinoita. Hallitsijat antoivat vapaamielisiä perustuslakeja tai heidät karkotettiin.
• Karl Marx ja Friedrich Engels julkaisivat Kommunistisen manifestin.

1849

• useimmat Euroopan valtioissa tehdyt uudistukset peruuntuivat.

1849-78

• Viktor Emanuel II Sardinian kuninkaana, vuodesta 1861 Italian kuninkaana.

1851

• Lontoon maailmannäyttely.

1852

• Ludvig Napoleon Bonaparte valittiin kansanäänestyksellä keisariksi; Ranskan toinen keisarikunta (1852-70).

1853

• yhdysvaltalainen amiraali Perry purjehti Tokionlahdelle.

1853-56

• Krimin eli itämainen sota.

1855-81

• Aleksanteri II Venäjän keisarina.

1859

• Charles Darwinin Lajien synty.

1861

• maaorjuus lopetettiin Venäjällä.
• Italian kuningaskunta perustettiin.

1861-65

• Yhdysvaltain sisällissota etelä- ja pohjoisvaltioiden, konfederaation ja unionin, kesken.

1862

• Otto von Bismarckista tuli Preussin pääministeri.

1864

• kansainvälinen Punainen Risti perustettiin.

1865

• Yhdysvaltain presidentti Abraham Lincoln murhattiin.

1867

• Itävalta antoi Unkarille täydellisen itsehallinnon; näin syntyi Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia.
• Yhdysvallat osti Venäjältä Alaskan.

1869

• Suezin kanava avattiin.

1870-71

• Saksan-Ranskan sota; Ranska luovutti Saksalle Elsass-Lothringenin sekä lupautui maksamaan mahtavan sotakorvauksen.

1870

• Ranskan keisari Napoleon III joutui Sedanin taistelussa saksalaisten vangiksi. Ranska julistettiin tasavallaksi: Ranskan kolmas tasavalta alkoi.

1871

• Versaillesin pelisalissa julistettiin Saksan keisarikunta syntyneeksi. Preussin kuninkaasta Vilhelmistä tuli keisari Vilhelm I (1871-88) ja pääministeri Otto von Bismarckista liittokansleri.
• Rauhanehtojen nöyryyttämässä Pariisissa perustettiin 26.3. vallankumouksellinen kaupunkineuvosto, Pariisin kommuuni, joka kukistui vasta raivokkaiden katutaistelujen jälkeen 28.5.

1875

• Ranskan kolmannen tasavallan perustuslaki.

1876

• Graham Bell keksi puhelimen.

1877

• Thomas Alva Edison keksi fonografin.

1877-78

• Venäjän-Turkin sota.

1878

• Berliinin kongressissa järjestettiin Balkanin asioita.

1879

• Edison keksi sähkölampun, Siemens sähköveturin.

1881-94

• Aleksanteri III Venäjän keisarina.

1882

• kolmiliitto muodostettiin Italian, Saksan ja Itävallan välille.
• Saksalainen Robert Koch löysi tuberkkelibasillin.

1884-85

• toisessa Berliinin kongressissa, 15 valtion edustajat sopivat Euroopan valtioiden omistuksista Afrikassa.

1885

• Carl Benz rakensi kolmipyöräisen auton.

1886

• Gottlieb Daimler rakensi nelipyöräisen auton.

1887

• Yhdysvaltain viimeisetkin intiaanit suljettiin reservaatteihin.

1888-1918

• Vilhelm II Saksan keisarina.

1893

• naiset saivat äänioikeuden Uudessa-Seelannissa.

1894

• Ranskassa tuomittiin juutalainen kapteeni Alfred Dreyfus väärin todistuksin vakoilusta rangaistusiirtolaan.

1894-1917

• Nikolai II Venäjän keisarina.

1895

• saksalainen Wilhelm von Röntgen keksi röntgensäteet.
• Lumièren veljekset järjestivät ensimmäisen elokuvaesityksen Pariisissa.

1899

• Marie ja Pierre Curie keksivät radiumin.

1899

• Haagin ensimmäinen kansainvälinen rauhankonferenssi.

1899-1902

• buurisota.

1900

• puhkesi Kiinassa ulkomaalaisiin kohdistunut boksarikapina.

1901

• muodostettiin Australian liittovaltio.
• Italialainen Guglielmo Marconi keksi langattoman lennättimen.

1903

• Amerikkalaiset Wright-veljekset lensivät moottorilentokoneella.

1904

• Iso-Britannia ja Ranska solmivat entente cordialen.

1904-05

• Japanin ja Venäjän sota.

1905

• Venäjällä kapinavuosi alkoi "verisunnuntailla" ja päättyi yleislakkoon, jonka seurauksena oli, että Nikolai II perusti duuman.
• Albert Einstein esitti ns. erikoisen suhteellisuusteorian.

1906

• Hollywood syntyi.

1909

• yhdysvaltalainen Robert Peary pääsi pohjoisnavalle.

1910

• Etelä-Afrikan liittovaltio perustettiin.

1911

• norjalainen Roald Amundsen löysi etelänavan.

1912-13

• Balkanin sodat.

1913

• Henry Ford otti käyttöön liukuhihnatekniikan.

1914-18

• ensimmäinen maailmansota keskusvaltain ja ympärysvaltain välillä alkoi Itävalta-Unkarin sodanjulistuksella Serbialle.

1916

• ruhtinas Jusupov murhasi Venäjällä munkki Grigori Rasputinin.
• Albert Einstein esitti yleisen suhteellisuusteorian.

1917

• Venäjällä tapahtui kaksi vallankumousta. Helmikuun (maaliskuun) vallankumouksessa Nikolai II menetti valtansa porvarilliselle väliaikaiselle hallitukselle, lokakuun vallankumouksessa otti vallan Leninin johtama bolševikkihallitus.
• Suomi itsenäistyi.

1918

• ensimmäinen maailmansota päättyi Saksan antautumiseen 11.11.

1918-21

• Venäjän sisällissota puna-armeijan ja vastavallankumouksellisten kesken päättyi bolševikkien voittoon.

1919

• Weimarin tasavalta Saksassa.
• Kansainliitto perustettiin.

1919-20

• Versaillesin rauhat.

1921

• Irlannin vapaavaltio perustettiin, astui voimaan 1922.

1922

• Italiassa Benito Mussolini suoritti Rooman-marssin. Italiasta tuli fasistinen valtio.
• 30.12. muodostettiin Neuvostoliitto.

1923

• inflaatio tuhosi Saksassa täysin markan arvon.
• Adolf Hitler teki epäonnistuneen kapinayrityksen Münchenissä.

1924

• V.I. Lenin kuoli; Neuvostoliitossa alkoi kiivas valtataistelu.

1925

• Locarnon sopimukset.

1926

• Saksa pääsi Kansainliiton jäseneksi.
• Mussolinista tuli Italiassa il Duce del fascismo, fasismin johtaja.
• Pilsudski kaappasi vallan Puolassa.

1927

• Charles Lindbergh ylitti lentokoneella Atlantin.
• Ensimmäinen äänielokuva.

1928

• Josef Stalin aloitti Neuvostoliitossa ensimmäisen viisivuotissuunnitelman.
• Alexander Fleming löysi penisilliinin.

1929

• Yhdysvalloissa alkoi pörssiromahduksella suuri pulakausi, joka levisi Eurooppaankin.

1933

• Hitleristä tuli Saksan valtakunnankansleri. Ensimmäiset keskitysleirit perustettiin. Hitler sai diktaattorin valtuudet neljäksi vuodeksi. Saksa erosi Kansainliitosta.

1933-45

• Franklin D. Roosevelt Yhdysvaltain presidenttinä.

1934

• Neuvostoliitto pääsi Kansainyhteisön jäseneksi. Stalinin uskotun miehen Kirovin murha johti laajoihin puhdistuksiin.

1934-35

• Kiinan kommunistit suorittivat "pitkän marssin" Jiangxista Shaanxin maakuntaan.

1935

• Nürnbergin rotulaeilla juutalaisilta riistettiin kansalaisoikeudet Saksassa.

1935-36

• Italian Abessinian-sota.

1936

• Rooman-Berliinin akseli.
• Charles Chaplinin (1889-1977) elokuva Nykyaika.

1936-39

• Espanjan sisällissota. Sota päättyi Francon johtamien oikeistolaisten falangistien voittoon.

1937

• Saksassa Hitlerin valtuuslakia jatkettiin neljällä vuodella.
• Italia erosi Kansainliitosta.
• Japani aloitti sodan Kiinaa vastaan.
• Pablo Picasson (1881-1973) seinämaalaus Guernica, kubismin huipentuma, oli vastalause sodalle.

1938

• Itävalta liitettiin Saksaan (Anschluss).
• Saksassa järjestettiin rajuja juutalaisvainoja, synagogia poltettiin ("kristalliyö").
• Münchenin kokouksessa Hitlerin sallittiin liittää Tšekkoslovakian sudeettialueet Saksaan.

1939

• Hitler marssitti joukkonsa Tšekkoslovakiaan.
• Saksa ja Neuvostoliitto tekivät hyökkäämättömyyssopimuksen ja salaisen etupiirijaon.
• Saksan hyökkäys Puolaan 1.9. aloitti toisen maailmansodan.

1939-40

• Suomen talvisota.

1940

• Saksa valloitti Tanskan ja Norjan sekä Alankomaat, Belgian, Luxemburgin ja Ranskan.
• Neuvostoliitto sovjetisoi Baltian.
• Saksan, Italian ja Japanin kolmen vallan sopimus.

1940-41

• Saksan yritys voittaa Iso-Britannia epäonnistui.

1941

• Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon.
• Churchill ja Roosevelt antoivat ns. Atlantin julistuksen.
• Japanin hyökkäys Pearl Harboriin aloitti sodan Yhdysvaltoja vastaan.
• Orson Wellesin (1915-85) elokuva Citizen Kane.

1942

• britit voittivat saksalaisen Rommelin joukot El Alameinin luona Egyptissä.

1943

• neuvostojoukot saarsivat Stalingradin ja valloittivat sen sekä avasivat maayhteyden Leningradiin.
• Italia antautui liittoutuneille.
• Liittoutuneiden johtajat pitivät Teheranin konferenssin.

1944

• nousivat liittoutuneet maihin Normandiassa.
• Neuvostojoukot aloittivat suurhyökkäyksen, josta oli seurauksena, että Romania, Suomi, Bulgaria ja Unkari tekivät aselevon.
• Harvardin yliopistossa valmistui maailman ensimmäinen tietokone, Mark I.

1945

• pitivät liittoutuneiden johtomiehet Jaltan konferenssin.
• Sota päättyi Euroopassa Saksan antautumiseen.
• Potsdamin konferenssi.
• Voittajat perustivat Yhdistyneet kansakunnat.
• Japani antautui Hiroshiman (6.8.) ja Nagasakin (9.8.) atomipommien jälkeen.

1946

• Nürnbergin oikeudenkäynti Saksan natsijohtajia vastaan.

1946-49

• kommunistien ja guomindangin (kuomintangin) välillä käyty Kiinan sisällissota päättyi kommunistien voittoon. Mao Zedong (Mao Tsetung) nousi Kiinan kansantasavallan johtoon.

1947

• toisen maailmansodan voittajat tekivät Pariisin rauhan Italian, Bulgarian, Romanian, Unkarin ja Suomen kanssa.
• Voittajien välien viileneminen aloitti kylmän sodan.
• Yhdysvallat alkoi toteuttaa Trumanin oppia ja auttaa Eurooppaa taloudellisesti (Marshallin apu).
• Iso-Britannia antoi Intialle itsenäisyyden: syntyi hindulainen Intia ja islamilainen Pakistan. Kashmirin levottomuuksissa kuoli yli miljoona ihmistä.
• Gatt-sopimus tehtiin.

1948

• kommunistit kaappasivat vallan Tšekkoslovakiassa.
• Juutalaiset perustivat Israelin valtion Palestiinaan. Arabien ja Israelin välinen sota alkoi.
• Mahatma Gandhi murhattiin.

1948-49

• Berliinin saarto ja ilmasilta.

1949

• sosialistiset valtiot perustivat "keskinäisen taloudellisen avun neuvoston", SEVin.
• Läntinen leiri perusti Pohjois-Atlantin puolustusliiton, NATOn.
• Saksan läntisistä miehitysvyöhykkeistä muodostettiin Saksan liittotasavalta, Neuvostoliiton vyöhykkeestä Saksan demokraattinen tasavalta.
• Irlannista tuli tasavalta.
• Euroopan neuvosto perustettiin.

1950-53

• Korean sota.

1951

• Euroopan hiili- ja teräsunioni perustettiin.

1952

• Elisabet II:sta tuli Ison-Britannian kuningatar.

1953

• Stalin kuoli.
• DNA:n rakenne selvitettiin.

1955

• Saksan liittotasavalta liittyi NATOon.
• Euroopan sosialistiset valtion perustivat Varsovan liiton.

1956

• Unkarin kansannousu tyrehtyi neuvostojoukkojen maahantunkeutumiseen.
• Suezin kriisi alkoi.

1957

• Euroopan yhteismarkkinoita (EEC) koskeva sopimus allekirjoitettiin Roomassa.

1959

• Euroopan vapaakauppa-alue EFTA perustettiin.
• Fidel Castro sai vallan Kuubassa.

1961

• Itä-Berliinin vyöhykerajalle rakennettiin muuri.
• Neuvostoliittolainen Juri Gagarin kiersi ensimmäisenä ihmisenä maapallon avaruusaluksessa.

1962

• Kuuban kriisi puhkesi, kun Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy julisti Kuuban saartoon.

1963

• presidentti Kennedy ammuttiin Dallasissa.

1964

• YK lähetti Kyprokselle rauhanturvajoukkoja.

1965

• Yhdysvalloista tuli Vietnamissa sotaa käyvä valtio.

1966

• Kiinan kulttuurivallankumous alkoi.

1967

• Lähi-Idässä käytiin kuuden päivän sota 5.6.-10.6.
• Eteläafrikkalainen Christian Barnard teki ensimmäisen sydämensiirron.

1968

• Tšekkoslovakian "Prahan kevät". 21.8. Neuvostoliiton, Bulgarian, DDR:n, Unkarin ja Puolan joukot miehittivät maan.
• Ranskassa puhkesi opiskelijalevottomuuksia, joita työläiset tukivat (hullu vuosi).
• Yhdysvalloissa joutuivat salamurhan uhreiksi 4.4. mustien kansalaisoikeusjohtaja Martin Luther King ja 6.6. senaattori Robert F. Kennedy.

1969

• Yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong kävi ensimmäisenä ihmisenä Kuussa.

1971

• ensimmäinen mikroprosessori valmistui.

1972

• Yhdysvaltain presidentti Richard M. Nixon vieraili Kiinassa sekä sen jälkeen Neuvostoliitossa, missä allekirjoitettiin SALT-sopimus.
• Berliiniä koskeva neljän vallan sopimus allekirjoitettiin.
• Saksat solmivat keskenään "perussopimuksen", joka sinetöi Saksan kahtiajaon.

1973

• Saksat pääsivät YK:n jäseniksi.
• Pariisissa allekirjoitettiin sopimus Vietnamin sodan lopettamisesta.
• Arabivaltioiden aloittama öljysaarto synnytti vuosia kestäneen energiakriisin.

1974

• Watergate-paljastukset aiheuttivat Yhdysvalloissa presidentti Nixonin eron.

1975

• Helsingissä pidettiin ETY-kokous 30.7.-1.8.

1978

• puolalaissyntyinen Paavali Johannes II valittiin paaviksi.

1979

• Neuvostoliitto lähetti joukkoja Afganistaniin tukemaan Babrak Karmalia.
• Iranin šaahi Mohammed Reza Pahlavi lähti maasta ja maanpaossa ollut ajatolla Khomeini palasi. Iran julistettiin islamilaiseksi tasavallaksi.

1980

• Puolan Gdanskissa puhkesi lakkoja, joista alkoivat vuosia kestäneet levottomuudet. Vapausliikkeen johtajana toimi Lech Walesa, ja keskeiseksi organisaatioksi muodostui ammattijärjestö Solidaarisuus.
• Irakin ja Iranin välinen pitkään jatkunut kahakointi muuttui sodaksi.
• Yhdysvallat liittolaisineen boikotoi Moskovan olympialaisia.
• Ensimmäiset AIDS-tapaukset tulivat esiin Yhdysvalloissa.

1981

• Neuvostoliittolainen sukellusvene ajoi karille Ruotsin aluevesillä.
• Puola julistettiin sotatilaan.
• Egyptin presidentti Anwar Sadat murhattiin.

1982

• Argentiinalaiset joukot ottivat haltuunsa Falkland-saaret, mutta britit lähettivät paikalle laivasto-osaton ja argentiinalaiset antautuivat.

1983

• Puolassa päättyi sotilastila.

1984

• Iso-Britannia ja Kiina sopivat Hongkongin siirtymisestä Kiinalle 1997.
• Intian pääministeri Indira Gandhi murhattiin.

1985

• irlantilainen Bob Geldof järjesti kaikkein aikojen suurimman hyväntekeväisyyskonsertin, Live Aidin, Etiopian nälkäänäkevien auttamiseksi.

1986

• Ruotsin pääministeri Olof Palme murhattiin.
• Filippiinien presidentti Ferdinand Marcos joutui luopumaan vallasta ja lähtemään maanpakoon.
• Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Neuvostoliitossa.

1987

• Neuvostoliiton kommunistinen puolue hyväksyi puoluejohtaja Mihail Gorbatšovin talousuudistusohjelman.
• Yhdysvallat ja Neuvostoliitto sopivat keskimatkojen ydinohjusten kieltämisestä.
• Saksalaisen Mathias Rustin onnistui lentää luvatta Helsingistä Neuvostoliittoon ja laskeutua Moskovan Punaiselle torille.
• Tutkijat vahvistivat, että otsonikerroksessa on reikä Etelämantereen yläpuolella.

1988

• Iranin ja Irakin sota päättyi.

1989

• Neuvostojoukot päätettiin vetää pois Afganistanista.
• Romanian diktaattori Nicolae Ceaucescu syöstiin vallasta ja murhattiin.
• Hallituksen joukot murskasivat Kiinassa mielenosoituksen, jossa vaadittiin vapautta ja demokratiaa.
• Namibiassa järjestettiin ensimmäiset vaalit.
• Muslimit vaativat kuolemaa brittiläiselle kirjailijalle Salman Rushdielle hänen julkaistuaan romaaninsa Saatanalliset säkeet.

1990

• Persianlahden sota: Irak tunkeutui Kuwaitiin ja YK lähetti joukkoja alueelle.
• Itä- ja Länsi-Saksa liitettiin yhdistettiin yhteen yhdeksi valtioksi.
• Apartheidin vastustaja Nelson Mandela vapautettiin vankilasta Etelä-Afrikassa. Apartheid lakkautettiin virallisesti.

1991

• YK pakotti Irakin vetäytymään Kuwaitista.
• Kovan linjan kommunistit yrittivät Neuvostoliitossa vallankaappausta, mutta kohtasivat vastustusta, jonka johdossa oli Boris Jeltsin. Mihail Gorbatšov erosi, ja Neuvostoliitto hajosi.
• Jugoslaviassa syntyi sisällissota osavaltioiden (Slovenia ja Kroatia) ryhtyessä taistelemaan itsenäistymisensä puolesta.

1993

• Tšekkoslovakia jakautui Tšekin tasavaltaan ja Slovakiaan.
• Sisällissota raivosi Bosniassa ja Hertsegovinassa noudattaen kansallisuusrajoja.
• Venäjällä Boris Jeltsin tukahdutti kapinan.
• Israel allekirjoitti rauhansopimuksen Palestiinan vapautusjärjestön (PLO) kanssa.

1994

• Etelä-Afrikassa järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit. Nelson Mandelasta tuli presidentti.
• Ruandan sisällissodassa kuoli ainakin 250 000 ihmistä.
• Englannin kanaalin alittava tunneli otettiin käyttöön.

1996

• Balkanin alueen sota saatiin loppumaan YK:n painostuksella. Sotaa käyneet osapuolet allekirjoittivat Daytonassa sopimuksen, jolla lopetettiin sotatoimet.

Lähteet:


Maailman historian pikkujättiläinen. Päätoimittaja Seppo Zetterberg. Neljäs painos. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1993. 1145 s.

Värikäs maailmanhistoria. Vuodesta 40 000 eKr. nykypäiviin. Englanninkielinen alkuteos History Encyclopedia. Päätoimittaja Charlotte Evans. Suomentanut Tarja Virtanen. Werner Söderström Osakeyhtiö. Painettu Italiassa 1995. 796 s.


© Internetix / Heikki Myyryläinen / Mikkeli-seura